Hänellä on ollut hyviä neuvoja moniin vaikeisiin asioihin ja siksi odotin mielenkiinnolla ohjelmaa.
Merkittävin anti suomalaisviranomaisille oli varmaan yhdysvaltalaisen huippuASosaajan kommentti, että nämä lapset eivät ole psykiatrisia potilaita...
Mikä ihme siinä on, että Suomessa heitä huostaanotetaan nimenomaan psykiatrisina potilaina, eikä lasketa neurologian puolen tutkimuksiin? Tietoa ja osaamista löytyy maasta kun lapsi viedään oikean hoitotahon puoleen, väärinkäytökset tiedetään ja silti tehdään näin. Käsittämätöntä.
Tv-ohjelman anti oli myös se, että terapia auttaa... Niinpä niin. Mutta moniko AS-lapsi pääsee Suomessa terapiaan?
Lisäkärsimystä kyllä perheelle ja ennen kaikkea lapselle osataan kyllä aiheuttaa aiheettomalla huostaanotolla ja sijaispaikassa lapsen väärällä kohtelulla, mutta siihen se sitten jääkin.
Miten paljon sijaispaikoissa lasta vaurioitetaan nimenomaan vaatimalla häneltä sellaista käytöstä, johon lapsi ei pysty? Häntä rangaistaan siitä, että hän on sellainen kuin on, eikä biologisen poikkeavuuden takia pysty itse hallitsemaan käytöstään.
Silti nämä lapset eivät ole oppimiskyvyltään kehitysvammaisia, vaan monesti päinvastoin hyvinkin älykkäitä ja oppimiskykyisiä kun vain koulu tarjoaisi lain vaatimat oppimisolosuhteet heillekin. Mutta kun ei tarjota. Pienryhmiä on aivan liian vähän tai ei ollenkaan, eikä päättäjiä kiinnosta estää tämän lapsiryhmän yhteiskunnasta syrjäytymistä.
Takapajula tämä maa on pieniin ja heikkoihin suhtautumisessa, vaikka aivan muuta yritetään väitääkin.
Merkittävin anti suomalaisviranomaisille oli varmaan yhdysvaltalaisen huippuASosaajan kommentti, että nämä lapset eivät ole psykiatrisia potilaita...
Mikä ihme siinä on, että Suomessa heitä huostaanotetaan nimenomaan psykiatrisina potilaina, eikä lasketa neurologian puolen tutkimuksiin? Tietoa ja osaamista löytyy maasta kun lapsi viedään oikean hoitotahon puoleen, väärinkäytökset tiedetään ja silti tehdään näin. Käsittämätöntä.
Tv-ohjelman anti oli myös se, että terapia auttaa... Niinpä niin. Mutta moniko AS-lapsi pääsee Suomessa terapiaan?
Lisäkärsimystä kyllä perheelle ja ennen kaikkea lapselle osataan kyllä aiheuttaa aiheettomalla huostaanotolla ja sijaispaikassa lapsen väärällä kohtelulla, mutta siihen se sitten jääkin.
Miten paljon sijaispaikoissa lasta vaurioitetaan nimenomaan vaatimalla häneltä sellaista käytöstä, johon lapsi ei pysty? Häntä rangaistaan siitä, että hän on sellainen kuin on, eikä biologisen poikkeavuuden takia pysty itse hallitsemaan käytöstään.
Silti nämä lapset eivät ole oppimiskyvyltään kehitysvammaisia, vaan monesti päinvastoin hyvinkin älykkäitä ja oppimiskykyisiä kun vain koulu tarjoaisi lain vaatimat oppimisolosuhteet heillekin. Mutta kun ei tarjota. Pienryhmiä on aivan liian vähän tai ei ollenkaan, eikä päättäjiä kiinnosta estää tämän lapsiryhmän yhteiskunnasta syrjäytymistä.
Takapajula tämä maa on pieniin ja heikkoihin suhtautumisessa, vaikka aivan muuta yritetään väitääkin.
Vastaukset 36
Vanhimmat
se herättää myös muiden sairauksien
varhaisen diagnosoinnin tärkeyden.
"....Myös Suomessa ollaan vihdoin heräämässä siihen, että AD/HD :ta sairastavat ovat vankilassa yliedustettuina.
Oikeusministeri Tuija Brax kertoo, että meneillään on suuri vankien terveystutkimus, jonka jälkeisissä seminaareissa pohditaan tulevia hoitokäytäntöjä.
- Tarkoitus on selvittää, onko meillä lääkityksen suhteen pelkästään eri traditio kuin esimerkiksi muilla Pohjoismailla vai onko siihen oikeasti jotain lääketieteellisiä perusteita.
Suomi on lääkityksen suhteen hyvin vastahankainen. Yhdessä asiassa kaikki lienevät kuitenkin samaa mieltä: varhainen diagnosointi on kaikkein tärkeintä.
- AD/HD :n suhteen kaikkein keskeisintä on,
että neuvoloiden 5-vuotis tarkastukset toimivat.
Se on rikoksen torjunnan kannalta kaikkein tärkein yhteiskunnallinen toiminto...."
Monestihan on niin, että kun yhden asian
(tässä tapauksessa AD/HD) tiimoilta "herätään" näinkin vakavaan epäkohtaan,
myös muitakin samankaltaisia asioita saadaan siinä sivussa ja ohessa selvitettyä.
Tekisi mieli kysyä Braxilta,
että kuinka suuri prosentti vangeista onkaan siiten Asseja?
Onko heidänkin edustumääränsä vankien keskuudessa samansuuntainen kuin AD/HD henkilöiden?
(Aika ennenkuulumatonta
jo ihan suomalaisen terveydenhuollonkin toimimisen/toimimattomuuden kannalta tämä
diagnosoimattomien AD/HD -henkilöiden
suuri osuus vankien määrästä.....!!!)
Neuvola, joka on alasajettu resursseineen kaikkineen,
onkin nyt nousemassa arvoon arvaamattomaan
myös suomalaisessa oikeuslaitoksessa!
"Myös Suomessa ollaan vihdoin heräämässä siihen, että AD/HD :ta sairastavat ovat vankilassa yliedustettuina."
Tässä on hyvä kommentti. Mutta onhan tämä asiantuntijoille täysin selvä asia. ADHD-henkilölle kehittyy ilman hoitoa monesti "antisosiaalinen persoonallisuushäiriö" eli henkilö on piittaamaton lakien ja yleisien sopivuuden sääntöjen suhteen ja käyttää ihmisiä hyväkseen kylmästi.
Nämä olisi hyvä saada terapiaan viimeistään siinä vaiheessa, kun rikoksia tapahtuu.
"Suomi on lääkityksen suhteen hyvin vastahankainen."
Lääkkeitä käyttämällä tällaisen lapsen elämä tuhotaan samoin, kuin jos lapsi lobotomioitaisiin, mikä on pahempi vaihtoehto, kuin täysin ilman hoitoa jääminen.
Lasta ei koskaan pidä lääkitä, koska se estää paranemisen.
"AD/HD :n suhteen kaikkein keskeisintä on,
että neuvoloiden 5-vuotis tarkastukset toimivat. Se on rikoksen torjunnan kannalta kaikkein tärkein yhteiskunnallinen toiminto...."
Minkähänlaisia ajatuksenlukiojoita tämä Brax sitten ehdottaa näitä tarkastuksia tekemään!!?? Ei asiantuntijakaan, puhumattakaan tavallisesta lääkäristä, pysty yhden silmäyksen perusteella välttämättä sanomaan yhtään mitään. Pidempi asiantuntijan seuranta kertoo mahdollisista ongelmista.
"Tekisi mieli kysyä Braxilta,
että kuinka suuri prosentti vangeista onkaan siiten Asseja?
Onko heidänkin edustumääränsä vankien keskuudessa samansuuntainen kuin AD/HD henkilöiden?"
Braxilta ei asiaa kannata kysyä, koska hän poliitikko. Mutta voin vastata, että assien lukumäärä vankiloissa USAssa on prosentuaalisesti samaa luokkaa, kuin ilman häiriöitä olevien normaalien ihmisten.
Asperger on täysin päinvastainen persoonallisuus, kuin ADHD ja laeista ja moraalista tarkkana, sekä syyllisyydessä rypevänä, assi on kaikkein epätodennäköisimmin vankilaan joutuvaa tyyppiä.
"(Aika ennenkuulumatonta
jo ihan suomalaisen terveydenhuollonkin toimimisen/toimimattomuuden kannalta tämä
diagnosoimattomien AD/HD -henkilöiden
suuri osuus vankien määrästä.....!!!)"
Ei pelkästään suomalaisen, sillä sama ongelma on jokaisessa maassa!!
"Neuvola, joka on alasajettu resursseineen kaikkineen,
onkin nyt nousemassa arvoon arvaamattomaan
myös suomalaisessa oikeuslaitoksessa!"
Ei neuvolassa voida tietää, tuleeko lapsesta rikollinen, vai ei.
Ongelma ADHDn diagnosoinnissa on, että vanhemmat yleensä suojelevat sellaisia lapsia, joista on hyvää vauhtia kasvamassa rosmoja. Tämän vuoksi ne syyllisyydestä vapaat rikolliset jäävät pimentoon ja muut jäävät myrkyttäjien seulaan.
Minä myös odotin tätä jaksoa mielenkiinnolla.
En tajunnutkaan miten helppoa olisi saada oikea dg jos vain sairaala viitsisi tehdä oikeat tutkimukset, tarkoitan tällä niitä kuvia aivoista. Ajatelkaa miten helppoa olisi sosiaalinkin todeta onko "vika" lapsessa vai vanhemmissa. Ja kuinka paljon jäisi turhia huostaanottoja tekemättä lapsi saisi heti tarvitsemansa avun...
Mutta ollaan takapajulassa, minkä sille teet. Aina vaan syytetään vanhempia.
Ja yksi pahimmista asioista mielestäni on: jos perheessä on jo neurologista "sairautta", oli se sitten as tai ADHD, se pitäisi ottaa huomioon kun katsotaan perheen kokonaistilannetta, mutta ei... Otetaan huostaan ja pahennetaan lapsen oloja...
"Ja yksi pahimmista asioista mielestäni on: jos perheessä on jo neurologista "sairautta", oli se sitten as tai ADHD, se pitäisi ottaa huomioon kun katsotaan perheen kokonaistilannetta, mutta ei... Otetaan huostaan ja pahennetaan lapsen oloja..."
ADHDssa, kun syntyy ADHD-perheitä, tai sukuja, on näiden toiminta verrattavissa mafiaan ja yksilöt toimivat "sosiopaattisesti"(ryhmäuskollisesti, mutta antisosiaalisesti).
Mitään pelkkää "neurologista sairautta" ei ole olemassa. Aspergerissa lienee kyse neurologisesta tilasta, kuten ADHDssakin, mutta jokainen tila on kuin kaksipuolinen kolikko ja neurologinen ja syntymänjälkeinen tarkoittavat samaa asiaa.
oikein huostaanotetaan, jos ne sijaisperheeseen sitten kuitenkin sijoitetaan? Mitä ne biovanhemmat eivät kykene lapselle tarjoamaan sellaista, mitä sijaisperhe pystyy?
Ensiksi: as-lapsia ei yleensä oteta huostaan vaan huostaan otetaan ne lapset joilla EI ole vielä dg:tä. Useat näistä ovat ns. hoidollisia huostia, eli ei ole sairaalapaikkoja tai muuten tutkimuksiin pääsy pitkittyy.
As-lapsen käytös valitettavasti sekoitetaan kaltoin kohdellun lapsen käytökseen: koulunkäynnin vaikeudet, "raivarit", omaehtoisuus, aistiherkkyydet, erikoiset mieltymyksen kohteet, valikoiva ruokailu jne.
Mutta ei kaikki lapset ole jääneet huostaan, kiitos siitä vanhempien jotka jaksavat taistella lapsensa puolesta ja usea huosta on myös purettu sosiaalin toimesta kun lapsi on saanut dg:n
Olen huomannut kuluneen vuoden aikana miten tietämättömiä loppupelissä olemme assin suhteen. Yleensä todetaan: onpa huonosti kasvatettu lapsi. ADHD on paljon helpompi diagnosoida kuin as.
Tästä ovat lääkäritkin montaa mieltä: missä assi-lasta hoidetaan. Toiset lapset pääsevät suoraan neurologille, minne kuuluvat, toiset joutuvat ensin psykiatriselle ja saavat väärän dg:n josta ei ole hyötyä, vain haittaa lapselle.
Asperger on neurologinen poikkeama, ei kotona opittua kuten yleisesti luullaan. Juuri tässä se virhe tapahtuu. As on myös periytyvää, mutta voi myös tulla hapenpuutteen vuoksi (synnytys), myös keskoisuus lisää mahdollisuutta saada aspergerin syndrooma.
Mitä sijoituspaikkoihin tulee valitettavasti monesta paikasta puuttuu se tieto/taito käsitellä assi-lapsia. Heitä käsitellään kuin "pahankurista tottelematonta lasta" jonka seurauksena on vuosien terapiat ja kuka on maksaja: sosiaali/veronmaksajat/me.
Kuten eilisessä ohjelmassa as-poika sanoi: en voi "raivareille" mitään... Ja monesti lapsi ei edes välttämättä muista mitä "raivarin" aikana tapahtuu.
Paras "coach" lapselle on oma äiti/isä. He tietävät miten toimitaan tilanteessa kuin tilanteessa. Yksi pahimmista mitä as-lapselle voi tapahtua on äkilliset muutokset normaali elämässä.
Kuten meillä. Muutto, koulun vaihto ja lapsen ystäväpiiri muuttui. Tästä seurauksena koulunkäynnin vaikeudet ja tämä ei johtunut meistä. Oli pakko muuttaa kun omistaja halusi asunnon omaan käyttöönsä.
sama asia, jos jollekulle seuraa onnettomuudesta tai vaikean synnytyksen seurauksena vamma, ja sen ilmeneminen näyttää aspergerilta.
Kun jo varmuudella tiedetään, että neurologiset oireyhtymät ovat perinnöllisiä, niin niille löytyy vielä geenitkin - ennenpitkää.
Mielestäni on hyvä erottaa (jos voi) että ihminen on vammautessaan saanut oireyhtymän esim Asbergerin. Hoito ja kuntoutus pysyy silti samana. Samaa voi todeta cp-vammaisuudesta. Cp-vamman voi saada vaikka auto-onnettomuuden seurauksena ihmisen ollessa ennen sitä täysin normaali.
Asberger on synnynnäinen ominaisuus ja on tehty löydöksiä, että tietty hyvin pieni osa aivoista ( pikkuaivojen osa? )poikkeaa asseilla normaaleista, mutta sekään ei ole ollut yksiselitteinen näkyvä todiste, koska kaikilla asseilla ei ole löytynyt poikkeamaa. Eli assius on syvällä geeneissä ja sitä tutkitaan ympäri maailmaa ja geeni tullaan löytämään.
Teidän vanhempien jokapäiväisessä elämässänne, miten rajoittaa sosiaalista elämäänne ja miten näkyy parisuhteessanne. Raivoatteko puolisolle ja miten on ruokailut. Tarkoitan Teitä vanhempia, joilla on assi ja perinnöllisenä kulkeutunut sitten näille omille assi-lapsillenne.
kysymys oikein oli?
No ei kovin järkevän tuntuinen asenne raivota toiselle hänen jostain piirteestään, jos tässä nyt sitä ajettiin takaa. Jos puolisoille riitaa tulee, niin eiköhän se nyt jostain muusta sitten tule kuin AS-perinnöllisyydestä tai siihen liittyvistä asioista :)
jompikumpi vanhemmista assi, joko te itse tai puolisonne tai te molemmat. Niin miten se näkyy teillä? Raivoatteko te itse tai jos assi on puolisollanne, raivoaako hän siellä kotona tai työpaikalla. Ymmärsin, että raivollenne ette mitään mahda ja mikä kuuluu kirjoitustenne mukaan assiin ja että assi olisi kirjoitustenne mukaisesti perinnöllinen piirre.
Mielenkiinnosta kyselen. Ja onkohan assipuolisoille jotakin erityistä vaikka perheneuvolassa, jos uhkaa vaikka ero puolisosta jos heillä on enemmän hankaluuksia parisuhteessa johtuen siitä assistaan.
kohdalla. Siinä mielessä ohjelma oli harhaanjohtava, että siinä ei SELVÄSTI sanottu, että se ei todella ole mikään sääntö, vaan paremminkin poikkeus.
aikaan raivokohtauksia, kun häntä kohdellaan väärin riittävän kauan. Ikävä kyllä monet Asperger-lapset saavat nimenomaan väärää kohtelua tarhassa, koulussa ja ennen kaikkea sijoituksessa, koska heidän käytöksensä katsotaan rajattoman kasvatuksen tulokseksi.
AS-piirteet tulevat esille hyvin monella eri tavalla henkilöstä riippuen ja on olemassa Asperger-ihmisiä, jotka eivät saa elämässään yhtään ainoaa raivokohtausta.
Jo pelkästään siitä on ihmisillä vääriä mielikuvia, jos sanotaan, että jollain on sosiaalisia ongelmia. Kuvitellaan heti, että on kyse aggressiivisesta riidanhaastajasta. Mutta ei todella tarvitse olla, vaan henkilö voi kärsiä ihmissuhteiden rasittavuudesta ihan hiljaa sisimmässään, mikä ei välttämättä näy tuntemattomille ulospäin millään tavalla.
Huostaanotto tehdään siksi, että biologisten vanhempien vuorovaikutus on ollut häiriintynyttä ja koska lapsen tilan katsotaan johtuvan tästä, lapsen häiriö on helpompi parantaa, kun vanhempien vuorovaikutus ei ylläpidä häiriötä ja tue sitä.
"As-lapsen käytös valitettavasti sekoitetaan kaltoin kohdellun lapsen käytökseen:"
Jos lapsella on As, häntä kohdellaan aina kaltoin. Se on Aspergerin keskeinen teema ja syy.
"Asperger on neurologinen poikkeama, ei kotona opittua kuten yleisesti luullaan. Juuri tässä se virhe tapahtuu. As on myös periytyvää, mutta voi myös tulla hapenpuutteen vuoksi (synnytys), myös keskoisuus lisää mahdollisuutta saada aspergerin syndrooma."
Tässä vasta ollaankin liekeissä. Nimenomaan sellaiset asiat, jos asiat menevät hyvin, lisäävät aspergerin todennäköisyyttä, eikä toisinpäin. Etuajassa syntymisen tiedetään aiheuttavan päinvastaisia oireita aspergeriin nähden.
Asperger alkaa ilmetä vasta toisella ikävuodella, eikä siten kyseessä ole koskaan syntymän komplikaatioista aiheutuva asia.
"Paras "coach" lapselle on oma äiti/isä. He tietävät miten toimitaan tilanteessa kuin tilanteessa."
Vastaa sadistinen vanhempi...
"Samaa voi todeta cp-vammaisuudesta."
Cp-vamma ei ole verrattavissa aspergeriin, päin vastoin. Aspergerissa ei ole kyse vammasta, vaan päin vastoin.
Assin raivokohtaukset johtuvat siitä, kun lapsi joutuu mielivaltaisen käytöksen kohteeksi, mikä on tyypillistä narsistisille manipuloijille.
Käytännössä "raivokohtaus" saattaa olla jopa vastareaktio projektiolle, tai etenkin projektiiviselle identifikaatiolle.
Kertoo myös jotain vanhemmasta, jos tämä ei näe tehneensä mitään väärää siitä huolimatta, että lapsi raivostuu.
Ritalin lue tästä...
Vieläkö väität että kaikki kirjoitukset ovat tuulesta temmattuja...
Aspergerin oireyhtymä
Mikä on Aspergerin oireyhtymä?
Aspergerin oireyhtymä on neurobiologinen eli aivoperäinen keskushermoston häiriö, joka näkyy henkilön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tämän lisäksi se näkyy vaihtelevasti kielellisessä ja ei-kielellisessä kommunikaatiossa, toistuvana käyttäytymisenä, toimintoihin juuttumisena ja poikkeavana reagoimisena ärsykkeisiin. Syyt ovat vielä epäselviä, mutta voidaan epäillä sen olevan perinnöllinen tai viruksen sikiökaudella aiheuttama. Oireyhtymä lukeutuu autistisiin häiriöihin. Pojilla esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä. Lisäksi voidaan epäillä, että Aspergerin oireyhtymäiset ovat TKK:lla yliedustettuina. Lapsilla sitä esiintyy noin kolmella tuhannesta lapsesta, aikuisiällä tyypillisiä piirtaitä on vaikeampi löytää.
Ilmeneminen
Oireet ilmenevät usein yksilöllisesti ja vaihtelevat iän ja kuntoutuksen määrän mukaan. Tyypillisiä oireita ovat kummikin vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, pakottava tarve juuttua rutiineihin, puheen ja kielen kehityksen ongelmat, eleidenja ilmeiden tuottamisen vaikeus ja niiden ymmärtämättömyys sekä motorinen kömpelyys joko hieno- tai karkeamotoriikassa. Usein Aspergerin syndoomaisilla on jokin erityinen harrastus tai mielenkiinnonkohde, jonka ympärillä elämä pyörii. Mielenkiinnon kohde näyttää usein vievän niin paljon aikaa, että muut toiminnot, kuten ihmissuhteen ja arki kärsivät. Tähän saattaa liittyä ongelmia toiminnan ohjauksessa. Ongelmia esiintyy myös puheen kehittymisessä, joka myöhemmällä iällä ilmenee pikkutarkkana puheena, vaikka ymmärtäminen on vajaavaista. Valtaosa Aspergerin syndroomaisista on normaaliälyisiä, jopa tavallista älykkäämpiä, mutta ongelmia voi esiintyä lisäksi keskittymiskyvyssä ja valikoivuudessa keskittyä.
Oppimista helpottavia menetelmiä
Aspergerin syndroomaista auttavat pienet ryhmäkoot sosiaalisten vaikeuksien vuoksi. Parhaan tuloksen saa, jos joku pystyy avustamaan häntä henkilökohtaisesti. Usein tutut ja turvalliset arkirutiinit ja se, että joku pitää huolta siitä, että opinnot lähteävät käyntiin, takaavat opintojen etenemisen. Ajan ja paikan selkiinnyttäminen ja tehtävien havainnollistaminen visuaalisesta auttaa. Samoin asioiden selvittäminen toisin sanoin. Myös AS-oireyhtymäiselle on hyödyllistä pystyä ennekoimaan asioita ja tilanteita: se edistää asioiden hallintaa ja säästää monilta ongelmilta.
Kuten muissakin oppimisvaikeuksissa on tärkeää nostaa esiin hyviä alueita, löytää kompensaatiokeinoja heikommille alueille ja saada onnistumisen kokemuksia koulutyössä.
linkki tekstiin.
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/erilaisetoppijat/oppimisvaikeudet/Asperger.htm
Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismin kirjoon eli spektriin, ja se on käytännössä lievä versio autismista. Toiminnallisesti korkeatasoinen autismi (High-Functioning Autism, HFA) on lähellä Aspergerin oireyhtymää. Kun diagnoosi tehdään varhain puhutaan autismista. Myöhemmin tehty diagnoosi on usein Asperger. Viimeistään autismin spektrin ongelmat näkyvät kodin ulkopuolella erilaisina sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oppimisen vaikeuksina ennen murrosikää.
Vallitsevan käsityksen mukaan Aspergerin oireyhtymä johtuu lähinnä perinnöllisistä syistä, mutta sikiönä tai vielä vauvana koettu virustauti saattaa myös edesauttaa oireyhtymän syntyä. Syiksi on myös epäilty kasvatusta, ruokavaliota ja rokotuksia. Nämä kolme jälkimmäistä teoriaa on kuitenkin nykyisin hylätty.
Tavallisesti ihmisillä on huomattava luontainen kyky havaita muiden ihmisten mielialoja ja ajatuksia. Suurin osa ihmisistä kykenee päättelemään keskustelukumppaninsa ruumiinkielestä ja muista pienistä vihjeistä huomattavan paljon. Autistisilla ihmisillä ei ole tällaista kykyä, ja Aspergerin oireyhtymästä kärsivä saattaa olla sosiaalisesti yhtä "sokea" kuin täysin autistinen henkilökin. Sosiaalisesta sokeudesta kärsivä ei esimerkiksi välttämättä ymmärrä hymyn tarkoitusta eli onko se iloinen, vahingoniloinen vai ilkeä hymy tai ei huomaa koko hymyä.
Toisaalta taas AS-henkilöllä saattaa olla yliherkistynyt taipumus tulkita ihmisten ilmeitä ja eleitä. Hän voi oppia eri ilmeiden merkitykset pieniä vivahteita myöten. Myös elekielen tulkinnan vaikeus voi johtaa sosiaaliseen ylivarovaisuuteen ja ylitarkkaan tulkintaan, johon ilmekirjon ylihallinta ja tuntemus perustuvat.
Asperger-henkilöt eivät useimmiten osaa lukea rivien välistä vaan käsittävät sanatarkasti mitä sanotaan. Esimerkki: Kun opettaja kysyy: "Söikö koira sinunkin kotiläksysi?" AS-lapsi pysyy hiljaa miettien pitäisikö opettajalle kertoa, ettei hänellä ole koiraa, vai etteivät koirat yleensä pidä paperin syömisestä. Lapsi ei kykene lukemaan ruumiin asennosta, äänensävystä ja kasvojen ilmeistä sitä, mitä opettaja todella tarkoittaa ja pysyy hiljaa. Opettaja poistuu paikalta vihaisena kuvitellen, että lapsi on ylimielinen, näsäviisas ja tottelematon.
Aspergerin oireyhtymään kuuluu sekä kielteisiä että myönteisiä puolia. AS-henkilöillä on älykkyystestien mukaan keskiarvosta poikkeava älykkyysosamäärä (tilastollisesti arvioituna joko hiukan keskitasoa korkeampi tai matalampi). Merkille pantavaa on, että AS-henkilöillä joilla on mitattu keskiarvoa selvästi alempi ÄO, voi silti olla hyvä sanavarasto, ja heillä saattaa olla jokin vahva muistamiseen liittyvä erityisalue.
AS-henkilöillä on yleensä joitakin kapea-alaisia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, joista he ovat erittäin kiinnostuneita ja tietävät melkein kaiken. Näistä harrastuksista voi olla hyötyä työelämässä, mikä kannattaa ottaa huomioon työalaa valittaessa. AS-henkilöillä on usein tavallista laajempi sanavarasto, ja mekaaninen lukutaito on hyvä. Toisaalta sanan etsimiseen voi mennä aikaa. Ulkolukumuisti on hyvä, mutta työmuisti voi olla heikompi. Aspergerin oireyhtymä ei ole siis välttämättä heikkous, vaan myös vahvuus.
Oireyhtymä on paljon yleisempi miehillä kuin naisilla: henkilöistä, joille tehdään AS-diagnoosi, vain noin viidesosa on naispuolisia. Naiset tosin lienevät alidiagnosoituja johtuen siitä, että oireisto ei ole heillä yhtä näkyvää.
Linkki tekstiin...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtymä
Muuten viimeinen kommenttisi oli todella törkeä! Miten voit sanoa pojan äipälle että hän on sadistinen vanhempi???
Lukisit joskus kirjoituksia tällä puolella enemmän ja kunnolla tietäisit että perhekoti tässä sadistinen on. He lasta kurittavat mattoterapioillaan, ei äiti eikä isä!
Hyi, häpeä!
"Jos lapsella on As, häntä kohdellaan aina kaltoin. Se on Aspergerin keskeinen teema ja syy."
Ihan oikeasti, ota asioista enemmän selvää!!!
Kiitos vain postauksistasi. En vain ole varma saako pitkiä lainauksia tänne laittaa. Viestissäsi oli kyllä hyvää tietoa.
Itse olen nuo sivut lukenut useampaankin kertaan vuosien varrella.
"Muuten viimeinen kommenttisi oli todella törkeä! Miten voit sanoa pojan äipälle että hän on sadistinen vanhempi???"
Provosoiduin aika pahasti näitä viestejä lukiessani. Kieltämättä viestin "tuubaa täälläkin" otsikko ja viimeinen lause olivat melko alatasoisia.
Jotenkin sopi vain hyvin, kun assin ongelmat johtuvat paljolti siitä, että vanhempi ollut coach lapselleen, että tällaista pidetään hyvänä. Mielestäni vanhemman ei tarvii olla missään despootin asemassa lapseen nähden, vaan pelkkä vanhempana ja ystävänä oleminen riittää.
Ei sitä lasta mihinkään valmenneta, vaan koitetaan antaa elämä. Valmentaminen elämän ryöstämistä. Ihminen assikin on!
"Lukisit joskus kirjoituksia tällä puolella enemmän ja kunnolla tietäisit että perhekoti tässä sadistinen on. He lasta kurittavat mattoterapioillaan, ei äiti eikä isä!"
Lukenut jo. Olen puolustanut vanhempia yleensä viimeiseen asti, mutta joissain asioissa olen avannut silmäni. Vanhemmat ovat samassa veneessä assi lapsen kanssa!
Assi on itseään kohtaan sadistinen ja se vetää puoleensa häiriintyneissä ihmisissä olevaa sadistista viettiä.
On myös hyvin todennäköistä, että perhekoti toimintaa ylläpitää epätavallisen usein narsistinen henkilö/itä.
Sama homma, kuin että hoitajan työ vetää puoleensa avuttomuutta vihaavia.
"Ihan oikeasti, ota asioista enemmän selvää!!!"
Otapa kuule itse asioista selvää. Assi joutuu jatkuvasti kaltoinkohdelluksi ja kaikki assin perustarpeetkin pyritään kieltämään ja mitätöimään. Ongelma on puhtaasti siinä, että assi ei ymmärrä toisen ihmisen fantasian ja todellisuuden välistä eroa. Kun assi ei tajua, että toinen ei pysty hyväksymään tosiasioita, seurauksena on, että tämä toinen pyrkii ikään kuin kostamaan ja kieltämään assin perustarpeet ja ihmisoikeudet.
Lopuksi sinulle vähän mietittävää:
"Oireyhtymä on paljon yleisempi miehillä kuin naisilla: henkilöistä, joille tehdään AS-diagnoosi, vain noin viidesosa on naispuolisia."
Kappas vain, suhdeluku on samaa luokkaa, kuin neurooseissa ja kappas vain, asseilla on neuroottinen persoonallisuus. Ja oho! Oireet alkavat toisella ikävuodella, kuten neurooseissakin!!
Pointti, mitä haen takaa on, että jos assi selviää toiselta ikävuodelta läpi, asperger ei koskaan puhkea. Eli asperger ilmenee vain, jos lapsen persoona muodostuu anankastiseksi.
Yksi tosiasia, mitä jutuissasi ei kerrota on, että as-lasten vanhemmilta löytyy lähes poikkeuksetta joko aspergeria, pakkoneuroosia, tai rajatilaa.
Rajatila on naisilla melko yleinen ja häiriön esiintyvyys on 6% naisilla. Rajatilatyyppinen persoona, joka ei kuitenkaan täytä varsinaisen häiriön kriteereitä, löytyy peräti kolmannekselta kaikilta naisilta.
Diagnosoiduilla rajatilaisilla on erittäin usein autistisia lapsia.
Eikä tarkoitukseni ole todellakaan syyllistää vanhempia, vaan vain ilmoittaa muutamia faktoja. Jos itselläsi ei herää näistä mitään ajatuksia, niin voit pitää omat totuutesi.
Nämä tietyt faktat, kuten tämän vuosituhannen puolella tehdyt tutkimuksetkin osoittavat, että mitään erillisiä neurologisia ja syntymänjälkeisiä oireyhtymiä ei ole, vaan neurologinen ja vuorovaikutuksesta johtuva ovat yksinkertaisesti sama asia eri näkövinkkelistä.
Tietysti AS-lapsia tulee myös huonoista kodeista, jossa on ihan lain mukaiset perusteet huostaanotolle. Siis nämä kaikkien tietämät alkoholi tai lapsi jostain muusta syystä jää hoitamatta asianmukaisesti.
Suurinta närää kaikissa piireissä ovat kuitenkin aiheuttaneet ns. hoidolliset huostaanotot, joissa nuo lainmukaiset perusteet ho:lle puuttuvat täysin. Taustalla on tiettyjä psykiatrian klinikoita, joissa neurologisten oireyhtymien merkitys mitätöidään ja lasta hoidetaan väärin psykiatrisena potilaana.
Nuo tapaukset ovat surullisia lastenkin kannalta, sillä tiedän jo pelkästään oman lapseni kohdalta, miten tuo toimenpide huonontaa lapsen vointia. Onneksi hänen kohdallaan parivuotiseksi suunniteltu sijoitus jäi alle puoleen vuoteen, mutta toipuminen kesti sitäkin kauemmin. Ja tuli se kalliiksi yhteiskunnallekin kun sen traumoja paikkaillaan Kelan terapialla vielä tulevinakin vuosina.
Lapsen alkuperäiset oireet - siis se miksi apua olin hänelle lähtenyt hakemaan - olivat pientä verrattuna siihen, mikä hänen vointinsa oli huostaanoton jälkeen. Mutta ilmeisesti näitä eläviä 'koekappaleita' tarvitaan Suomenkin viranomaisille, että ymmärrys lisääntyy sen suhteen, miten vaarallista on lähteä geeniperinnöllistä oireyhtymää pelkästään psykologisoimaan vanhempien huonolla kasvatuksella aikaan saamaksi silloin, kun sellaisesta tilanteesta ei ole kyse ollenkaan.
olon! Eihän siinä mistään despoottina olosta ole kyse! Voi herranen aika sentään... Kyllä lapsen persoonallisyyden alistaminen on väärin tehdään se kenelle tahansa lapselle, mutta coach on jotain aivan muuta. Ensinnäkin se on lapsen kannalta pelkästään myönteinen asia, että on edes yksi ihminen, joka tuntee hänet niin hyvin, että pystyy toimimaan tulkkina lapsen ja lasta väärin kohtelevan ymmärtämättömän ympäristön välillä.
Allekirjoitan joka tavun siitä toteamuksesta, joka meidänkin kohdalla perheneuvolassa todettiin, että vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Tämä vain ikävän usein joillain psykiatrian klinikoilla unohdetaan, että vanhempien kanssa yhteistyössä toimiminen antaisi lapsen kannalta parhaan lopputuloksen.
Oman lapseni erityispiirteet tulivat esiin ensimmäisen kerran 2-3 kk:n ikäisenä.
Ilman tukea jääneelle AS-henkilölle voi varmasti kehittyä miten vakavia mielenterveysongelmia tahansa. Miksi ei kehittyisi, koska kuka tahansa ihminen sairastuu henkisesti riittävän kauan jatkuneella väärällä kohtelulla. Mutta hänen elämänsä voi pelastua, jos rinnalta löytyy edes yksi ainoa lasta ymmärtävä henkilö, joka on valmis taistelemaan lapsen oikeuksien puolesta tarvittaessa vaikka koko muuta maailmaa vastaan - kärjistäen sanottuna. Todennäköisesti tuo henkilö on toinen lapsen omista vanhemmista, joko se nentimpi osapuoli tai oikeaa tukea saanut AS-vanhempi.
Mutta kaikesta oikeasta avusta huolimatta Asperger on olemassa ihmisessä aina tietyllä tavalla, mutta silti he voivat saada rakennettua oman elämänsä niin, että oman persoonallisuuden ja ympäristön väliset ristiriidat ovat mahdollisimman pieniä. Tästä hyvänä esimerkkinä lähi-ihmiseni, joka ei annattiapua ole saanut lapsuudessaan, mutta ymmärtävät vanhemmat kylläkin. Ja hän pystyy toimimaan menestyvän yrityksensä johtajana kun on voinut itse määritellä toimintansa rajat, minkä verran joutuu olemaan asiakkaiden kanssa tekemisissä ja minkä verran haluaa työskennellä yksin. Hänen kohdallaan tuo on avainkysymys työelämässä menestymisen kannalta. Mutta mitä paremmin hänet tuntee, sitä selkeämmin AS-piirteet ovat näkyvissä, sen hän on myöntänyt aina itsekin.
Ja lapseni kohdalla on nähty myös, miten tuhoon tuomittu lapsen koulumenestys voi olla ymmärtämättömän luokanopettajan ohjauksessa. Sitkeyttä tarvittiin viranomaisia vastaan siinäkin, että hän rahapulasta kärsivässä koululaitoksessa pääsi erityisopettajan luokalle, jolla on kokemusta myös AS-lasten opettamisesta. Ero on kuin yöllä ja päivällä! Ja se näkyy nimenomaan lapsen koulumenestyksessä ja käytöksessä kotona koulupäivän jälkeen. Poissa ovat ahdistus, masennus, itkuisuus ja koko ajan huononevat koearvosanat kun lapsen erityispiirteet otetaan opetuksessakin huomioon.
Yksinkertaisesti sanottuna ei ole olemassa vain yhtä ainoaa tapaa oppia esim. matematiikkaa, vaan on olemassa erilaisia tapoja ja kun oikea löydetään, ainakin meillä lapsi pystyy suoriutumaan samoista tehtävistä kiitettävästi, kun tavallisessa luokassa arvosanat laskivat ala-arvoiseen. Samalla myös oma tilanteeni helposttui kun en enää joudu opettamaan lapselle kotona niitä asioita, jotka kuuluvat opettajan tehtäväksi. 2 kk hän joutui olemaan pelkän kotiopetuksen varassa oikeaa koulupaikkaa odotellessa.
erikoista kun lapsen kanssa tuntuu olevan ongelmia koulussa mutta ei ollenkaan missään muualla, onkohan opettaja se ongelma. Väsyttää työympäristö ja johonkin sitä pitää purkaa, olen myös havainnut opettajassa narsistisia piirteitä. TIEDÄN että lapsellani ei ole adhd:ta,
asia on tutkittu. Opettaja väittää vastaan ja suosittelee milloin mitäkin hoitolaa tai yhteydenottoa avustaviin tahoihin.
on silloin vetää raja siihen, miten kauan sallii lapsen kärsiä opettajan väärästä asennoitumisesta. Onko tehokkaampaa tapaa murentaa kehittymässä olevaa lapsen itsetuntoa kuin opettajan auktoriteetilla viestiä tälle jatkuvasti, että 'et ole riittävän hyvä, et osaa tätä ja tuota niin kuin pitäisi.'
On aivan kohtuuton yhtälö, että kotona vanhemmat tekevät kaikkensa lapsen terveen kehityksen eteen, opettaja antaa takapakkia niin että raikuu ja sekin jätetään taas vanhempien paikattvaksi. Meillä edellä kuvattu tilanne loppui koulun ja sen myötä opettajan vaihdolla.
Ei minulla ole totisesti mitään sitä vastaan, että ei joka päivä joudu terapioimaan lasta opettajan taholta tulevalta väärältä kohtelulta. Siinä ohessa vielä vapaa-aikakin lisääntyi kun lapsi saa tehdyksi nyt melkein kaikki läksyt koulussa ja arvosanat nousivat myös opettajan vaihdon myötä ihan reippaasti.
Kannattaa jutella rehtorin, terv.hoitajan tai koulupsykologin kanssa tilanteesta ja alkaa suunnittelemaan jotain muutoksia lapsen tilanteeseen. Tosiasia nimittäin on, että väärin suhtautuva opettaja ei ota yleensä opikseen, vaikka häntä kuinka esim. rehtorin taholta siihen ojennettaisiin. Ei tilanne muutu muuta kuin opettajan vaihtumisella, joko luokan- tai koulunvaihdon kautta.
joudut vielä vastuuseen sanoistasi:
"Häntä rangaistaan siitä, että hän on sellainen kuin on, eikä biologisen poikkeavuuden takia pysty itse hallitsemaan käytöstään.
Silti nämä lapset eivät ole oppimiskyvyltään kehitysvammaisia, vaan monesti päinvastoin hyvinkin älykkäitä ja oppimiskykyisiä kun vain koulu tarjoaisi lain vaatimat oppimisolosuhteet heillekin."
Olen vielä tiukempi näissä asioissa ja mistään biologisesta poikkeavuudesta ja kyvyttömyydestä hallita itseään ei pidä puhua, koska näistä ei ole kyse.
Toisekseen kyse ei ole vammaisuudesta millään muulla tasolla, kuin sillä, että kiusaajat tuota sanaa käyttävät haukkuessaan.
se, että tämä keskustelu alkoi tv-ohjelman perusteella, kysymyksellä sen annista.
Näin ohjelman ja siinä nimenomaan painotettiin biologista poikkeamaa ja tuo lainauksesi edellisen kirjoittajan tekstistä on kai suora lainaus ohjelmasta.
Mistä pitää siis joutua vastuuseen?
Aspergerin aivotoiminnassa on poikkeamaa, sen tietää jokainen, joka on asiaan vähääkään perehtynyt ja osa siitä on jopa helposti kuvannettavissa, kuten tv-ohjelmassakin nähtiin.
Totta kai vanhemmat ovat voineet kohdella lasta väärin, jos eivät itsekään ole olleet tietoisia Aspergerista, mutta he ovat tehneet sen ymmärtämättömyyttään, koska ovat kasvattaneet kuin tavanomaista lasta. Siinähän yksi dg:n saannin tärkeys onkin, että myös vanhemmille voidaan antaa sen jälkeen oikeaa ohjausta lapsen kasvatukseen. Ja kuten ketjuun aiemmin oli joku kirjoittanut, siksi hoidollinen ho voidaan myös purkaa, kun dg on saatu.
Yleensä aina Aspergeriin liittyy sosiaalisia vaikeuksia ja jos lasta rangaistaan esim. näistä ongelmista, on se vähintään kohtuutonta lasta kohtaan. Tai jos lapsen lyhytkestoisessa muistissa on heikkoutta, eikä hän pysty noudattamaan annettuja ohjeita, on siitä rankaiseminen myös kohtuutonta.
"Mistä pitää siis joutua vastuuseen?"
Ensinnäkin aspergerin poikkeavuuden johtuvan pelkästään neurologisista syistä on pelkkää politikointia ja toisekseen tuossa tuli esiin suorastaan sairas ja äärisadistinen kommentti: "eikä biologisen poikkeavuuden takia pysty itse hallitsemaan käytöstäänei" -----> millainen ihminen sanoo näin?
Aspergerin keskeinen teema on juuri siinä, että henkilön itsen hallintaan liittyy traumoja, minkä seurauksena on pakkoneuroosi. Tuo lainaamani kommentti on suorin ja häikäilemättömin tapa pahentaa assin oireita.
"Totta kai vanhemmat ovat voineet kohdella lasta väärin, jos eivät itsekään ole olleet tietoisia Aspergerista, mutta he ovat tehneet sen ymmärtämättömyyttään, koska ovat kasvattaneet kuin tavanomaista lasta"
Siis mitä ihmettä? Jos tavanomaista lasta kasvatettaisiin, kuten assia, niin tuloksena olisi todennäköisimmin rajatila, pahimmassa tapauksessa psykopatia. Mutta kuten täällä monien kommenteista näkyy, assia pidetään kehitysvammana. Ehkä nämä ihmiset sitten ihailevat psykopaatteja. Kaikenlaisia sitä onkin olemassa.
Mielestäni asperger on kylläkin neurologinen vahvuus tässä mielessä, sillä se estää lasta kehittymästä vaikeasti häiriintyneeksi sadistiksi.
Useimmissa tapauksissa assin vanhemmilta löytyy rajatilaa, tai assia.
"Yleensä aina Aspergeriin liittyy sosiaalisia vaikeuksia ja jos lasta rangaistaan esim. näistä ongelmista, on se vähintään kohtuutonta lasta kohtaan."
Aspergerin sosiaaliset vaikeudet liittyvät lähinnä siihen, että ihminen ei pysty häiriintyneisyytensä vuoksi ymmärtää assin enemmän totuutta, kuin kuuntelijan harhaa mukailevaa kommunikointia. Itse olen jo lapsena oppinut, kuinka olla ilman konfliktia: hulluja pitää kohdella, kuten hulluja!
"Tai jos lapsen lyhytkestoisessa muistissa on heikkoutta"
Jos ohjeiden antajalta puuttuu moraali ja kyky hallita itseään, projisoituu mielivaltaisuus lapseen "huonona lyhytkestoisena muistina".
Kun siihen vielä päätä riittävästi sekoitetaan psykodynaamisella sössäyksellä ja terminologialla, on saadaan aikaan vähintään yllä olevan kaltainen soopa soppa. Sillä nimenomaan sitä tekstisi on.
Esim:
"Jos ohjeiden antajalta puuttuu moraali ja kyky hallita itseään, projisoituu mielivaltaisuus lapseen "huonona lyhytkestoisena muistina". "
Tuon logiikan perusteella esim. tavalliset luokanopettajat ja perhekotien johtajat ovat moraalittomia ja kyvyttömiä hallitsemaan itseään. Se ei kuitenkaan ole mielivaltaisuutta, vaan silkkaa tietämättömyyttä ja osaamattomuutta, jota AS-lasten vanhemmilta sen sijaan löytyy kyllä vaikka toisille jakaa.
Ei pitäisi lähteä merta edemmä kalaan huuhailemaan asioista, joista ei ole perillä riittävästi. Yritä ritalin vain laittaa ensin omat asiasi jotenkin järkevään järjestykseen, että edes itse ymmärtäisit, mistä kirjoitat.
Toivoisin jatkokirjoitukset edes jotenkin selväjärkisten ihmisten tuotoksiksi.
ihan uskomatonta tekstiä!
Ai AS- ja ADHD-suvut / perheet ovat verrattavissa mafiaan :D
Eikä neurologisesta poikkeavuudesta ole tietoakaan?????
Parasta jättää hänen kirjoituksensa omaan arvoonsa, ovat kansainvälisten tutkimustenkin vastaisia.
Kyllä meitä löytyy joka lähtöön, täytyy sanoa...
Se ei auta käsityksiäsi yhtään, että väität minun kirjoittaneen jotain, mitä en ole kirjoittanut, tai no, kieltäähän se minun sanomani.
"Ai AS- ja ADHD-suvut / perheet ovat verrattavissa mafiaan :D"
En ole puhunut assien näin käyttäytyvän, vaan addien.
ADHDssa persoona muistuttaa usein pitkälti rajatilaa, toisaalta ADHD, kuten on yleisesti tiedossa kehittää myös antisosiaalisen luonnehäiriön sopivissa oloissa.
Kun tällaisia antisosiaalisia henkilöitä on vaikkapa perheen, tai suvun tyyppisen yhtenäisen yhteisön verran, näiden käytös muistuttaa paljolti mafiaa, asenteineen kaikkineen. Tällaisessa perheyhteisössä asenteet voivat olla hyvin vihamielisiä vihollisiksi koettuja tahoja kohtaan.
"Eikä neurologisesta poikkeavuudesta ole tietoakaan?????"
?????
"Parasta jättää hänen kirjoituksensa omaan arvoonsa, ovat kansainvälisten tutkimustenkin vastaisia."
Näissä kommenteissa, mitä täällä on kirjoitettu, mihin olen puuttunut, julistetaan jotain omaa psykoottista uskontoa, joka on syntynyt lähinnä täysin ymmärrystä vailla olevien ihmisten fantasioista.
Näissä assi-ympyröissä on todella patologisia ja mustavalkoisia käsityksiä asioista ja sen vuoksi myös kyky ymmärtää selvää kirjoitusta on heikentynyt.
Vittuilusta päätellen olet itse hyvin vahvasti rajatilan puolella. Kirjoitusteni vääristely ja mitätöinti kertoo vain itsestäsi.
Persoonani on vastakohtainen rajatilaan nähden.
julistaa myös päinvastaista tietoa kuin esim. Yhdysvaltojen yhdellä johtavista neurologeista on näistä asioista, niin anna palaa vain. Minun elämääni se ei vaikuta millään tavalla, eikä myöskään suomalaisen tutkimuksen tasoon tietenkään. Erilaiset mielipiteet ovat eri asia kuin valheen ja omien näköjään hyvin epävakaiden käsitysten levittäminen todistetuista tosiasioista.
"Vittuilusta päätellen olet itse hyvin vahvasti rajatilan puolella."
Tuon naurettavampaa kommenttia ei yksikään alan ammattilainen heittäisi toisesta ihmisestä, joten puhu rauhassa vain ihan omasta itsestäsi.
Minä lopetan kanssasi "keskustelun" tähän.
mielestäsi Adhd ja Assi lapset ja nuoret ovat kotiensa ja kotitaustansa uhreja
heillä on siin ns. kotona opittuja tapoja ja tekemisiä?
Ja että esimerkiksi monesti Assienkin kohdalla oleva ns. ei normaalia (yhteiskunnan mielestä!) käytöstä tai tapoja olevalla henkilöllä
ei olisi mitään hankaluuksia, vaikeuksia tms.
elämässään ja suhteessaan ulkopuoliseen maailmaan?
"mielestäsi Adhd ja Assi lapset ja nuoret ovat kotiensa ja kotitaustansa uhreja
heillä on siin ns. kotona opittuja tapoja ja tekemisiä?"
Kyllä ehdottomasti on osittain. Kuten jo tässä on aiemmin tullut, niin ADHD-henkilölle kehittyy helposti antisosiaalinen häiriö. Tällaisen kehittymiseen vaikuttaa kasvuympäristö suuresti ja voit itse kuvitella, että millainen on kasvuympäristö, jos sellaiseksi kehittyy. Ei ainakaan paras mahdollinen!
ADHDssa persoona on impulsiivinen ja jotkin puolustusmekanismit viittaavat noin 1-vuoden ikään.
Asperger on mielestäni myös sellainen asia, minkä voimakkuuteen ja jopa puhkeamiseen paljon olosuhteet. Siis assi voi mielestäni olla henkilöllä, mutta jäädä puhkeamatta, jos olosuhteet ovat hyvät.
Eli pelkästään se tietty neurologinen tila ei suoraan aiheuta assi-tyyppistä tilaa.
"Ja että esimerkiksi monesti Assienkin kohdalla oleva ns. ei normaalia (yhteiskunnan mielestä!) käytöstä tai tapoja olevalla henkilöllä
ei olisi mitään hankaluuksia, vaikeuksia tms.
elämässään ja suhteessaan ulkopuoliseen maailmaan?"
Ei ole noin yksinkertaista. Assille kuitenkin keskeinen haitta on epäterveestä vuorovaikutuksesta. Omat ongelmani liittyvät paljolti siihen, että en osaa sosiaalisesti sopivalla tavalla puolustautua toisten kontrolliin pyrkivää käytöstä vastaan.
"Koska sinun psykoottiseen uskontoosi
kuuluu näköjään julistaa myös päinvastaista tietoa kuin esim. Yhdysvaltojen yhdellä johtavista neurologeista on näistä asioista, niin anna palaa vain."
En voi tietää, mitä tuo neurologi on sanonut, kun jutut ovat kulkeneet vähintäänkin epäilyttävän suodattimen läpi, joka muuttaa kaiken luetun itselle sopivaan muotoon.
Mutta jos joku menee sanomaan, että assi, jonka ongelmien taustalla on keskeisesti itsensä hallinnan menettämisen pelko, "ei pysty hallitsemaan käytöstään"!!! On tällä sanojalla kyllä jotain vakavia mielenterveysongelmia, eikä sanomisille pidä antaa pienintäkään painoarvoa, sillä se lause on assin tarkoituksellisen ahdistamisen jälkien peittelyä.
"Minä lopetan kanssasi "keskustelun" tähän."
Melko koomista näytellä loukaantunutta sen jälkeen, kun olet alkanut vittuilemaan asialliselle kommentille ja vetänyt keskustelun lokaan.
jos heillä ei ole tarvittavaa diagnoosia tehtynä
niin heitä voidaan kohdella kotona, päivähoidossa, koulussa ja muualla "väärin" ja epäoikeudenmukaisestikin heidän sairauteensa nähden.
Siitä että ADHD ja Assit olisivat vain ja ainostaan em. mainittujen tahojen "aikaansaannoksia"
en ole kanssasi samaan mieltä.
Kyseessähän on kuitenkin perinnöllisyystekijöihin liittyvä sairaus.
Neuvola on (valitettavasti,
resurssipulahan on sielläkin tänä päivänä)
avainasemassa hyvin monen lapsen terveyden tilan tarkastuksessa (ja sairauden toteamisessa)
sekä myös siinä että jokainen lapsi saa sairautensa vuoksi tarvitsemansa diagnoosin.
Joko lääkityksellä tai ilman mutta myös tarvittavan avun ja tuen
mikä lainsäädäntömmekin perusteella
on kaikille kansalaisille tarvittaessa järjestettävä.
"jos heillä ei ole tarvittavaa diagnoosia tehtynä
niin heitä voidaan kohdella kotona, päivähoidossa, koulussa ja muualla "väärin" ja epäoikeudenmukaisestikin heidän sairauteensa nähden."
Ensinnäkin se ei ole sairaus. Toisekseen sellainen ihminen, joka ei kohtele oikein diagnosoimatonta, ei kohtele oikein diagnosoituakaan. Eihän ihmisille tarvitse normaalisti opettaa sitkään, ettei naapurin koiraa saa suolistaa ja omaa koiraakaan ei saa...
Kyllä jokaisen täytyy pystyä toimimaan empaattisesti oli diagnoosia, tai ei. Diagnoosi ei paranna sitä joka on epäempaattinen assia kohtaan.
Kyllä siitä voi arvioida ihmisen yhteiskuntkelpoisuuden, kuinka hän käyttäytyy ks. ryhmiä kohtaan.
Jos assilta potkitaan hampaat sisään koulussa, niin ei se diagnoosi kyllä varmasti paranna tilannetta yhtään. Pahantekijät ovat aina häiriintyneitä ja yhteiskuntakelvottomia.
"Siitä että ADHD ja Assit olisivat vain ja ainostaan em. mainittujen tahojen "aikaansaannoksia"
en ole kanssasi samaan mieltä."
Miten niin olet kanssani eri mieltä. Sinähän laitoit sanoja suuhuni. En minä nyt niin sekaisin ole, että olisin tuollaista väittänyt.
Ainoa, mitä olen sanonut on, että mitään erillisiä neurologisia ja syntymänjälkeisiä oireyhtymiä ei vain ole. Neurologinen ja syntymänjälkeinen ovat sama asia eri näkökulmista katsottuna.
Sellainen, että täällä vanhemmat koittavat ikäänkuin omaa tuntoaan puhdistaakseen todistella itselleen, että lapsi on synnynnäisesti vammainen... kertoo mielestäni siitä, että koitetaan rakentaa vastakkainasetteluja, missä vanhemmat ryhtyvät ikään kuin sotaan lapsiaan vastaan kaikkine lähinnä natsien antropologiaa muistuttavine teorioineen.
Miten lapsi voi pärjätä sodassa, missä ei tiedä olevansa mukana?
"
Sellainen, että täällä vanhemmat koittavat ikäänkuin omaa tuntoaan puhdistaakseen todistella itselleen, että lapsi on synnynnäisesti vammainen... kertoo mielestäni siitä, että koitetaan rakentaa vastakkainasetteluja, missä vanhemmat ryhtyvät ikään kuin sotaan lapsiaan vastaan kaikkine lähinnä natsien antropologiaa muistuttavine teorioineen.
"
Miten niin omaa omaatuntoaan?
Meillä sossu sanoi alusta asti, että kotioloissa ei ole huostaanottoperusteita, ei ole siinäkään mielessä mitään, mitä pitäisi puhdistaa. Se, että olisin kohdellut lasta väärin, on muutenkin todistettu ja itse tiedän sen ilman todisteitakin. Ts. olen niitä harvoja, jotka ovat kohdelleet tätä lasta oikein, niin paljon hän on saanut nimenomaan väärää kohtelua osakseen.
Vammaiseksi en ole yhdenkään AS-lapsen vanhemman ikinä kuullut tai täällä nähnyt lastaan nimittävän. Satunnaisten häiriköiden kylläkin kaiken muun väärän propagandan levittämisen ohessa. Se on sisältänyt aivan suoraa natsipropagandaakin.
Aspergerin geeniperinnöllisyys on sen sijaan jopa Suomessa Kuopion yliopistossa niin selkeästi todistettu, että siitä en lähde väittelemään, en sinun, enkä kenenkään muunkaan kanssa.