Tapasin todella mukavan miehen josta lapsenikin pitää paljon. Olemme tapailleet vasta kolme viikkoa joten ei pitäisi olla mitään hätää, mutta jotenkin vaan tuntuu siltä että en uskalla aloittaa uutta suhdetta, en halua polttaa näppejäni taas... Olen kyllä varsin ihastunut tähän mieheen ja näen häntä mielelläni mutta pelkään... Ei hitsiläinen... Mitään emme ole tehneet ja mistään ei ole ollut puhe, mutta kyllä sen huomaan että hänkin on aika ihastunut minuun... Samalla iloinen ja samalla pelokas tunne. Hui :)
Jännittää..
ehkä pelottaakin...
3214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tekstistäsi päätellen olet siis polttanut näppisi jonkun miehen kanssa ja muutaman viikon kuluttua jo esittelt uutta sussua lapsellesi? Meikäläisen nuppiin ei mahdu miksi lapsille pitää jokainen kaksilahkeinen tai muu otus esitellä heti kun ei tiedä eikä tunne yhtään. Ainahan suhteen alussa on ihanaa jne ja sitten kun se loppuu niin..
Itse en ikinä esittelisi seurustelukumppania moneen kuukauteen lapsille jos silloinkaan. Kyllä sitten ehtii tutustumaan kun tietää että yhdessä ollaan pidempäänkin eikä vain se ensilempi.
On naispuolisella ystävällä, jota lapset tapaavat?
Entäs kun minulla on useita miespuolisia ystäviä, jotka käyvät ihan vaan kahvilla tms? Tai kun usein mulle entinen miesystävä on jäänyt hyväksi ystäväksi jälkikäteen? Ei sen miehen kanssa mitään seksiä niiden lasten nähden harrasteta!
Onko luetun ymmärtämisessäsi vikaa?? Me EMME seurustele eikä hän ole uusi "sussuni" vaan ihminen johon olen ihastunut,ja siinä ei ole mitään pahaa että lapseni on hänet "jo" tavannut, hänhän on vain ihminen joka tulee kylään ja josta lapseni pitää.ja suhteeseen jos rupean niin tapahtuu se hyvin hitaasti sillä kuten sanoin, ajatus pelottaa. Lapsen isästä erosin jo reilu vuosi sitten ja lapsi tapaa häntä edelleen. Enkä todellakaan ole "jokaista kaksilahkeista" esitellyt kun en ole sellaissia edes etsinyt.Turhaa moralisointia.