ajattelin aloittaa valokuvaamisen mutta en tiedä siitä juurikaan mitään joten
-millainen kamera
-miten ja millä muokkaan
-mitä muuta...
vastatkaa kiitos! :)
-millainen kamera
-miten ja millä muokkaan
-mitä muuta...
vastatkaa kiitos! :)
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aloitas vaikka lukaisemalla tuolta: http://www.pikseli.fi/?id=234
valokuvauskirjoja ja digikuvausoppaita ja sen sellasta niin pääset jyvälle mitä tarviit. Kaikki tämä tietysti vaatii kiinnostusta!
Kannattaa lukea esim.VARJOSTA
Toimittajat: Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja
Jukka Kukkonen.
Tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta. Helsinki, 1999. 358 s.
(ISBN 951-9086-56-0, ISSN 1239-6141). Tämän kirjan luin itse hiljattain ja se on kyllä ihan peruskamaa vakavammin harrastavalle. Tuolta http://www.fmp.fi/fmp_fi/index.htm löytyy myös muuta kiinnostavaa. Muita kirjoja on esim. "Valokuvasta" Susan Sonntagin ajatuksia valokuvauksen kehityksestä yhdysvalloissa seitkytluvulle saakka. Sitten Roland Barthesin "valoisa huone" siinä puhutaan valokuvan tulkinnasta ja esitellään studiumin ja punktumin käsitteet. Paljon muutakin ei tekniikkaa käsitteleviä valokuvausaiheisia kirjoja on vaikkapa "kuvista sanoin" sarja ja "toisin kertoja". Ai niin ja Mikko Hietaharjun väitöskirja "valokuvan voi repiä" on myös kiinnostavaa luettavaa harrastajille.
Sitten on oppaita ja tekniikkaa käsitteleviä kirjoja joista melkein ensimmäinen suositeltava on John Hedgecoen "valokuvauksen suuri tietokirja" (siinä on jotakuinkin kaikki olennainen tekniikasta). Sitten kun oma kiinnostuksen kohde alkaa hahmottua niin voi lukea vielä jotakin syventävää juuri siitä aiheesta. Esim. henikö ja muotokuvauksesta on Jussi Aallon "kohteena ihminen" mielestäni mainio.
Kukaan ei voi sinulle uskottavasti suositella mitään kameraa tai muutakaan vermettä hankittavaksi ennen kuin muodostat itse jonkinlaisen suhteen valokuvaukseen ja sen jälkeen kenenkään ei enää tarvitse sinulle kertoa mitä tarvitset. Tekisipä mieleni suositella että hankkisit aluksi mahdollisimman edullisen kameran, niin ei tule takkiin niin pahasti jos innostus lopahtaa. Ohjelmistojen suositteleminen on hiukan helpompaa, koska niissä on muutamat defactot jotka ovat aika yleispäteviä. Jos operoit tietokoneella eli aplen macilla niin siinä on ihan pätevä ohjelma arkistointiin ja pieneen säätämiseen iPhoto, jonka kaveriksi voi ostaa vaikka edullisen Pikselmator softan isompaan muokkailuun. Jos on ihan into piukassa ja pätäkkää löytyy niin hyvä perusyhdistelmä on Photosop CS3 ja Aperture (maksaa kylläkin iPaljon ). Adoben Lightroom on tehty myös macille, mutta aperture osaa hyödyntää macin edistyksellisiä graafisia ominaisuuksia ja esim. osX:n systeemitason rawmuunninta (adoben tuotteet rawmuuntimissa ehkä hiukan joustavampia koska tuki uusille kameroille tulee adoben blugariin aika nopeasti. Gimp on hyvä softa mutta osX:sä ei kovin hyvin toimiva eikä käyttömukava.
Jos käytät tietokoneen sijasta winPC:tä on siihen Gimp ja joku arkistosofta vaikkapa picasa ihan hyvä ilmainen vaihtoehto. Maksukykyisille taas photoshopCS3 Lightroom on defacto. Siitä välistä löytty sitten vaikkapa Photoshop elements, joka on ihan kelpo paketti paruskäyttöön ja aika huokea. Jos olet yrittänyt tehdä winPC:stäsi lähes tietokoneen eli asentanut windowsin tilalle Linuxin niin siihen on lukuisia vaihtoehtoja ohjelmistoksi myös maksullisia, mutta enimmäkseen ilmaisia. Omasta mielestäni paras yhdistelmä on Gimp (tulle useimpien perusjakeluiden mukana) Digikam (ehkä kehittynein saatavilla oleva kuvahallintasofta linuxille). Linuxille on kuitekin vaihtoehtoja paljon ja niistä sitten kannattaa katsoa mieleinen.
Tuohon "mitä muuta" kohtaan voisi sanoa, että alusta saakka kannattaa hommata kunnon jalusta ja opetella käyttämään sitä. Ja sitten opettelet tarkkailemaan ympäristöäsi valokuvauksen kannalta (kuljeta vaikka tyhjää diakehystä taskussa ja rajaile vaikka sillä).
Asiallinen kirjoitus, vaikkei ihan kaikkien teinixien ehkä kannata lähteä väitöskirjatasoisesta tekstistä liikkeelle.
Suositeltavaan kirjallisuuteen liittäisin vielä Sakari Pälsin Näppäilkää hyviä kuvia- oppaan. HC-B oli mieltä, jotta valokuvaus on kävelyä, ja oli siinäkin oikeassa.
PC-asenteesi hieman hymyilyttää.
.... Tuo PCasenne hymyilytti itseänikin; plagioin sen jostain mizuranetin varhaisista versioista (en ole vähään aikaan käynyt siellä, mutta jotkut Jore Puusan jorinat voi olla ihan hedelmällistä luettavaa vaikka joidenkin mielestä vähän ärsyttäviä).
Munkin mielestä "näppäilkää hyviä kuvia" on erinomaista peruslukemistoa ja tuli mieleen että Jussi Aalto kirjoitti Sakari Pälsistä kirjan nimeltä "Sakari Pälsi näppäili hyviä kuvia" joka on ihan tutstumisen arvoinen myös.
Noi mun kirjaehdotukset on tietysti vähän lennokkaitakin, mutta perusajatus oli, että tutustua vähän laajemmin asiaan eikä heti alkaa päntiönä ostelemaan kameroita sun muita hilavitkuttimia.
Herra Puusa taitaa tietää jotain alasta, kiistämättä. Ilmaisee vain itseään ja asenteitaan niin agressiivisen dogmaattisesti, että asia jää vimman alle. Valitettavasti.
Ja kohta lienee hän tälläkin palstalla inttämässä ja syyttelemässä kommenttiani, mutta minusta ei väittelykaveria saa. Elämä on siihen hommaan liian lyhyt.
Tuon Aalto-Jussin Pälsikirjan toki tunnen. Original-Pälsikin oli pitkään Lundiassani, kunnes huomasin puuttuvan mainiosta maakuntakirjastostamme ja kiikutin sinne kokoelman täytteeksi. Samoin kuin Inhan Kuvia Suomesta-teoksen vuodelta 1897. Vai oliko se Suomi Kuvissa? Takkuaa tuo muisti toisinaan.
.... sinussa lienee keräilijän vikaa kun tuommoisia klassikoita hellit hyllyssäsi;-)
Ei enää, tauti on hellittänyt. Kirjastoni määrää en kasvata ja lahjoittelen sinne mistä puuttuu. Ihan viimeksi lähti Eeva Joenpellon esikoisteos Sammattiin, kun oli sen kokoinen aukko kirjaston valikoimassa.
Yks harmittaa: Majava-vainaan Contax-kirja katosi tietymättömiin. Se ennen sotia julkastu. Enkä tarkota näitä Bushien sotia.
Kamerat on vain välineitä, niitä en ole säästellyt vaan antanut mennä läpi käsien. Toki välillä myöhemmin katuen. Eniten kismittää Retina IIa:n hävittäminen. Sentään valovoima 2,0 jo 30-luvulla.