Miten teillä on työssä raskaana ollessa mennyt? Mietityttääkö alttius saada tartunta? Onko teitä muitakin, joita asia askarruttaa? Meillä ohjeissa raskaus ei ole este mrsa-potilaiden hoitamiselle.
Mrsa-potilaiden
hoitajat
1410391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itse työskentelen hoitoalalla ja kysyin hygieniahoitajalta neuvoja kuinka toimia raskausaikana. Raskaus ei ole este MRSA-potilaiden hoitoon, kunhan muistaa suojautua asianmukaisesti ja huolehtii käsihygieniasta. Sitten kylläkin jos on suunniteltu sektiota, niin suositteli loppuajasta pidättäytymään MRSA-potilaiden hoidosta.
sanotiin.
Raskaus vaiheessa ei ole estettä tai riskiä. Toki sitten pienen lapsen kanssa on samalla tavalla käsien välityksellä riski tarttua/tartuttaa. Pienellä lapsellahan vastustus kyky on huonompi kuin aikuisella ihmisellä..
Ainahan sitä kuitenkin miettii...oon kuitenkin tullu siihen tulokseen että MRSAn tai jonkun muun pöpön voi saada mistä tahansa, varsinkin paikoista jossa liikkuu paljon ihmisiä. Töissä ainakin osaan suojautua.
Missä päin olette töissä? Siis ihan mielenkiinnosta, ei kai ole nimittäin kovin yleisiä nämä yksiköt...
sanottiin, että ei ole este ja potilaita hoidinkin, mutta kyllä se silti jotenkin jäi aina kaivelemaan ja sitä entistä tarkempaan mietti, että tuliko nyt varmasti noudatettua kaikkia mahdollisia ja mahdottomia varotoimenpiteitä, ettei nyt vaan...olin silloin ihan alkuraskaudessa, joten se keskenmenon riski oli suurin huoli tuon suhteen. Mutta kyllähän sitä automaattisesti noudattaa hyvää aseptiikkaa, kun on mrsa-potilaasta kyse, joten ei huolta sen suhteen!
itse työskentelen myös hoitoalalla ja töissä en siis hoitanu mrsa-potilaita raskauteni takia..varmuuden vuoksi,toki estettä ei ole mutta kyllä hyg.hoitajakin sanoi, että mikäli mahd.on et saa tehä muuta ni parempi sekin!
Teen itse keikkaa eri paikkoihin ja neuvolan terkkari kehoitti välttämään mrsa-osastoja, koska jos jää jostain syystä kantajaksi on synnytyksessä kunnon eristykset yms.
Meillä tullut lääkäriltä ohjeistus, että raskaana olevat eivät saa osallistua MRSA-potilaan hoitoon. Tuskinpa se nyt niin kauhean haitallista olisi jos huolehtii asiallisesta suojautumisesta, mutta tietysti aina parempi, kun ei tarvitse siitä asiasta stressata!
Niin, odottelen tässä vastauksia vielä hygieniahoitajalta miten edetä asian suhteen. Toki, jos työpaikan/tehtävien vaihto on mahdollinen, niin vaihdan. Tosin en pelkää kun tiedän faktat. Kuitenkin asia ei voi olla mielessä kaivertamatta. Tosin mrsa voi olla missä vain, eihän kaikkia ole testattu ja aina missä vain olet hoitajana, tietoa tartunnasta ei aina ole, joten edelleen se tarkkuus käsihygieniassa ja aseptiikasta. Se, että ei ole mrsa:ta ei takaa mitään, vaan em. asiasta on aina pidettävä huolta. Tieten tahtoen en haluis kyllä hoitaa nyt noita potilaita jne. Itse ko. työpaikassa olisin vain toukokuulle asti eli altistumista tammikuusta lähtien. Toivotaan, ettei kantajuutta tule. PItkäaikaishoitolaitoksesta on kyse Pohjois-Savossa.
Työssäni olen hoitanut tietämättäni jo noin neljä kuukautta potilaita joillä MRSA tartunta, kunnes tartunnat meille selvisi. Samaoihin aikoihin kun totuus selvisi, huomasin olevani raskaana. Nyt raskaus 7:llä viikolla ja koko ajan tiputtelu vuotoa... En kyllä jakasa uskoa etteikö tämä pöpö lapseeni vaikuttaisi. Haluaisi tietää kuinkä moni Lääkäri antaisi vaimonsa työskennellä tälläisissä oloissa ja sanoisi ettei vaikuta. En haluaisi ehkä myöskään tietää tartunnasta ainakaan genitaalialueella ja miten pöpö lapseeni vaikuttaa... Kuinka tässä selviää lapsen syntymään asti saatikka syntyykö lapsi? Olen jo lähes nelikymppinen "ensiäiti" ja lasta toivonut lähes 20 vuotta... kertokaa mitä tehdä, pää ei kohta kestä.
Olen esbl-sairaalabakteerin kantaja ja raskaana viikolla 34 2. Kantajaksi minut todettiin pari vuotta sitten virtsatietulehduksen yhteydessä. Tietoa ei ole mistä sen aikoinaan olen saanut, sairaalassa en ole ollut yli kymmeneen vuoteen, enkä antibiootteja syönyt paria kuuria enempää kymmenen vuoden aikana.
Raskauden alussa keskustelin bakteerista ja siitä miten pitäisi toimia. Joka paikasta, niin äitiysneuvolasta. sairaalan äitiyspolilta ja sairaalan hygieniahoitajalta kysyttäessä, vastaus on aina sama. Riittää kunhan huolehdin normaalista käsihygieniasta. Ja nämä sairaalabakteerithan eivät ole terveelle ihmiselle vaarallisia ja äärettömän moni kantaa niitä tietämättään. Ja keskenmenoa ne eivät käsittääkseni voi aiheuttaa. Tulossa on siis eristyssalisynnytys ja vuodeosastolla eristyshuone. Minulle on moneen kertaan korostettu, että pelkoa oman lapsen tartuttamisesta ei ole.
Sinuna soittaisin sairaanhoitopiirin hygieniahoitajalle ja kysy häneltä kaikki mahdollinen mikä mieltäsi vaivaa! Tässä tapauksessa tieto EI lisää tuskaa. Surua ja monta itkua olen minäkin tämän asian puolesta kärsinyt, mutta aina on järki voittanut =)
Ja muista, että eristys tehdään HOITOHENKILÖKUNNAN JA MUIDEN POTILAIDEN takia, ei sen vuoksi, että sinä tai vauvasi olisitte vaarassa. Tämä tieto helpotti ainakin minua =)
Koska lähipiiriini on ilmaantunut sairaalabakteeri ja itselläni sekä muilla sukulaisilla vastasyntyneitä/kohta syntyviä lapsia, niin asia stressaa..
miten ei voi itse tartuttaa lastaan tai muita omaisiaan joiden kanssa on tekemisissä, mutta sairaalassa pitää olla eristyksissä? tuo ristiriita mietityttää vaikka kaikki hokee samaa asiaa. heikkokuntoisten kohdalla asian hyvin ymmärrän, mutta eihän sillä vastasyntyneelläkään ole kovinkaan hyvä immuunikyky? entäs sairaalabakteerin kantaja, kuinka hän voi elää normaalia elämää? siis tartuttamatta taas muita.. en haluaisi omalle lapselleni varta vasten käydä sukulaiseltani tartuttamasta bakteeria, jota hän kantaa lopun elämäänsä..
Sairaalassa onkin hyvät suojaukset mrsa:ta vastaan siis hoitohenkilökunnalle. Ajatelkaapa kotihoitoa tai kotia vastaavaa palvelutalossa tapahtuvaa hoitoa. Minkään näköisiä suojautumisia meillä ei ainakaan ole käytössä. Asukkaat eivät ole eristetty vaan saavat käyttää yleisiä tiloja mm. ruokasalia ruokaillessa, saunatiloja ym. Henkilökunnalle annetaan vain ohjeeksi pelkkä käsien desinfiointi. Huolestunut myöskin koska raskaana!
"miten ei voi itse tartuttaa lastaan tai muita omaisiaan joiden kanssa on tekemisissä, mutta sairaalassa pitää olla eristyksissä? tuo ristiriita mietityttää vaikka kaikki hokee samaa asiaa. heikkokuntoisten kohdalla asian hyvin ymmärrän, mutta eihän sillä vastasyntyneelläkään ole kovinkaan hyvä immuunikyky? entäs sairaalabakteerin kantaja, kuinka hän voi elää normaalia elämää? siis tartuttamatta taas muita.. en haluaisi omalle lapselleni varta vasten käydä sukulaiseltani tartuttamasta bakteeria, jota hän kantaa lopun elämäänsä.."
Mä mietin itse ihan sitä samaa! Miten ei voi tartuttaa muita mutta silti sairaalassakin on kauheat eristykset? Olen vanhainkodissa töissä ja minulle oma työterveyslääkäri sanoi, että MRSA-potilaan hoitoa on vältettävä ja taas hygieniahoitaja sanoo, että kunhan huolehtii hygieniasta. Ja paskat, mulla on lääkärin lausunto siitä, että vältän tällaisen potilaan hoitamista joten, töissä joku muu saa hoitaa tällaisen potilaan. Mielummin pidän huolen omasta terveydestäni, vaikka noudatankin kunnon käsihygieniaa, mutta itsellä on ajoittain vielä atooppista ihottumaa joten mistäs sitä tietää.. :/
Kysyin itse infektiolääkäriltä asiaa kun hän kävi meidän osastolla. Tavallisimpiin kosketuseristyksiin saa mennä (MRSA, ESBL, CLostridium), koska silloin osataan suojautua oikein. Osastolla on varmasti paljon kantajia, joista emme tiedä ja tällöin olemme vain käsihygieniasta huolehtimisen varassa! Tämä tieto ainakin helpotti omaa päätöstäni mennä eristyshuoneisiin, vaikka olenkin raskaana. Clostridium eristyksestä tullessa täytyy huomioida, että pesee käden huolellisesti vedellä ja saippualla ennen käsidesiä!
Olen jättänyt menemättä muun muassa vesirokko eristyksiin (vaikka itselläni on ollut vesirokko, ei se tee lastani sille immuuniksi), H1N1 eristyksiin ja kaikkiin muihin epämääräisiin juttuihin, mistä ei tiedetä mikä siellä on. Jos olen yövuorossa yksin sairaanhoitajana, ja eristyshuoneeseen menee antibiottia tai muuta, niin sitten toisen osaston hoitajalta olen pyytänyt tähän apua. Aina ovat auttaneet.
Täälläkin huolestunut odottaja. Avustettavallani on esbl, emmekä ole asiaan osanneet vakavasti suhtautua kun perhe ei ole meitä juurikaan tästä infonnut, säikähdin osastolla vasta kun tämä oli eristettynä omalla vessalla jne. Täällä kotonahan käytämme samaa vessaa. Hoitsu oli kauhuissaan kun kerroin kotiolot ja raskauteni, mutta tämä omalääkäri sanoi että ei huolta, puhu seuraavassa neuvolassa tästä!
Ei toki helpota lukea näitä juttuja mutta ilmeisesti ei ole kuolemanvakava juttu. Aavistan tulevaksi sectiota niin pistää pelkäämään.