Yksinäi-

Mitä enemmän ikää tulee sitä harvemmaksi ystävät käyvät. En ole edes vielä kovin vanha vasta
39-vuotta, mutta näin siinä vain on käynyt.
Nuorempanahan ystäviä oli enemmän ja iän myötä monet asiat muuttuvat. Moni "tosi ystävä" osottautuukin aivan joksikin muuksi. Nuorenahan kaikki tuntuu kestävän ikuisuuden, kunnes alkaa vanheta ja huomaa elämän ja ihmis-suhteiden raadollisuuden sekä ihmisten pinnallisuuden. Onneksi on sentään vielä muutaman hyvä ystävä jäljellä. Mitään ihmeitä ei kannata elämästä kyllä odottaakkaan, ketään se ei kohtele silkkihansikkain ja se minkä luulet olevan totta vielä myöhemminkin muuttuukin aivan joksikin muuksi. Valitettavasti suurimmat pettymykset ovat elämässä tulleet naisilta, heidän kanssaan kun ei voi olla "vain kavereita", enkä jaksa pelata heidän kieroja pelejään. Toisaalta mieluimmin olen yksin, kuin elän onnettomassa parisuhteessta. Jokainen ihminen on loppujen lopuksi kuitenkin yksin tässä isossa ja usein niin kylmässä maailmassa, harva uskaltaa kohdata toisen sellaisena kuin hän todella on ja vielä harvempi hyväksyy toisen sellaisena kuin hän oikeasti on, valitettavasti.
0377
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


syydestä... kirjoitti:

Mitä enemmän ikää tulee sitä harvemmaksi ystävät käyvät. En ole edes vielä kovin vanha vasta
39-vuotta, mutta näin siinä vain on käynyt.
Nuorempanahan ystäviä oli enemmän ja iän myötä monet asiat muuttuvat. Moni "tosi ystävä" osottautuukin aivan joksikin muuksi. Nuorenahan kaikki tuntuu kestävän ikuisuuden, kunnes alkaa vanheta ja huomaa elämän ja ihmis-suhteiden raadollisuuden sekä ihmisten pinnallisuuden. Onneksi on sentään vielä muutaman hyvä ystävä jäljellä. Mitään ihmeitä ei kannata elämästä kyllä odottaakkaan, ketään se ei kohtele silkkihansikkain ja se minkä luulet olevan totta vielä myöhemminkin muuttuukin aivan joksikin muuksi. Valitettavasti suurimmat pettymykset ovat elämässä tulleet naisilta, heidän kanssaan kun ei voi olla "vain kavereita", enkä jaksa pelata heidän kieroja pelejään. Toisaalta mieluimmin olen yksin, kuin elän onnettomassa parisuhteessta. Jokainen ihminen on loppujen lopuksi kuitenkin yksin tässä isossa ja usein niin kylmässä maailmassa, harva uskaltaa kohdata toisen sellaisena kuin hän todella on ja vielä harvempi hyväksyy toisen sellaisena kuin hän oikeasti on, valitettavasti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu