Täällä Lapissa on 1950-luvun lopulla perustettu asutustila, jonka hyväksi perheen isä ja äiti uurastivat vuosikymmeniä ilman minkäänlaista palkkaa. Sittemmin molemmat vanhemmat ovat kuolleet ja kyseinen asutustila jäi kuolinpesänä 7 perillisen yhteiseen omistukseen. Rahallista arvoa tilalla ei autioituvassa Lapissa ole ja niinpä useimmat perilliset haluavat säilyttää tilan kunnioittaakseen vanhempiensa elämäntyötä.
Asiassa käy kuitenkin niin, että yksi perillisistä lähtee vaatimaan toisilta perillisiltä 100.000 markan korvausta, jolla hän luovuttaisi perintönsä toisille osakkaille. Nyt kun toiset eivät näin järjettömään vaatimukseen suostu, on perillinen yrittänyt uhkailuin ja kiristämisin pakottaa toiset maksamaan hänelle vaatimansa sata tuhatta. Nyt kun tämäkään ei ole johtanut mihinkään, on perillinen kääntynyt ensin oikeusavustajan puoleen, joka kuitenkin lienee vetäytynyt jutusta koskapa paikallinen kalliiksi tunnettu asianajaja on ottanut asian hoitaakseen.
Nyt kysymys kuuluukin: Mikä on meidän toisten perillisten oikeusturva asiassa? Olemme tarjonneet kyseiselle perilliselle realistista 30.000 markan summaa, mutta tähän ei ole suostunut eikä myöskään suostunut tinkimään sadan tuhannen markan vaatimuksestaan. Onko meidän osallistuttava tämän kalliin asianajajan asianajokustannuksiin? Mikä on meidän oikeusturvamme siinä tapauksessa että tämä perillinen lähtee meille kostaakseen vaatimaan tilan lohkomista arvottomiin jänkä- ym. palstoihin?
Asiassa käy kuitenkin niin, että yksi perillisistä lähtee vaatimaan toisilta perillisiltä 100.000 markan korvausta, jolla hän luovuttaisi perintönsä toisille osakkaille. Nyt kun toiset eivät näin järjettömään vaatimukseen suostu, on perillinen yrittänyt uhkailuin ja kiristämisin pakottaa toiset maksamaan hänelle vaatimansa sata tuhatta. Nyt kun tämäkään ei ole johtanut mihinkään, on perillinen kääntynyt ensin oikeusavustajan puoleen, joka kuitenkin lienee vetäytynyt jutusta koskapa paikallinen kalliiksi tunnettu asianajaja on ottanut asian hoitaakseen.
Nyt kysymys kuuluukin: Mikä on meidän toisten perillisten oikeusturva asiassa? Olemme tarjonneet kyseiselle perilliselle realistista 30.000 markan summaa, mutta tähän ei ole suostunut eikä myöskään suostunut tinkimään sadan tuhannen markan vaatimuksestaan. Onko meidän osallistuttava tämän kalliin asianajajan asianajokustannuksiin? Mikä on meidän oikeusturvamme siinä tapauksessa että tämä perillinen lähtee meille kostaakseen vaatimaan tilan lohkomista arvottomiin jänkä- ym. palstoihin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tämä perillinen, olkoon nimeltä Jänkä, voi vaatia perinönjakoa eli pesänjakajan määräämistä pesään. Jos muuta omaisuutta vanhemmilla ei ole täytyy Jänkän saada osuus tilasta. Hänellä on tällöin oikeus 1/7 murto-osaan tilasta. Jakaja toteuttaa jaon murto-osin, jolloin perillisistä tulee tilan murto-osaisia yhteisomistajia. Muiden 6 perillisen ei ole pakko jakaa, vaan he voivat pitää oman 6/7 osaansa jakamattomana, mutta tämä ei lie järkevää. Pesänjakaja ottaa joka tapauksessa palkkionsa kuolinpesästä.
Jos kuolinpesän varat ei riitä pesänjakajan palkkioon, se on oikeuden päätöksellä myytävä palkkion maksamista varten. Perillisille ei taida jäädä silloin jaettavaa. Toinen vaihtoehto on kaivaa lompsaa ja maksaa pesänjakajan palkkio itse. Tällöin tila säilyisi perillisten omistuksessa.
Myöhemmin Jänkä voi sitten vaatia tilan yhteisomistuksen purkamista (jos sitä ei ole myyty), mutta näistä kuluista hän joutuu hakijana vastaamaan itse (lohkomiskulut ym.).
Tila myyntiin ja senjälkeen vaatija saa osansa. Tilan ostavat toiset perilliset ja se säilyy heillä. Saavat vain pois tämän osuutensa haluavan.
Ostaja voi olla ulkopuolinen, mutta ei ilmaise, että ostaa näiden kuuden nimissä. Kauppakirjassa se tietenkin ilmenee, mutta myyty mikä myyty. Tämä on mutu tuntumaa asiaan!
Jos pesänselvittäjä/-jakaja toimii, niin se joka on hakenut virallisselvittäjän maksaa viimekädessä hänen palkkionsa.
Kun itse taistelen samantyyppisten ongelmien kanssa, niin ymmärrän tilanteen pirullisuuden.
Maksaisin kyllä vaatijan ulos ja myynnillä saa tarjouksen ja hinta selviää. Sitten vasta pesänselvittäjä mukaan.
on se, että aika on ajanut näiden pienten asutustilojen ohi. Samanlaisia elinkelvottomia ja tuottamattomia tiloja Lappi on täynnään, tarjontaa on runsaasti, mutta kysyntää ei. Joten tilan rahallinen arvo määytyy markkinavoimien mukaan ja kun kukaan ei osta, ei tilalla voi sanottavaa rahallista arvoa olla. Mutta tämähän ei tämän yhden pääkoppaan sovi. Kiristää ja uhkailee milloin milläkin alistaakseen meidät maksamaan hänelle sata tuhatta markkaa.
Kuolinpesässä on seitsemän perillistä, jotka kaikki ovat samanarvoisessa asemassa ja kaikilla on yhtäläinen oikeus saada sama summa perintöosuudestaan. Nyt jos yhdelle maksettasiin sata tuhatta, tämä pitäisi maksaa kaikille halukkaille ja loppusumma liikkuisi niissä lukemissa, ettei yksikään pankki tällaista lainaa myönnä eikä edes kaikki yhdessä pystyisi tällaista lainaa hoitamaan. Tila menisi ja loppuvelka jäisi osakkaiden ikuiseksi kiroukseksi lopuksi elämää.
Lohkominen sanotulla tilalla merkitsisi sitä, että metsämaa olisi lohkaistava 7 osaan, samoin jänkämaa. Linjoja olisi hakattava kymmeniä kilometrejä ja lohkomiskulut kohta suurempia kuin tilan maapohjan arvo. Kuivaa maata osakkalle tulisi noin 11 ha sekä jänkää 6 ha. 8 vuotta sitten 5 ha ylittävän määräalan lohkominen maksoi 4000 mk. Nykyään lienee jo kalliimpi. Eli tämän 6 ha.n jänkäläntin lohkominen tulisi maksamaan liki 1000 euroa/osakas. Kukaan ei tällaista arvotonta jänkää tarvitsisi eikä ostaisi, joten lohkomiskulut olisivat täysin nettotappiota, jotka joutuisimme omilla varoillamme kustantamaan.
Mutta miten saisi järkeä tämän yhden osakkaan päähän - ehkä korpilaki, eli rantarisukko olisi nyt paikallaan.
Kuten jo edellä sanoin, lohkomiskuluja ei oteta kuolinpesän varoista. Kuolinpesä vastaa vain perinnönjakokuluista (=pesänjakajanpalkkio). Lohkominen, jos joku haluaa, tapahtuu perinnönjaon jälkeen ja siitä vastaa se, joka haluaa omansa osuutensa lohkoa eli Jänkä itse.
Eilen meillä oli kyseisen kuolinpesän osakkaiden kokous paikallisen asianajajan, Jouni Vihervallin toimistossa. Tässä kokouksessa pyrittiin pääsemään sopimukseen joko kahden osakkaan perintöosuuden lunastamisesta tai sitten tilan lohkomisesta.
Omituista tässä kokouksessa oli se, että asianajaja oli kutsunut kokoukseen sellaisenkin perillisen, jonka me olemme lunastaneet mm. maksamalla ulosotossa olevia elatusmaksuja; ja joka myös on luopunut toisen vanhempansa peritöosuudesta; ja huolimatta siitä, että olin muutamaa päivää aiemmin kirjeelläni ilmoittanut, että kyseisellä henkilöllä ei ole oikeutta osallistua kuolinpesämme jakokokoukseen.
Kokouksessa kävi sitten niin, että tämä ulkopuolinen käytti kaikesta puheajasta yli 60 %, eli enemmän kuin me seitsemän omistajaosakasta yhteensä ja tämä oli asianaja Jouni Vihevallin hyväksymää. Olikohan tässä asianajaja täysin tehtävänsä tasalla sillä kovin outoa on asianajajankin oikeustaju.
Lopputulos asiassa oli sitten se, että pistin lakin päähäni ja poistuin kokouksesta. Lähtiessäni ilmoitin myös luopuani omasta perintöoikeudesta. Eli en ole osakas enkä perillinen enää kyseisessä kuolinpesässä ja unohdan, että tällaista kotia ja vanhempien elämäntyötä on koskaan ollutkaan.
Odotapa vähän, yritän jonkun neuvon sinulle pian sanoa. Olen itsekin Lapin läänistä kotoisin oleva lakimies, vaikkakin nykyään asun täällä "länsimaisen oikeuden kehdossa" Roomassa. Tiedän joten kuten tilateen siellä Lapissa. Juuri nyt minulla on vähän kiire, mutta 2-3 päivän kirjoitan pari valittua riviä jotain.Ystävällisesti [email protected]
Jäämistö voidaan jakaa osakkaiden kesken tai virallisjakona pesänjakajan toimesta.Kunkin osakkaan osuus on se pääluvun mukainen osuus, ellei ennakko-tai vastaavat luovutukset muuta jäämistön arvoa.Mikäli osakas vaatii jakoa, jaon saa vireille ja sitä ei voi estää mitenkään.Kunkin pesäosuus määräytyy jäämistön jakohetken käyvän arvon mukaan, joten vaadittu pesäosuuden arvo tuntuu varsin korkealta Lapin perukoilla.
Hankala osakas voi saada osansa pesästä jako-osuutena tai maksettuna ulos pesästä, mutta arvo määräytyy
murto-osaisena osuutena pesän käyvästä arvosta; eli 1/7 pesän arvosta. Eri asia on, haluaako joku tai jotkut maksaa enemmän päästäkseen eroon hankalasta osakkaasta.
Virallisjaossa pesänjakaja ottaa palkkionsa pesästä päältä, joten jaosta aihetuu suuret kustannukset, helposti 10.000- 15.000 euroa.
Expert.
Niin. Meillä oli viime perjantaina kuolinpesän osakasten kokous kyseisen asianajajan toimistossa. Tässä kokouksessa kaksi osakasta oli luovuttamassa osuuttaan meille toisille, mutta vaatimus oli 15.000 euroa/osakas. Eli täysin käsittämätön ja tuulesta temmattu summa.
Tätä vaatimustaan he tehostivat uhkalla, että ellemme tätä heille maksa, he käynnistävät lohkomisen. Eli tulevat aiheuttamaan meille muille osakkaille kohtuuttomia kustannuksia.
Jatkuu...
....
Meidän tarjouksemme, joka perustui Lapissa myynnissä olevien vastaavankokoisten metsätilojen keskiarvoon sekä kunnan rakennustarkastajan arvioon rakennusten arvosta, oli 5285 euroa. Käydyssä keskustelussa ja sovittelussa tarjouksemme nousi 7500 euroon ehdolla, että emme tule maksamaan tämän enempää. Asiassa kävi kuitenkin niin, että kyseiset luopujat jatkoivat, kokouksessa mukana olleen ulkopuolisen ja asianajajan avustamana, uhkailuaan ja painostustaan siinä määrin, että yksi sisaruksista tämän uhkailun ja painostuksen seurauksena, henkisesti murrettuna, lupautui vastustuksestamme huolimatta 10.000 euron suoritukseen, joka tämäkin on kohtuuton. (Tämän summan luopujat hyväksyivät) Eli tuottamattoman pienen asutustilan arvoksi tulisi 70.000 euroa, jota summaa kukaan ei siitä tilasta varmahan maksa.
Jatkuu....
....
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mikäli tämä 10.000 euroa/osakas maksettaisiin, sama oikeus olisi kaikilla muillakin, mutta kuolinpesän varat eivät tähän riittäisi, joten mm. itse jäisin täysin pennittömäksi.
Nyt kysymys kuuluukin. Onko tässä uhkailussa ja painostuksessa täyttynyt rikoslain 31 luvun 4 §.n tunnusmerkistö törkeästä kiristyksestä tai sen yrityksestä?
(Oli pätkittävä kun tämä typerä foorumi ei huolinut tekstiä kokonaisena)
Ei sitä perintöosuuden lunastamista makseta kuolinpesän varoista, joten jäämistö pysyy saman suuruisena kuin ennenkin. Perintöosuuden ostaja maksaa summan omasta pussistaan.
"mikäli tämä 10.000 euroa/osakas maksettaisiin, sama oikeus olisi kaikilla muillakin,"
Jos joku on tarjoutunut toisen osakkaan perintöosuudesta maksamaan 10 000 EUR ei kenellekään synny tämän vuoksi mitään "oikeutta" saada myyty osuuttaan samaan hintaan. Jokainen perintöosuuden lunastus on erillinen kauppa ja siitä neuvotellaan erikseen, ellet toisin asiasta sovi.
Mitään rikosta asiaan ei antamasien tietojen perusteella liity. Kyse on ollut neuvottelusta.
Eli että. Kyseinen osakas EI MAKSA näitä kahta 10.000 euron summaa omasta pussistaan. (Ei edes pysty). Tähän tarvittaisiin kiinnelaina, jonka vakuudeksi kuolinpesä kiinnitettäisiin ja lainojen hoitoon tultaisiin myymään kuolinpesän metsää ja ellei tämä riitä, joutuisimme osakkaina maksamaan ainakin osan omasta pussistamme.
Tämän lisäksi kyseinen osakas alistui tähän 10.000 euroa/osakas summaan valtavan painostuksen ja uhkailun uhrina, joten nähdäkseni tämä suullinen suostumus on mitätön emmekä ole kuolinpesän osakkaina vastuussa yhden osakkaan lupauksista. Varsinkin kun itse olimme paikalla eikä meidän mielipidettämme kysytty.
Nyt tilanne on se, että näitä kahta 10.000 euron summaa emme maksa. Mitään sopimusta tai kirjallista sitoumusta ei ole allekirjoitettu eikä allekirjoiteta. Joten ainakin se neuvottelu paikallisen asiaajajan toimistossa on rauennut tyhjiin.
Jahas. Kyllä se noinkin käy, mutta tuollainen menettely (kuolinpesään kuuluvan omaisuuden kiinnittäminen) edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta. Joten jos sinä olet erimieltä, voivat unohtaa koko jutun.
keskusteluun osallistuneita asiallisista ja valaisevista kannanotoista.
Lakiasiat ovat yleensä niitä asioita, joissa on parasta olla oikeassa. Muutoin voi tulla hyvinkin kalliiksi ja tämän vuoksi on yksinomaan hyvä, että on tällaisia foorumeita ja täällä aktiivisia osallistujia.