Ihan vain mielenkiinnon vuoksi mittailin X100 kulutusta.
Paikkakunta Kotka,ilmanlämpötila 0 astetta,tuloilman lämpötila haku 18 astetta ja koneen nopeus kakkosella sekä jälkilämmitys vastus käutössä,talon sisälämpötila 22 astetta.
Kulutus 1vrk 2,79Kwh eli jos nolla kelit koko kuukauden kulutus 84Kwh/kk.Kun tulee pakkasta pitää mitatta kuinka paljon sitten vie.
Kun jälkilämmitysvastus pois päältä ja kone kakkosella on kulutus 0,72Kwh 1vrk eli 21,6Kwh kk
näköjään tasavirta moottorit vievät tosi vähän sähköä.Siinä vähäsen tietoja jos kiinnostaa vertailla.
Paikkakunta Kotka,ilmanlämpötila 0 astetta,tuloilman lämpötila haku 18 astetta ja koneen nopeus kakkosella sekä jälkilämmitys vastus käutössä,talon sisälämpötila 22 astetta.
Kulutus 1vrk 2,79Kwh eli jos nolla kelit koko kuukauden kulutus 84Kwh/kk.Kun tulee pakkasta pitää mitatta kuinka paljon sitten vie.
Kun jälkilämmitysvastus pois päältä ja kone kakkosella on kulutus 0,72Kwh 1vrk eli 21,6Kwh kk
näköjään tasavirta moottorit vievät tosi vähän sähköä.Siinä vähäsen tietoja jos kiinnostaa vertailla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kiitos .. panehan sitten vertailulukemat kun on pakkastakin .. kiinnostaisi.
Mittauksesi mukaan kakkosnopeudella kulutetaan 0,72Kwh / 24h = 30W tehoa. Äkkiseltään x100:n käyttöohjeesta katsottuna kakkosnopeudella pitäisi mennä vähän alle 100W. Ei ihan täsmää yhteen. Voiko mittarisi näyttää noin väärin? Mikä mittari sinulla on?
Aika vähällä x100 pitäisikin mennä, mutta ei ihan noin pienellä.
Tein uudet mittaukset,saattoi olla ykkösellä ekalla kerralla.
Kulutus kun kone 1 25w,2 50W,3 113W,4 158W,5 241W
Kun 500w vastus napsahtaa päälle lisääntyy kulutus 505w
Tarkistin vielä Fluken virtamittarilla että täsmää kulutusmittarin lukemat.
Eli kakkosella kulutus 1,3Kwh/24h eli 39Kwh /kk
Esitteen käyrän mukaan kone kakkosella(5V)Paine erosta riippuen kulutus 50-60w,parilliset jännitteet käytössä.
5V ei taida olla parillinen :)
kakkosnopeus olisi 6V ja teho 80-100W
Asiaa voi sotkea se että puhallinen ei ole ns. resistiivinen kuorma. Kulutusmittarit ovat todella huonoja mittaamaan kapasitiivistä ja induktiivista kuormaa. Jälkilämmitysvastus on resistiivinen joten sen kulutus näkyy oikein.
X100:n kulutus pitäisi olla n.90W kakkosteholla kun ilmavirta on n.60l/s. Ominaispuhallintehoa ilmoitetaan sfp-luvulla joka tarkoittaa puhaltimien hyötysuhdetta. Noista saa sfp-luvuksi 1,5 kW/m3/s. Tuota voi pitää hyvänä lukuna. Minä mittasin enerventin pelicanille luvuksi 2,2kW/m3/s.
Sfp-luvusta voidaan toisinpäin laskea paljonko puhaltimet kuluttavat sähköä vuodessa. Tämä tietenkin riippuu ilmamäärästä. Jos ilmanvaihto on ympäri vuoden 60l/s eli 0,06m3/s ja sfp 1,5 saadaa teho 1,5*0,06 = 90W. Vuodessa on tunteja 8760 näin kulutus on 8760*0,09kW = 788kWh
x100 ac-puhaltimilla näyttäisi kuluttavan samalla ilmavirralla n.160W se tekee vuodessa 1402kWh. Säästät siis siihen verrattuna 614kWh. Ainakin tulopuhaltimen lämpö tulee suuren osan vuodesta hyödyksi, joten oikea säästö taitaa olla lähempänä 300kWh.(riippuu tietysti lämmitysmuodosta)
Vastaavasti pelican kuluttaisi 2,2*0,06 = 132W ja vuodessa 8760*0,06 = 1156kWh.
Ei ole juu 5 parillinen,kävi pieni moka pitäisi olla tarkempi.
Jos sait vuosi kulutukseksi 788Kwh tekee se n.66Kwh/kk kun mittari näytti 39 Kwh/kk eli 27 Kwh vähemmän,kun kone kakkosella.
Tekee siis yhteensä 111 Kwh/kk kun ulkona nolla astetta ja vastus käytössä(18 asetta termarissa), nolla keleillä vastus(500W) kuluttaa 1,5 Kwh päivässä eli on noin 3h päivässä päällä, kun jälkilämmityksen termostaatin säätää 16 asteeseen ei vastus lähde päälle ollenkaan.
Meillä kone aina kakkosella, paitsi kun saunotaan nostaa kosteus anturi nopeutta joksikin aikaa.
Kun tulee pakkasta mittaan uudestaan ja lisään tulokseen (27Kwh/30 päivää) 0,9 Kwh per päivä minkä mittari näyttää väärin puhaltimien osalta.
kertoa mittari, jolla on mitannut ja jos oikein pilkkua viilataan, esittää virranlukutusmittarin kalibrointitodistus:-)
Lisäksi jäi mainitsematta huoneen lämpötila, missä koneesi sijaitsee ja tuulen suunta tuloilmaventtiliin nähden ja tuulen nopeus.
Ei kiinnosta verrata, koska näin paljon oleellista et kertonut.
keskustelua.
tiedä mitään mittaustekniikasta ja mittausten vertailukelpoisuudesta.
Sinun kannataisi kädyä vaikka joku seuraavista kursseista:
http://opinto-opas.stadia.fi/ops.php?c=449&mod=1397
Samaa mieltä olen kuin sinäkin, joku sotkee asiallisen keskustelun. Tuohon mittaukseen tietenkin olisi pitänyt liittää mittalaitteen tekniset tiedot (tarkkuus, resoluutio, valmistaja, paino...).Lisäksi mielestäni olisi hyvä ollut kertoa vallitsevat ympäristö olosuhteet mittauksen aikana (lämpötila, tuuli...)
Yksi asia mittaustuloksista jäi minua erityisesti vaivaamaan...Mikä on mahdollinen mittausten toistettavuus? Tietenkin olisi hyvä ollut myös samalla ilmoittaa mittaustapahtumien lukumäärä ja onko nyt kyseessä keskiarvo saaduista mittauksista, mikäli niitä on tehty useamman päivän aikana.
Mielestäni tähän mittaustulokseen ei voi suoranaisesti luottaa, eikä näitä mittaustuloksia voi yleistää, sillä tiedämmehän, että valitsevat olosuhteet eri rakennuspaikoilla ovat hyvinkin muuttuvaisia.
Mittari on ollut noin kuukauden paikallaan ja välillä on tuullut lännestä välillä idästä ja mistä milloinkin.
Tarkoitus on antaa suuntaa mitä Iv-kone kuluttaa ei sen tarvitse olla kuin sinne päin,jos kuluttaa 100Kwh kk on vähän jos 1000Kwh kk se on paljon.Laittakaa jonkun näköinen kulutumittari kupeeseen ja kokeilkaa paljonko haukkaa.
Palataan vuoden päästä astialle ja verrataan kulutuksia.
Niin muuten talossa on kuutiota 450 ja tuloilman venttiili Itään päin niin voitte merkkailla tuulen suunnat ylös päivittäin jotta voisitte sitten pähkäillä mitä se tuuli ja ilmanpaine vaikuttikaan tuloksiin,voi hitto mitä pellejä.
Ei kiinnosta puhaltimien kulutuserot (joitakin watteja), vaan se miten se värkki ottaa lämpöä talteen. Eli mikä on jäteilman lämpötila eri ulkolämpötila ja (noin)ilmamäärillä.
Törkkää putkiin pienet reiät ja uita sisä/ulkolämpötilamittarien anturit putken sisälle. Mittarit tarkistat vesi/jääseoksella-> pitäisi näyttää nollaa.
50l/s ilmavirtojen yhden asteen ero talteenotossa tuo jo 60W:n eron talteenottokyvyssä, joten se on paljon oleellisempaa kuin puhaltimien teho, jotka varsinkin sähkölämmitystalossa tulevat puoliksi hyödyksi.
Jorma
hohtaa punaisena ja sähköä kuluu,silloin pelkkä jälkilämmitykseen kuluva energia kertoo laitteen suoritus kyvystä paljonkin.Eikö tuo x100:sen omistaja sanonut jos 16 astetta tuloilman haku vastus ei lämpene,silloin jos sisällä 22 ja ulkona 0 on hyötysuhde 72,7
> 60W:n eron talteenottokyvyssä, joten se on paljon oleellisempaa kuin puhaltimien teho, jotka varsinkin sähkölämmitystalossa tulevat puoliksi hyödyksi.
Höpö löpö. Poistoilmapuhallin on lähes aina LTO:n jälkeen, joten virtasyöppöjen puhaltimien 60 W kulutuslisästä puolet eli poistopuhaltimen osuus menee välittömästi harakoille.
Tulopuolle se 30 W saadaan kyllä hyödyksi, kun on lämmitystarvetta, mutta näinhän ei ole aina. Kesällä siitä on vain haittaa ja nollakeleilläkin valot yms. kattavat lämmitystarpeen kokonaan. Eli tästäkin voi laskea menevän ainakin kolmanneksen hukkaan ja loppujen lopuksi siitä 60 W ylim. kulutuksesta saadaan hyötyä keskim. vain. 20 W verran.
Jos sähkö maksaa 8 c/kWh, niinä tämän lämmitysenergian hinnaksi tulee 24 c/kWh.
Se nyt vaan on jne.
Olet oikeassa.
60W vuoden ajan tekee n.500kWh Voi olla merkittävää tai sitten ei. Talteenottokyvyssä voi olla helposti samansuuruinen ero.
Oikeastaan tuloilman lämpötila ei kerro ihan kaikkea. Tuloilmasta voi tietysti tehdä ihan oikean suuntaisen johtopäätöksen.
Pitää kuitenkin ottaa huomioon kun tuloilmapuhallin pysähtyy niin ilma tulee muualta. Silloin jälkilämmitysvastus ei lämmitä mutta talon muu lämmitys joutuu lämmittämään tuloilman. Normaalistikin tuloilmaa tulee koneen ohi jonkin verran kun ilmanvaihto on säädetty alipaineiseksi.
Pitäisi tarkkailla jäteilman lämpötilaa.
"Pitää kuitenkin ottaa huomioon kun tuloilmapuhallin pysähtyy niin ilma tulee muualta."
Tulee suurimmaksi osaksi tuloventtiileistä (pienin vastus). Helppo todeta kädellä kun kuutiovehje pätkii.
Tietysti horotalot erikseen.
Jorma
Talosta riippuen tietysti kuinka paljon. Jos kaikki ilma tulisi tuloputkiston kautta ei puhaltimen pysäytyksellä saataisi kennoa sulamaan. Tulopuhallin olisi varmaankin seis kevääseen asti.
Olisi mielenkiintoista nähdä mittaustuloksia valokennokoneen jäteilman lämpötilasta ja kuinka usein sulattelua tapahtuu. Onko aloittajalla tuloksia?
Jos katsoisit vuorokausikulutusta sähkötaulumittarista, paljonko se on. Päivittäinen normaalikulutus kw:t ovat kodinkoneilla noin 4-10 kw.
Kertoisitko nuo päivälukemat kahdelta vuorokaudelta, jossa toinen lukema esim. 0 Celsiusta ulkona ja pakkasta jotain 5 tai enemmän toiselta . Ihan mielenkiintoista ois tietää.
????????????????
Pitääkö laskelma paikkansa???