Olisiko teillä suositella jotain (ei välttämättä Suomen) Lappiin tai muuhun pohjoiseen paikkaan sijoittuvia romaaneja?
Vittulajänkät ja Mukat on luettu, Makinen Venäläisiä unelmia samaten...eli vinkkejä kehiin. Erityisesti Tornionjokilaaksoon sijoittuvat kirjat kiinnostaisivat:)
Vittulajänkät ja Mukat on luettu, Makinen Venäläisiä unelmia samaten...eli vinkkejä kehiin. Erityisesti Tornionjokilaaksoon sijoittuvat kirjat kiinnostaisivat:)
Vastaukset 9
Vanhimmat
No kevyemmältä linjalta Mr. Pallonapa suosittelee ehdottomasti Arto Paasilinnan kirjoja Hirtettyjen kettujen metsä ja Koikkalainen kaukaa. Ainakin noita. Ehkä myös esim. Hirttämättömien lurjusten yrttitarha, hän ei ole varma. Kaksi ensimmäistä ovat Paasilinnan oivaltavimpia romaaneja. Aivan hulvattoman hauskoja. Entä Jäniksen vuosi?
Norjan Lapin legendaarinen seikkailukirja on Leif Hamren Lentokone kadoksissa. Mr. Pallonapa suosittaa lämpimästi. Se on muisto hänen poikavuosiltaan, ja hän omistaa sen kahtena kappaleena. Otter-kone putoaa Finnmarkin ylängölle kesken sairaskuljetuslennon, ja loppu on jännittävästi ja realistisesti kuvailtua eloonjäämiskamppailua 50-60-lukujen kalustolla.
Mr. Pallonapa lupaa selata kirjahyllyään.
Jostain syystä olen aina vierastanut Arto Paasilinnan tuotantoa. Mutta voisihan noita kokeilla.
Tuon Lentokone kadoksissa voisi kyllä lukaista.
Happo kiittää Mr. Pallonapaa saamistaan vinkeistä:)
Mr. Pallonapa on iloinen saadessaan auttaa lähimmäisiään. Kirjaan Lentokone kadoksissa Mr. Pallonapa kehottaa olemaan suhtautumatta liian vakavasti, se on lähinnä poikakirja (vanhan hyvän ajan), mutta sellaisena varsin toimiva.
Mr. Pallonapakin vierastaa Paasilinnaa nykyisin. Siinä on yksi humoristi mennyt pilalle. Noin vuosikymmeneen hän ei arvatenkaan ole keksinyt enää mitään uutta. (Vaikka Mr. Pallonapa ei jokaisen isänpäivän uutuuksia lukenutkaan). Mutta kuten sanottua, Hirtettyjen kettujen metsä etc. ovat vielä siltä tuoreelta kaudelta ja kerrassaan riemastuttavia. Mukana mainintoja mm. koltista.
Mr. Happo on varmasti jo lukenut kaikki Tervot. Sitten yksi osahan on tämä Dina-ilmiö, mutta Mr. Pallonavan käsityksen mukaan sen miljööhän on eteläisemmässä Norjassa, eikös juu? Eikä hän oikein tiedän kirjan tasosta. Pohjoista elämää sekin kuvaa.
(oikeasti Ylävaaran Anni) on juuri sieltä Tornionlaaksosta lähtöisin ja hallitsee hienosti sikäläisen murteen ja huumorin. Parhaimmillaan hän on kyllä lyhyissä novelleissa, sellainen pitkä romaani kuin Kreisland on hänen uransa limbo, mössöä jossa ei ole päätä eikä häntää.
Olen muuten tavannut hänet muutaman kerran - tolkuttoman värikäs ja vauhdikas mimmi, jonkinlainen Peppi Pitkätossun suomalainen inkarnaatio.
Norjaan sijoittuupi..en tiedä onko tuo nyt sitä mitä ihan haet, mutta kuitenkin...
Kokeilepa Raimo Bärmania, hän kertoo Ruijan Lapista: "Jäämeren soutajat"ja "Kveenien rannat". Sitten voit siirtyä Islannin saagoihin: mm. "Poltetun Njallin saaga" tai Snorri Sturlusonin "Norjan kuningaskronikat (Heimskringla)".
Mikäli pitää saagoista, suosittaisin Veriveljien saagaa, Viinimaan saagaa (kertoo viikinkien amerikan löytämisestä) ja tietenkin nuo Snorri Sturlusonin Eddat (Jumalrunot ja Sankarirunot), jotka ovat helmiä. Havámál ja Grimnisnál ehkä suosikkejani. Myös Villy Sorensenin Ragnarök on kiva, esittää eddat helpommassa valossa.
Ja sensellaista.
Tänä vuonnahan ilmestyi myös Grettir väkevän saaga. Ykkösluokan proosaa!
Seppo Saraspään viimeisin (en muista nimeä, ilmestyi viime vuonna) oli pätevä.
Veikko Huovisen Talvituristi on ainakin angstinen.
Pentti Haanpään Noitaympyrä.
Kalervo Palsan päiväkirjat kannattaa tsekata kans.