Alakerrasta kuuluu vaimeaa puhetta.Joni raottaa silmiään ja hänen katseensa hapuili ympäri huonetta.Pöydällä oleva kello näyttää puoli kuutta.Helpottuneena Joni huokaisee ja kääriytyy peittoonsa tietäen,että saisi nukkua vielä täydet puolitoista tuntia.Joni sulkee silmänsä ja vajoaa ihanaan tiedottomaan uneen,kunnes herätyskello soittaa ilmoille tutun tähtien sodan musiikin.
Kello näyttää kahdeksaa.Huone on kylmä ja Joni vetää puoli unessa vaatteet päälleen.
Alakerrassa häntä ei odota perheen jäsenet aamuaskareissa,vaan telkkari puhumassa kolkosti
yksinään.Joni pesee kasvonsa ja näkee vessan peilistä omat kalpeat ja huolen täyttämät kasvonsa.Vähän ajan päästä Joni on kävelemässä kohti linja-auto pysäkkiä.Pilvi harso peitti taivasta silmän kantamattomiin ja siinä hänen kävellessään,tippui ensimmänen sadepisara maahan.
Joni kiiruhti pysäkille sateen ja tuulen suojaan.
Kohta jo bussi kaartoi tien mutkassa ja sen valot
lähestyivät uhkaavasti.Bussi pysähtyi pysäkille ja Joni kömpi viluissaan sisään.Ystävällinen kuski
tervehti häntä iloisesti.Joni istui bussin
taka-osaan erään vanhan naisen viereen ja katsoi
tuulessa heiluvia puita,ja ohi kiitäviä autoja.
Bussi pysähtyi seuraavalle pysäkille ja Joni näki kahden rinnakkais luokkalaisen pojan astuvan sisälle.Voi helvetti!Joni manasi mielessään, heidän moikatessaan häntä ivalliseen sävyyn.
Linja-auto pysähtyi koulun eteen ja sade ropisi kahta kovempana lätäköihin tien varrella.
Hiljaa oppilaat maleksivat kohti koulua,isoissa tai parin hengen porukoissa,mutta Joni kulki viimeisenä,yksin.Hän katsoi inhoten suurta edessä kohoavaa rakennusta ja toisti mielessään,että enää yksi vuosi ylä-astetta jäljellä.
Oppilaat istuskelivat ja keskustelivat käytävällä
ennen tunnin alkamista.Joni istui matikan luokan ulkopuolella näpräten kännykkäänsä,samalla kun hänen luokkalaiset huutelivat hänelle.
Joni mutisi jotain vastaukseksi ja yritti epätoivoisesti niellä itkuaan.
Kalle tempaisi kännykän Jonin käsistä,muiden nauraessa hänen ympärillään.
Samalla opettaja käveli portaita ylös ja nopesti Kalle tiputti kännykän lattialle,ja painui luokkaan.Joni jäi yksin käytävälle kokoamaan kännykän irronneita kuoria,kun luokan ovi pamahti kiinni.Joni painoi pään polviinsa,peittääkseen itkuiset kasvonsa.Aamun avaus kaikui koulun tyhjissä käytävissä ja Joni istui käytävällä,yksin.
Kello näyttää kahdeksaa.Huone on kylmä ja Joni vetää puoli unessa vaatteet päälleen.
Alakerrassa häntä ei odota perheen jäsenet aamuaskareissa,vaan telkkari puhumassa kolkosti
yksinään.Joni pesee kasvonsa ja näkee vessan peilistä omat kalpeat ja huolen täyttämät kasvonsa.Vähän ajan päästä Joni on kävelemässä kohti linja-auto pysäkkiä.Pilvi harso peitti taivasta silmän kantamattomiin ja siinä hänen kävellessään,tippui ensimmänen sadepisara maahan.
Joni kiiruhti pysäkille sateen ja tuulen suojaan.
Kohta jo bussi kaartoi tien mutkassa ja sen valot
lähestyivät uhkaavasti.Bussi pysähtyi pysäkille ja Joni kömpi viluissaan sisään.Ystävällinen kuski
tervehti häntä iloisesti.Joni istui bussin
taka-osaan erään vanhan naisen viereen ja katsoi
tuulessa heiluvia puita,ja ohi kiitäviä autoja.
Bussi pysähtyi seuraavalle pysäkille ja Joni näki kahden rinnakkais luokkalaisen pojan astuvan sisälle.Voi helvetti!Joni manasi mielessään, heidän moikatessaan häntä ivalliseen sävyyn.
Linja-auto pysähtyi koulun eteen ja sade ropisi kahta kovempana lätäköihin tien varrella.
Hiljaa oppilaat maleksivat kohti koulua,isoissa tai parin hengen porukoissa,mutta Joni kulki viimeisenä,yksin.Hän katsoi inhoten suurta edessä kohoavaa rakennusta ja toisti mielessään,että enää yksi vuosi ylä-astetta jäljellä.
Oppilaat istuskelivat ja keskustelivat käytävällä
ennen tunnin alkamista.Joni istui matikan luokan ulkopuolella näpräten kännykkäänsä,samalla kun hänen luokkalaiset huutelivat hänelle.
Joni mutisi jotain vastaukseksi ja yritti epätoivoisesti niellä itkuaan.
Kalle tempaisi kännykän Jonin käsistä,muiden nauraessa hänen ympärillään.
Samalla opettaja käveli portaita ylös ja nopesti Kalle tiputti kännykän lattialle,ja painui luokkaan.Joni jäi yksin käytävälle kokoamaan kännykän irronneita kuoria,kun luokan ovi pamahti kiinni.Joni painoi pään polviinsa,peittääkseen itkuiset kasvonsa.Aamun avaus kaikui koulun tyhjissä käytävissä ja Joni istui käytävällä,yksin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Heeeips toi oli kiinnostava novelli... jatka sitä! Mä oon utelias ja haluun tietää lisää!!!
*nyökyttelee hurjasti. Jatka...
Miksi tuota pitäisi jatkaa? Eikö se kertonut jo oman tarinansa?
Ei sillä etteikö olisi ollut hieno novelli...
No, jos siinä oli koko novelli, niin hyvähän sekin oli, odotin vain että asiaan tulisi edistystä..
No, makunsa kullakin :) Eikös?
No mutta hyvät jatkot, ja toivottavasti kirjottelet lisääkin...
Mutta jos et, niin hyvää helleviikkoa!
mun mielest tää oli aika tyhmä (sori) koska se loppui tollein. teetsä aina tollasii tyhmii (sori) novelleja jotka loppuu tollei tyhmästi? näkyy tekevän..
mun mielest tää oli aika tyhmä (sori) koska se loppui tollein. teetsä aina tollasii tyhmii (sori) novelleja jotka loppuu tollei tyhmästi? näkyy tekevän..