Lapsuuden (syvät) traumat

Lapsuuteni oli rikkinäinen. Isäni joi kausittain ollen tällöin poissa työstään. Hän ei ollut väkivaltainen. Äitini oli liian kiltti puuttuakseen tilanteeseen. Oli mykkäkoulujaksoja juomiskauden päätyttyä monta päivää. Itse koin nuoruuden hyvin ahdistavana juuri isäni juomisen takia. Häpesin ja häpeän vielälin itseäni. Urheilin ja ulkoilin paljon. Olin tunnolliinen kiltti, liian kiltti.

Itselläni on nyt alkoholiongelma. Millä pääsen tästä eroon jouhtuen juuri lapsuudestani. Pelkään häntä, omaa isääni! Myllyhoito, psykoterapia, ... Lääkkeet eivät ratkaise ongelmaa. Ilmeisesti yhdessä ymmärtäväisen vaimonikaan kanssa se ei onnistu. Näin hän itse sanoo. Pitäisi olla joku samanlainen kaveri.
7709
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Juttu. Paitsi että isäni oli myös väkivaltainen, fyysisestikkin, mutta pahinta oli henkinen väkivalta.
Itse kävin psykologien kanssa läpi lapsuuteni ja nuoruuteni. Sen kanssa luulen olevani sinut.
Minulla on myös alkoholiongelma, vasta ihan hiljan olen alkanut saada elämääni parempaan järjestykseen. En olisi silloin nuorena ja lapsena ikinä uskonut että minustakin tulee holisti, mutta niin vain kävi...
Sitä taas en tiedä mikä voisi ongelmaasi olla ratkaisu. Minun ainakin piti ryypätä melko paljon ennenkuin rupesi tuntumaan että riittää. Ja vieläkin pitää aina kokeilla ryypätä, eihän sitä nyt periksi tietenkään voi antaa*itseironiaa*.
Tsemppiä sulle, päätitpähän sitten mennä hoitoon tai yrittää itse, mikä vaan voi sopia sinulle.

Äänestä

-Alkoholistin liika ymmärtäminen ei ole hyvästä.

-Toiseksi, murheet eivät huku viinaan, ne ovat erittäin uimataitoisia. Pikemminkin viina vain pahentaa tilannetta.

-Alkoholisti löytää aina syyn juomiseen. Hyvästä tai pahasta.

-Älä syytä muita juomisesta, vaan myönnä alkoholismisi ja hakeudu hoitoon.

-Vertaistukiryhmissä sinua ymmäretään parhaiten, koska heillä on omakohtaiset kokemukset asiata.

-Mene terapiaan, jossa hoidetaan molempia ongelmia.

Äänestä

No, Myllyhoito voisi tehdä aikalailla terää, siellä saat purkaa ns. traumojasi ja todeta, että et ole yksin, koet samaistumista muihin ihmisiin ja voit jakaa omia tuntemuksiasi ja ehkä saada elinikäisiä ystäviäkin, vertaistuki on tärkeää! En tiedä oletko alkoholisti, mutta sen pystyt selvittämään melko helposti tutustumalla aiheeseen, mitä on alkoholismi? Ja onhan olemassa myös AAL-ryhmiä, ne voisivat olla paikallaan, jos et nyt itse tunnustaudu alkoholistiksi. En kerro nyt mikä AAL on, jos tahdot apua, ota itse selvää. Yksi helppo keino on soittaa 09-750200. (Tämä ei ole mainos.)

Äänestä

onkohan tää ihan tosijuttu vai härnäystä ?

no jos on tosi niin kiertelemättä:
mitä vaimosi pitäisi ymmärtää ? juomisesi ? hehheh

erittäin tosi juttu:
niin kauan kuin löydät juomiseen syyn itsesi ulkopuolelta, tulet juomaan.
ja syyn itsesi ulkopuolelta tulet löytämään niin kauan kuin aiot juoda.

maailman paksuin kirja on selitykset, miksi pitää juoda. siis jos semmonen kirja olis.

en kyllä vieläkään usko aloituksen olevan tosijuttu.
vitsimielellä joku provoilee ? mahtuuhan näitä maailmaan.

Äänestä
  • Mietin myös aloitusviestissä olevan jonkin lainen koira haudattuna, mutta asiallisista vastauksista voi provoilijatkin toki saada apua sairauteensa.

    Äänestä

  • Vastaan tähän vee-e:n viestiin kun pidän sinua yleensä hyvin realistisena, niin kuin nytkin.

    Alkoholistin lapsilla on huomattu muutama selkeä rooli, jonka he ottavat suorittaakseen. He alkavat vetää omaa rooliansa yleensä syyllisyyden tunnosta, sillä lapsi syyttää lähes aina itseään, kun perheessä joku voi huonosti.

    Tuo "kiltin lapsen"-rooli on hyvin yleinen alkoholistin lapsella. Tällainen lapsi hakee lähes epätoivoisesti hyväksyntää mistä tahansa, eikä halua pahoittaa kenenkään mieltä.
    Lapsi on aikuisenakin vielä täysin "hajuton ja väritön" eli haluaa pysyä täysin näkymättömänä ja harmittomana.

    Tätä ilmiötä voidaan nimittää lapsen omaksi "alkoholismiksi", sillä alkoholisti-perheessä asuva ihminen elää täysin kuin alkoholisti, ja alkoholin ehdoilla, vaikka itse ei joisikaan.
    Kun tämä lapsuuden "alkoholismi" jää käsittelemättä, tuloksena on sairas aikuinen, jolla muiden ongelmien lisäksi on epänormaali suhde alkoholiin.

    Juomaan niin kuin alkoholisti, ei tuokaan sairaus ketään laita, vaan kyllä sen juopottelun syyt löytyvät sitten omasta geeniperimästä, eli pelkällä "kotikasvatuksella" ei kenestäkään tule alkoholistia.

    Äänestä

  • rooli-pelaaja kirjoitti:

    Vastaan tähän vee-e:n viestiin kun pidän sinua yleensä hyvin realistisena, niin kuin nytkin.

    Alkoholistin lapsilla on huomattu muutama selkeä rooli, jonka he ottavat suorittaakseen. He alkavat vetää omaa rooliansa yleensä syyllisyyden tunnosta, sillä lapsi syyttää lähes aina itseään, kun perheessä joku voi huonosti.

    Tuo "kiltin lapsen"-rooli on hyvin yleinen alkoholistin lapsella. Tällainen lapsi hakee lähes epätoivoisesti hyväksyntää mistä tahansa, eikä halua pahoittaa kenenkään mieltä.
    Lapsi on aikuisenakin vielä täysin "hajuton ja väritön" eli haluaa pysyä täysin näkymättömänä ja harmittomana.

    Tätä ilmiötä voidaan nimittää lapsen omaksi "alkoholismiksi", sillä alkoholisti-perheessä asuva ihminen elää täysin kuin alkoholisti, ja alkoholin ehdoilla, vaikka itse ei joisikaan.
    Kun tämä lapsuuden "alkoholismi" jää käsittelemättä, tuloksena on sairas aikuinen, jolla muiden ongelmien lisäksi on epänormaali suhde alkoholiin.

    Juomaan niin kuin alkoholisti, ei tuokaan sairaus ketään laita, vaan kyllä sen juopottelun syyt löytyvät sitten omasta geeniperimästä, eli pelkällä "kotikasvatuksella" ei kenestäkään tule alkoholistia.

    Tuo "Epänormaali suhde alkoholiin"
    Tuo on totta!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Mikä avuksi kirjoitti:

Lapsuuteni oli rikkinäinen. Isäni joi kausittain ollen tällöin poissa työstään. Hän ei ollut väkivaltainen. Äitini oli liian kiltti puuttuakseen tilanteeseen. Oli mykkäkoulujaksoja juomiskauden päätyttyä monta päivää. Itse koin nuoruuden hyvin ahdistavana juuri isäni juomisen takia. Häpesin ja häpeän vielälin itseäni. Urheilin ja ulkoilin paljon. Olin tunnolliinen kiltti, liian kiltti.

Itselläni on nyt alkoholiongelma. Millä pääsen tästä eroon jouhtuen juuri lapsuudestani. Pelkään häntä, omaa isääni! Myllyhoito, psykoterapia, ... Lääkkeet eivät ratkaise ongelmaa. Ilmeisesti yhdessä ymmärtäväisen vaimonikaan kanssa se ei onnistu. Näin hän itse sanoo. Pitäisi olla joku samanlainen kaveri.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu