Tämänaamuisessa tv1:ssä keskusteltiin kiusaamisesta. Sujuvasanainen savolaislääkäri, on julkaissut oikein kirjan aiheesta.
KIUSAAJAT OVAT HENKILÖITÄ, JOTKA NAUTTIVAT SIITÄ, ETTÄ KIUSAAVAT.
Kohteiksi joutuvat hyvät ja ahkerat ihmiset, jotka kiusattuina yrittävät ponnistella vielä enemmän tullakseen hyväksytyiksi.
Kukaan ei asetu kiusatun puolelle, noin yleensä.
Täällä palstoilla on vielä erikoisetu; voi loukata salanimellä.
KIUSAAJAT OVAT HENKILÖITÄ, JOTKA NAUTTIVAT SIITÄ, ETTÄ KIUSAAVAT.
Kohteiksi joutuvat hyvät ja ahkerat ihmiset, jotka kiusattuina yrittävät ponnistella vielä enemmän tullakseen hyväksytyiksi.
Kukaan ei asetu kiusatun puolelle, noin yleensä.
Täällä palstoilla on vielä erikoisetu; voi loukata salanimellä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä kiusaajat ovat oma lahkonsa yhteiskunnassa.
Olen aivan lukematta tuota kirjaa enkä ole myöskään kuunnellut kyseistä keskustelua, tullut tulokseen että ovat katkeroituneita, ehkä laiskahkoja, kanssaihmisiä. Tuolla erikoisella käytöksellään ne van munaavat itsensä, niihin juuri ei kannata ajatustakaan uhrata, että enemmän tasapainoista porukkaa täälläkin on kuin noita kiusaajia.
Kiitos aloituksesta Ruuneperi !
joille tapa on jäänyt päälle.
Heitä on täällä kaikilla palstoilla.
Parempi on jättää heidät huomioimatta.:)
Useasti,missä mättää ja mikä avuksi.Aikoinani minäkin jouduin kiusaamisen kohteeksi alaluokilla.Varsinkin saatuani silmälasit.Lopulta siinä kävi niin,että eräs Luokkatoverini rikkoi lasini.No hänhän myöskin maksoi rikkomansa.
Mutta sama jatkui nuorimman tyttäreni kohdalla,kohtelu oli todella rankkaa.Kun on joku "erikoisuus" tuntuu,että kohtelu on sitäkin julmempaa.Tytärtäni ei auttanut sekään,että itse olin työssä samassa koulussa.Useimmiten kiusauksen kohde ei kerro siitä mitä hänelle tehdään,vaikeaa siihen silloin puuttua.Olen tehnyt itsetutkistelua ja vähän muittenkin vanhempien "tutkistelua".Esimerkki minkä annamme,mitä se kertoo?Miten kohtelemme lähimmäisiämme?Lasta ja nuorta olisi myös rohkaistava kertomaan asioistaan aikuisille,jonka jälkeen aikuisten myös puututtava tilanteisiin konkreettisesti.
Ruuneperi sanoi:
"Kukaan ei asetu kiusatun puolelle, noin yleensä."
Tuo on totta välillä täälläkin. Pitäisi ihan ryhdistäytyä ja puolustaa tarvittaessa kiusattua. Ehkä se panisi kiusaajankin ajattelemaan tekoaan, vaikka vahvasti epäilen että ei sekään auttaisi. Kiusattua se kuitenkin lohduttaisi ja tuntisi että ainakin muut ajattelevan toisin kuin kiusaaja.
Ei kiusaajalla ole helppoa, kauna kateus viha kuluttavat isäntäänsä, joten hän ryhtyy kiusaajaksi. Ei ole kaikille helppoa kohdata parempaansa.
Paras olisi jättää kiusaaja, oman onnensa nojaan. Kiemurrelkoot omissa tuskissaan.
Kiusaajat ovat harjoitelleet pienestä pitäen. Koulussa on muutama, joilla on tarve olla muita parempia, edes kiusaamisessa. Yleensähän kiusatuksi joutuu priimus, eli se "hikipinko ja opettajien lellikki", tai joku, jolla on kadehdittavia taitoja tai vaatteita. Useinkaan kiusajilla ei ole itselläänkään mitään käsitystä, miksi kohde on valittu.
Lapsien kohdalla asiat voivat mennä kauheisiin mittasuhteisiin, jos niihin ei puututa. Lapset eivät käsitä tekojensa seurauksia,
Mutta usein eivät aikuisetkaan käsitä.
Ihminen nyt vain on peruskateellinen, ja joskus se lyö läpi koko elämän ajan. Joka ei sitä itsessään huomaa, kiusaa muita jopa tietämättään. Nälvii, naljailee, hohottaa toisen huolille, tai huomauttelee ilkeästi samoista asioista vuosikausia.
Usein tällaiset henkilöt ihmettelevät kovasti, jos heitä moititaan. Heidän mielestään toiset vain eivät ymmärrä huumoria, vaan ottavat nokkiinsa viattomat huulenheitot!
Tosikkoja!
Palstalla ilkeilijät eivät iske kehenkään henkilökohtaisesti, vaan kiusaavat nimimerkkejä. Olisikin mielenkiintoista joskus nähdä, miten he kohtaisivat kohteensa "silmästä silmään". Olisiko silloinkin uho päällä!
En seurannut aamulähetystä, joten en tiedä, mihin tulokseen tulivat. Mutta jokainenhan meistä voi mietiskellä asiaa omalta kohdaltaan. Tässä iässä on itsetutkisteluunkin aikaa.
En ole kiusaamisesta seestynyt, sillä en ole koskaan ollut kiusaaja enkä minkään roskajoukon jäsen.
Olen vain elämän seestyttämä, ja huomaan, että nyt vanhemmiten sitä jo mielessään antaa anteeksi monia asioita. Ilkeät sanat eivät mene iholle asti.
Mutta on julkisuuden kiusaamia tänäkin päivänä. Ja melkein presidenttikin taisi olla yksi, joka on nyt päässyt vähän rauhaan sivuraiteellaan. Ja sitten on niitä, ketkä ovat päässeet kuin koira veräjästä, horoskooppeja vaikka lukien.
Siitä nuoret oppivat, mitä näkevät ja kuulevat. Ja sitten mennään fyysisen väkivallan puolelle, kun ei enää muuta ilkeyttä keksitä. Ja onpa ollut uutisia kuolemantuottamuksistakin. En muista onko Suomessa.
Asioiden ei pidä päästä eskaloitumaan. Siksi kiusaaminen on katkaistava heti alkuunsa.
Kiusaaja voi olla se, joka kantelee ja valittaa? Onko tullut ajateltua? Se on myöskin yksi muoto kiusaamista. Ovelaa, mutta vaikea siihen on tarttua. Sillä pääsi koulussa joskus pitkälle, sai tehtyä konnia tekaistun perustein.
Ja siinäpähän kärsit jos syyttäjällä oli sopiva tausta "tuomarin" silmissä.
Se muuten pätee aikuiselämässäkin - jopa täälläkin.
Valittaminen on huono sana. Epäkohdat pitää tuoda esiin. Eihän kyseessä aina ole vallankumous, vaan pyrkimys yhteisön parempaan yhteistoimintaan.
Laitan tähänkin linkin. Nyt pitäisi tykönään miettiä, kenen puheisiin ja tekemisiin on tarvis puuttua ja ketä vainotaan mielipiteensä tähden rikollisesti.
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id81001.html