Onnittelut teille vl, teitte minut

hoitokous, kiusaamiset jo nuorena surjäkyläistä nuorta seuroissa, jne. Kiusaaminen oli tosi paha asia.
Ja ei ole provo.
9528070
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 95

Vanhimmat

kärsimään niin paljon, että olet sairastunut vakavasti.

Voimia sinulle, tiedän monia ihmisiä, jotka olivat hoitokokousten aikaan nuoria, että he ovat sairastuneet mielenterveyden ongelmiin.
Ilmapiiri oli niin kauhea ja nuoret, jopa lapset peloteltiin kososlaisella hengellä. He ovat eläneet koko elämänsä ahdistuneena ja monet käy terapiassa käsittelemässä asioitaan.

Äänestä
  • heh heh oot näköjään aika sairas kun tommosta paskaa jauhat

    Äänestä

  • masa k kirjoitti:

    heh heh oot näköjään aika sairas kun tommosta paskaa jauhat

    minulla on vakava mielisairaus.

    Äänestä

  • No just just taas! JOS on mielenterveysongelmainen niin aina se syy löytyy muka muualta ja muista ihmisistä. Hoitakaa itsenne kuntoon ja menkää vaikka ulkoilemaan ja lenkille, ettei tarvi täällä kitistä!!!

    Äänestä

  • oikeata puppua! kirjoitti:

    No just just taas! JOS on mielenterveysongelmainen niin aina se syy löytyy muka muualta ja muista ihmisistä. Hoitakaa itsenne kuntoon ja menkää vaikka ulkoilemaan ja lenkille, ettei tarvi täällä kitistä!!!

    oikea vl uskovainen

    Äänestä

Olen seurannut niin läheltä tuota menttelyä, että teidän mikä usein on tulos, ja jotka sinne jäävät, eivät elä koskaan normalia elämää. On salaamista, valehtelua, kyttäämistä, ei se todellisuudessa ole mihinkään muutunut, kun johtajatkin ovat samat.

Voimia sinulle, muista, että Jeeus ei ole sinua unohtanut, Hän rukoilee puolsetasi päivät ja yöt.

Äänestä
  • on monenlaista.

    Uskon avaajan väitteisiin omasta mielisairaudestaan ja sen syistä.
    Uskon myös SRK:n johdon lapsenuskoisiin tavoitteisiin, jotka johtavat joskus pahuuteen.

    Itse syytän kaikkia uskontoja
    taikauskon ylläpitämisestä ja levittämisestä.
    Samalla ne pitävät ihmisiä väärien pelkojen vallassa!

    Uskonnot aiheuttavat myös mielisairautta, vaikka jossakin tutkimuksessa oli saatu juuri päinvastainen tulos....

    Vahva usko huomiseen tarvitaan
    tosin ns. oikeankin totuuten kanssa:
    Elämä maapallolla on monien vaarojen ympäröimää
    ja ehdottoman rajallista!

    Äänestä

Voimia sinulle ja hyvä että kerrot, että saavat voimia ne, jotka joutuvat vielä elämään siellä valehtelussa, kyttäämisessä ja Ihmisen tekemissä säännöissä. Ei se ole ihmisen elämää. Eikä ole mihinkään muuttunt, sillä pomot ovat samat.

Olen ollut usealle tukihenkilö, ja asia on syvällä.

Mutta tärkein, juuri tässä tapausessa Jeesus rakastaa eniten ja rukoilee puolestanne.

Äänestä

Asiallasi on uskon kanssa hyvin vähän tekemistä.

Äänestä
  • voitko tarkentaa.

    Hoitokokouksilla on hyvin paljon uskon kanssa tekemistä, myös sillä jos uskonyhteisö on kiusannut nuorta, jopa niin paljon, että hänellä on mielisairaus sen takia.

    Äänestä

  • Hoitokokousjulmuuksila ei ollut Kristus uskon kanssa mitään tekemistä.

    Paholaisen asialla olivat hoitomiehet. Niitäkö briljeeraat ?

    Äänestä

  • Tarkkana kirjoitti:

    Hoitokokousjulmuuksila ei ollut Kristus uskon kanssa mitään tekemistä.

    Paholaisen asialla olivat hoitomiehet. Niitäkö briljeeraat ?

    Hoitomiehillä ja -naisilla oli piru ohjeiden antajana, kun he omia etujaan ajaen "hoitivat" ihmisiä. Hoidettavat olivat ja ovat monessa tapauksessa enkeleitä niiden hoitopirujen rinnalla.

    "Paholaisen asialla olivat hoitomiehet."

    Äänestä

  • pyydän tarkennusta kirjoitti:

    voitko tarkentaa.

    Hoitokokouksilla on hyvin paljon uskon kanssa tekemistä, myös sillä jos uskonyhteisö on kiusannut nuorta, jopa niin paljon, että hänellä on mielisairaus sen takia.

    En tiedä syylistääkö ja pelotteleekö muut lahkot yhtä paljon, vl-läiset sen kyllä osaa.

    Äänestä

  • Nyt puhutaan siitä, miten sadoissa vl-hoitokokouksissa heiteltiin puolihuolimattomasti viattomia ihmisiä "saatanan haltuun". Samalla heidät eristettiin täysin siitä uskonyhteisöstä, johon he olivat kuuluneet ehkä kymmeniä vuosia.

    Tämä on äärimmäisen kova paikka ihmisen psyykelle. Älä sekoita näitä vl-julmuuksia ja vl-ihmisoikeusloukkauksia mihinkään uskonasioihin.

    Äänestä

  • Jäi minulta epäselväksi mikä on tuo kososlainen juttu,kertokaapa.Olen myös,jos näin asian ilmaisen myös "uhri",tosin toisen suunnan kuin vl.On aivan totta että nuo muistot ja haavat eivät aikuisenakaan jätä rauhaan.Ei uskominen saisi olla jotain aivan kauheaa "lainkirjainta"ja pelottelua.Se on sairasta.Itse ajattelen että riittää se hiljainen omaan sydämeen jäänyt enkeli.Ja hiljainen oma usko johonkin.Sanotaanhan että siunattuja ovat hiljaiset..eikö näin.

    Äänestä

ja pyydän anteeksi.

Äänestä
  • kyllä ne ovat muualla, joilla on aihetta miettiä, miksi sinä olet kärsinyt, miksi olet sairastunut.

    Oli hyvä kun tulit kertomaan tänne siitä miten paljon olet joutunut kärsimään.

    Varmasti sekin auttaa sinua, että saat kertoa asianomaisille, mitä sinulle tapahtui puolustuskyvyttömänä lapsena.

    Minäkin olen sairastunut hoitokokousopista ja sen aiheuttamasta ahdistuksesta, minua on auttanut, kun olen käsitellyt asiaa terapaissa ja täällä palstalla.

    Äänestä

  • et ole yksin kirjoitti:

    kyllä ne ovat muualla, joilla on aihetta miettiä, miksi sinä olet kärsinyt, miksi olet sairastunut.

    Oli hyvä kun tulit kertomaan tänne siitä miten paljon olet joutunut kärsimään.

    Varmasti sekin auttaa sinua, että saat kertoa asianomaisille, mitä sinulle tapahtui puolustuskyvyttömänä lapsena.

    Minäkin olen sairastunut hoitokokousopista ja sen aiheuttamasta ahdistuksesta, minua on auttanut, kun olen käsitellyt asiaa terapaissa ja täällä palstalla.

    anteeksi aloittajalle aiheuttamaani mielisairautta.

    Äänestä

  • minä pyysin kirjoitti:

    anteeksi aloittajalle aiheuttamaani mielisairautta.

    Ehkä nimetön anteeksipyyntö ei onnistu, tunnetko aloittajan ja tiedätkö, että olet hoitanut ja kiusannut häntä nuoruudessa niin että hän on sairastunut.

    Jos näin on niin, toivon, että pystyisit ottamaan häneen yhteyttä ja pyytämään anteeksi.

    Uskon, että häntä auttaisi sekin, että SRK myöntäisi julkisesti, että hoitokokoukset olivat väärin.

    Meitä kaikkia auttaisi se, että SRK myöntäisi hoitokokoukset vääriksi, niin myös SRK:ta.

    Äänestä

itseasiassa tässä tapauksessa uskollakin varmaan merkityksensä.

Itse olen sairastanut pitkittyneen masennuksen, joka oli pahimmillaan ihan psykoottinen. Diagnoosin syy ei ole ollut suoraan ja pelkästään vl-herätysliike, mutta liikkeestä syrjäyttäminen vl:ten toimesta oli alku täydelliselle syrjäytymiselle ja alamäelle. pidettiin vielä selvänä etteivät omaisetkaan pitäneet yhteyttä sen jälkeen. joku osaa varmaan paremmin kertoa miksi vl ei pidä erotettuun yhteyttä. .."kuka keksi rakkauden"...Kaikki silloiset tapahtumat veivät kirjaimellisesti kaiken järjen.

Tätä kaikkea tapahtumaa en voi koskaa unohtaa, niin merkittävä minun elämässäni. Varmaan siitä johtuu että on vähän katkera luonne ja huono elämä vieläkin.

Äänestä
  • Aivan.Eihän se usko saisi tuollaista SUORITTAMISTA olla..Riittää kun on sisimmässään onnellinen,ja rauha sydämmessään.Ja tuntee olonsa turvalliseksi.On sinut itsensä kanssa.

    Äänestä

kestä!

Äänestä

Armahda edes itse itseäsi! Jumala on armollinen. Ja ihminen on Jumalan kuva!

Äänestä

onnittelut teille, jotka löitte kiilan minun ja rakkaimpani välille!
onnittelut teille, jotka rikoitte jotain kaunista kahden ihmisen välillä!
sitten pakotitte kitumaan lähellä ja katsomaan lasin takaa sitä mikä kuuluu minulle!

Äänestä
  • Mitä täällä ruikutat? oletko joku romantiikan haikailija? kyllä noista rakkauksista eroon pääsee ja uusia löytää. jos kaveri pitää vliä rakkaaamana, niin sinun on aika etsiä muuta. kyllä vl saa sieltä kaiken, mitä tarvitsee ,rakkaudenkin. paitsi että ei aviorakkautta uutta. mutta sinä saat, et ole enää niissä siteissä.

    mene äläkä perääsi katso!
    sanoo ei-vl

    Äänestä

ME ONNISTUTTIIN. HEIKOT SORTUU ELON TIELLÄ

Äänestä

  • banaani.

    Äänestä

  • Mieleeni tuli lapsuudesta tapaus jossa syntinen nainen tuli kaivolle,kansanjoukko uhkasi hänet kivittää,jeesus sanoi:jos olet synnitön niin heitä ensimmäinen kivi.Mielestäni vl:llät ja vapaat suunnat ovat aina olleet ensimmäisinä kivittäjinä!Nimetään tietyt asiat synniksi,mistään ei saa nauttia ja elämä TEHDÄÄN raskaaksi kaikille yhteisössä.Ja siinä sivussa sairastuu ulkopuolinenkin kun tuollaista kauheutta katselee..että näin!

    Äänestä

  • Mieleeni tuli lapsuudesta juttu.Kun syntinen nainen tuli kaivolle,väkijoukko uhkasi kivittää hänet,Jeesus tuli väliin ja sanoi:se joka on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.Mielestäni vl ja kaikki vapaat suunnat ovat noita kivittäjiä.Asiolle annetaan uusia nimiä..tuo on syntiä ja tuo..ihminen keksii kaikenlaista saadakseen sen heikomman tuntemaan itsensä vähäpätöiseksi.Siksi moni sairastuu mieleltään..myös se joka katselee sitä vierestä.Että näin..!!!

    Äänestä

seota, jos annat jonkun vl-lahkolaisten sekoittaa pääsi.

En ymmärrä sitä, että märistään täällä, että: "Minä tulin hulluksi, minut erotettiin, lestat ei pidä minua uskovaisena, byääh!"

Haistattakaa pitkät koko hihhulilahkolle. Minuun ne ei ainakaan ole tehneet mitään vaikutusta. Ei ole traumoja, eikä kukaan ole kiusannut ilman, että olisi turpiinsa saanut.

t: Vl-perheeseen sattumalta syntynyt ei-vl.

Äänestä
  • No kylläpäs olet vahva. Kai sä ymmärrät, että kaikki ei ole. Meistä jokainen voi seota ihan mistä syystä hyvänsä, jopa sinä.

    Joillekin on tärkeää tulla hyväksytyksi ja tunnustetuksi. Vl-henkilöt vaan eivät koskaan ja missään tapauksessa ajattele, että heidän hyväätarkoittavilla "ohjaustilanteilla" olis vakavia, toisen mielenterveyttä horjuttavia seurauksia. Pitää olla aika tyhmä ja tietämätön, jos ei tajua, että toisen ihmisen uskomisen arvioiminen on henkistä väkivaltaa.

    Äänestä

  • marisaila kirjoitti:

    No kylläpäs olet vahva. Kai sä ymmärrät, että kaikki ei ole. Meistä jokainen voi seota ihan mistä syystä hyvänsä, jopa sinä.

    Joillekin on tärkeää tulla hyväksytyksi ja tunnustetuksi. Vl-henkilöt vaan eivät koskaan ja missään tapauksessa ajattele, että heidän hyväätarkoittavilla "ohjaustilanteilla" olis vakavia, toisen mielenterveyttä horjuttavia seurauksia. Pitää olla aika tyhmä ja tietämätön, jos ei tajua, että toisen ihmisen uskomisen arvioiminen on henkistä väkivaltaa.

    Tuota tautia, jota sinä ja seonneet kumppanisi sairastatte kutsutaan läheisriippuvaisuudeksi.

    Kyllä minä ymmärrän, että lapsi kokee vl-aivopesun ja kiusaamisen ahdistavana, mutta en sitä, että aikuinen ihminen roikkuu jonkun porukan mukana. Kyllä pitäis viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan saatanalle heitteleen tajuta, että seonneita onkin ne toiset, se porukka ja ne hoitomiehet.

    Kaipa minä olen sitten vahva. Tarkoitus ei ollut leuhkia, mutta olen edelleen sitä mieltä, että jos aikuinen ihminen vieläkin itkee täällä sitä, että ei saanut 70-luvulla joltakin sairaalta hihhuliporukalta "hyväksyntää"; silloin PITÄÄ kääntyä lääkärin puoleen. Ei kirjoitella täällä.

    Minulle riittää oman perheeni (vaimo ja lapset) hyväksyntä. En tarvitse minkään valtakunnan körttiläisten hyväksyntää, enkä ole tarvinnut. Omat vanhempani ja sukulaiseni joko hyväksyvät minut, tai eivät. Se on heidän valintansa.

    Tottakai sitä voi ihminen seota vaikka ilman syytä, ymmärrän toki sen. Yritän vain sanoa poispotkimisesta katkeroituneille, että unohtakaa nyt jo koko lahko, ja olkaa onnellisia että pääsitte pois. Ehkä se oli Jumalan varjelusta, että teidät erotettiin. Muuten saattaisitte roikkua vieläkin mukana tuossa porukassa kiusaamassa itseänne.

    t: -Vl-perheeseen sattumalta syntynyt ei-vl-

    Äänestä

  • marisaila kirjoitti:

    No kylläpäs olet vahva. Kai sä ymmärrät, että kaikki ei ole. Meistä jokainen voi seota ihan mistä syystä hyvänsä, jopa sinä.

    Joillekin on tärkeää tulla hyväksytyksi ja tunnustetuksi. Vl-henkilöt vaan eivät koskaan ja missään tapauksessa ajattele, että heidän hyväätarkoittavilla "ohjaustilanteilla" olis vakavia, toisen mielenterveyttä horjuttavia seurauksia. Pitää olla aika tyhmä ja tietämätön, jos ei tajua, että toisen ihmisen uskomisen arvioiminen on henkistä väkivaltaa.

    **Pitää olla aika tyhmä ja tietämätön, jos ei tajua, että toisen ihmisen uskomisen arvioiminen on henkistä väkivaltaa.**

    ja millä valtuuksilla vl-kihot arvioivat muiden ihmisten uskomista? Ellei ole kysymys selkeästä synnistä (esim. juopottelu). Näistä ei hoitokokouksista ollut kysymys.

    Ihmisten uskomista arvioitiin kirkkokuorossa laulamisen, lapsen TV:n, väärän ihmisen tervehtimisen jne. mukaan. Löytyykö nämä "elävän uskon kriteerit" Raamatusta? Vai mihin arvio perustui?

    Äänestä

  • Hupsista heijaa kirjoitti:

    **Pitää olla aika tyhmä ja tietämätön, jos ei tajua, että toisen ihmisen uskomisen arvioiminen on henkistä väkivaltaa.**

    ja millä valtuuksilla vl-kihot arvioivat muiden ihmisten uskomista? Ellei ole kysymys selkeästä synnistä (esim. juopottelu). Näistä ei hoitokokouksista ollut kysymys.

    Ihmisten uskomista arvioitiin kirkkokuorossa laulamisen, lapsen TV:n, väärän ihmisen tervehtimisen jne. mukaan. Löytyykö nämä "elävän uskon kriteerit" Raamatusta? Vai mihin arvio perustui?

    Kyllä sitä syntiä riittää, mistä voi puhutella...veljelle vihastminenkin on syntiä...aletaan sitten puhuttelemaan joka asiasta ja ollaan tasapuolisia noiden syntien kanssa.

    Äänestä

  • marisaila kirjoitti:

    No kylläpäs olet vahva. Kai sä ymmärrät, että kaikki ei ole. Meistä jokainen voi seota ihan mistä syystä hyvänsä, jopa sinä.

    Joillekin on tärkeää tulla hyväksytyksi ja tunnustetuksi. Vl-henkilöt vaan eivät koskaan ja missään tapauksessa ajattele, että heidän hyväätarkoittavilla "ohjaustilanteilla" olis vakavia, toisen mielenterveyttä horjuttavia seurauksia. Pitää olla aika tyhmä ja tietämätön, jos ei tajua, että toisen ihmisen uskomisen arvioiminen on henkistä väkivaltaa.

    Just just!Vielä muistin syövereistä..kerrottiin että tietty saarnaaja oli "herännyt"kuolleista..oli hellari-juttuja,ja sitten lapsena aina ihmettelimme sitä..vieläkin ihmettelen!Siis täyttä soopaa ja valehtelua!En tiedä saako palstalla nimeä sanoa,tosin k.o-saarnaaja on nyt pois tästä ajasta..Joku Uuno Saukkonen..

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    Just just!Vielä muistin syövereistä..kerrottiin että tietty saarnaaja oli "herännyt"kuolleista..oli hellari-juttuja,ja sitten lapsena aina ihmettelimme sitä..vieläkin ihmettelen!Siis täyttä soopaa ja valehtelua!En tiedä saako palstalla nimeä sanoa,tosin k.o-saarnaaja on nyt pois tästä ajasta..Joku Uuno Saukkonen..

    täysuunolta.

    Äänestä

  • vaikutat kirjoitti:

    täysuunolta.

    No vähemmästäkin!Uunoksi tuollaisesta tulee mutta onneksi ei ole pysyvä olotila,entäs itse..?

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    No vähemmästäkin!Uunoksi tuollaisesta tulee mutta onneksi ei ole pysyvä olotila,entäs itse..?

    Taidat olla ransventtiili.

    Äänestä

  • Saara ja Uuno kirjoitti:

    Taidat olla ransventtiili.

    No höh..oletko sinä se Uuno?

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    No höh..oletko sinä se Uuno?

    iskemään minua? Kerron heti vaimolle.

    Äänestä

se on niin helppo syyttää omista virheistä muita.

Sinun mt:n horjumisella ja vanhoillislestadiolaisuudella tuskin on syy-yhteyttä, mutta jos SRK:n syyttäminen helpottaa ja edistää toipumistasi niin anna mennä vain.

Pyydät sitten anteeksi kun olet taas "terve".

jaksamista.

Äänestä
  • syytetään kasvotonta "SRK-mörköä" kaikesta ja vielä nimimerkillä, niin ei joudu vastuuseenkaan (muutoin kuin Jumalan edessä).

    Äänestä

  • niin sitä pitää kirjoitti:

    syytetään kasvotonta "SRK-mörköä" kaikesta ja vielä nimimerkillä, niin ei joudu vastuuseenkaan (muutoin kuin Jumalan edessä).

    kestä.

    saadaan kaveri kuntoon ja takaisin seurapenkkiin.

    Äänestä

  • Sinähän olet oikein uskovainen ihminen, rakastat lähimmäistäsi ja annat hänelle oikein tukeakin. Niin Jeesushan käskikin lyömään lyötyjä ja pieksemään sanan säilällä niitä jotka ovat pienempiä ja heikompia, niinkö se olikin? Oletko lukenut Raamattusi väärin?
    Eiköhän ole aika alkaa myöntämään tosiasiat? Maailmalla ja jopa Suomessa on olemassa klinikoita joissa hoidetaan kidutettuja ihmisiä. On olemassa myöskin järjestö joka auttaa niitä jotka ovat uskon lahkojen kiduttamia.
    On yhteiskunnallinen häpeä, että Suomessa saa kohdella ihmisiä niin huonosti, että siitä joutuu kärsimään niin paljon että päätyy sairaalaan.

    Äänestä

  • Wariska kirjoitti:

    Sinähän olet oikein uskovainen ihminen, rakastat lähimmäistäsi ja annat hänelle oikein tukeakin. Niin Jeesushan käskikin lyömään lyötyjä ja pieksemään sanan säilällä niitä jotka ovat pienempiä ja heikompia, niinkö se olikin? Oletko lukenut Raamattusi väärin?
    Eiköhän ole aika alkaa myöntämään tosiasiat? Maailmalla ja jopa Suomessa on olemassa klinikoita joissa hoidetaan kidutettuja ihmisiä. On olemassa myöskin järjestö joka auttaa niitä jotka ovat uskon lahkojen kiduttamia.
    On yhteiskunnallinen häpeä, että Suomessa saa kohdella ihmisiä niin huonosti, että siitä joutuu kärsimään niin paljon että päätyy sairaalaan.

    sellainen on, olen samaa mieltä kanssasi.

    Mutta pitää muistaa, että tämä pt voisi yhtä hyvin olla vieläkin huonommassa kunnossa mt:nsä osalta jos olisi jäänyt täysin ilman vl-yhteisön tukea ja välittämistä.

    Äänestä

  • häpeähän kirjoitti:

    sellainen on, olen samaa mieltä kanssasi.

    Mutta pitää muistaa, että tämä pt voisi yhtä hyvin olla vieläkin huonommassa kunnossa mt:nsä osalta jos olisi jäänyt täysin ilman vl-yhteisön tukea ja välittämistä.

    Nyt meni yli hilseen. Sorry.
    Eikös hän juuri kertonut, että vl-yhteisö ei tukenut?

    Äänestä

Miksi kirkon edustajat eivät ole puuttuneet näihin hoitokokouksiin?
Jos vl on kirkon sisäinen lahko, niin tottahan hoitokokouksien julmuuksista ovat tienneet myös kirkon muut papit ja piispat.
Olisiko tästä tehtävä julkinen asia ja kysyttävä koko kirkon kantaa asiaan? Mitä sanoisi esim. arkkipiispa Jukka Paarma jos hänelle esittäisi aivan asiallisesti kysymyksen näistä asioista? Tällaiset kokoukset ovat kuin ydinpommin räjähdys = vaikutus kestää aina seuraaviin sukupolviin asti.

Äänestä
  • Kirkon edustajilla on paskat housuissa. Ne eivät hoida edes omia asioitaan. Siellä työntekijät kärsii samalla tavalla.

    Äänestä

  • mitään kirjoitti:

    Kirkon edustajilla on paskat housuissa. Ne eivät hoida edes omia asioitaan. Siellä työntekijät kärsii samalla tavalla.

    Juuri niin..ja nuo vl:llät jotka täällä tuohtuvat uskonsa puolesta toisille..miksi istutte siellä missä pilkkaajat istuvat!Teidän kielellänne sanottuna..

    Äänestä

  • homojensa kanssa, että pääsee niitä kohta kirkossa vihkimään. Tuollaiselta en menisi mitään kysymään.

    Äänestä

  • on niin kiire sillä kirjoitti:

    homojensa kanssa, että pääsee niitä kohta kirkossa vihkimään. Tuollaiselta en menisi mitään kysymään.

    SRK:n pääkonttuuriin Ouluun, jos kirkon ja SRK:n pää ei kelpaa.

    Äänestä

haulikko käteen suolapanoksineen aluksi.

Äänestä
  • tuollaiseen.

    Itsemurha ei ole mikään ratkaisu!

    Äänestä

samanlaiset kertomukset puhuvat vakuuttavaa kieltään siitä, että vanhoillislestadiolainen herätysliike on

ittestään perkeleestä!

Äänestä

ylpeänä vai inhoten, jos hänelle kerrotaan vaarin olleen aikanaan hoitomies julmimmasta päästä?

Äänestä
  • Aivan!Kyllä ihminen itse on kehittänyt ja keksinyt eri uskonnot.Ja säännökset niissä.Eikä uskoon TULLA vaan siihen VIEDÄÄN!Lapsesta asti,mikä on väärin.

    Äänestä

vanhoillislestadiolaisesta herätysliikkeestä ja siitä, miten vl-herätysliikkeen julmat toimenpiteet ovat järkyttäneet lukuisten ihmisten mielenterveyttä.

Äänestä
  • "Hoitokokous!
    Kirjoittanut: Melperi1 16.2.2007 klo 08.28

    Vanhoillislestadiolainen herätysliike järjesti 70- ja 80-luvuilla raakaa henkistä väkivaltaa herätysliikkeen jäseniä kohtaan. Tämä henkinen väkivalta kulki nimellä "hoitokokoukset". 70-luvulla järjestettiin satoja hoitokokouksia eri puolilla Suomea. Näiden hoitokokokousten pääorganisaattori oli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK. Oulussa päämajaansa pitävä SRK lähetti hoitomiehiä ympäri Suomea piinaamaan ihmisiä, järkyttämään ihmisten mielenterveyttä ja äärimmäisenä ajamaan näitä onnettomia ihmisiä itsemurhaan

    Lue linkin takaa löytyvä kertomus, jossa kuvataan hoitokokouksia. Silloin pääset perille siitä, millainen julmuus ja armottomuus on vl-herätysliikkeen veturina. Tuollainen herätysliike, sen opetus ja muut toimenpiteet eivät voi olla Jumalasta. Ne ovat peräisin sieltä toiselta rintamalta - pimeyden rintamalta. Jumalan lapset eivät piinaa ja kiusaa samaan herätysliikkeeseen kuuluvia henkilöitä sillä tavalla kuin monesti pitkälle yöhön jatkuneissa hoitokokouksissa julmat hoitomiehet piinasivat.

    Hoitokokouksissa mummot ja vaarit itkivät hoitomiesten kynsissä ja seurakunnan edessä tekemättömiä tekoja ja synnittömiä "syntejä". Mielivalta rehotti koko voimallaan. Lopuksi hoitomiehet saattoivat määrätä viattoman mummon tai papan luovutettavaksi saatanan haltuun, koska tämä ei taipunut hoitomiesten mielivaltaan vaan halusi säilyttää hyvän omantunnon Jumalansa edessä. Samalla annettiin muille vanhoillislestadiolaisille määräys, että kyseistä henkilöä pitää kohdella kuin spitaalista. Häntä ei saanut tervehtiä eikä häneen saanut olla missään yhteydessä. Ihminen siis eristettiin äärimmäisen julmalla tavalla siitä elinympäristöstä ja ihmisyhteisöstä, johon hän oli kuulunut ehkä vuosikymmeniä. Ei siis ole mikään ihme, että monen eristetyn psyyke petti tämän julmuuden alla.

    Lue huolella linkin takaa löytyvä kertomus. Silloin pääset selville uskovaisena esiintyvien ihmisten julmuudesta ja armottomuudesta. Nämä julmat ja armottomat ovat vanhoillislestadiolaisia. Muista kuitenkin, että

    JUMALA ON RAKKAUS!!"

    http://ladysuomessa.blogspot.com/2006/10/omantunnon-asi oita.html

    Äänestä

  • mielenterveyden kirjoitti:

    "Hoitokokous!
    Kirjoittanut: Melperi1 16.2.2007 klo 08.28

    Vanhoillislestadiolainen herätysliike järjesti 70- ja 80-luvuilla raakaa henkistä väkivaltaa herätysliikkeen jäseniä kohtaan. Tämä henkinen väkivalta kulki nimellä "hoitokokoukset". 70-luvulla järjestettiin satoja hoitokokouksia eri puolilla Suomea. Näiden hoitokokokousten pääorganisaattori oli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK. Oulussa päämajaansa pitävä SRK lähetti hoitomiehiä ympäri Suomea piinaamaan ihmisiä, järkyttämään ihmisten mielenterveyttä ja äärimmäisenä ajamaan näitä onnettomia ihmisiä itsemurhaan

    Lue linkin takaa löytyvä kertomus, jossa kuvataan hoitokokouksia. Silloin pääset perille siitä, millainen julmuus ja armottomuus on vl-herätysliikkeen veturina. Tuollainen herätysliike, sen opetus ja muut toimenpiteet eivät voi olla Jumalasta. Ne ovat peräisin sieltä toiselta rintamalta - pimeyden rintamalta. Jumalan lapset eivät piinaa ja kiusaa samaan herätysliikkeeseen kuuluvia henkilöitä sillä tavalla kuin monesti pitkälle yöhön jatkuneissa hoitokokouksissa julmat hoitomiehet piinasivat.

    Hoitokokouksissa mummot ja vaarit itkivät hoitomiesten kynsissä ja seurakunnan edessä tekemättömiä tekoja ja synnittömiä "syntejä". Mielivalta rehotti koko voimallaan. Lopuksi hoitomiehet saattoivat määrätä viattoman mummon tai papan luovutettavaksi saatanan haltuun, koska tämä ei taipunut hoitomiesten mielivaltaan vaan halusi säilyttää hyvän omantunnon Jumalansa edessä. Samalla annettiin muille vanhoillislestadiolaisille määräys, että kyseistä henkilöä pitää kohdella kuin spitaalista. Häntä ei saanut tervehtiä eikä häneen saanut olla missään yhteydessä. Ihminen siis eristettiin äärimmäisen julmalla tavalla siitä elinympäristöstä ja ihmisyhteisöstä, johon hän oli kuulunut ehkä vuosikymmeniä. Ei siis ole mikään ihme, että monen eristetyn psyyke petti tämän julmuuden alla.

    Lue huolella linkin takaa löytyvä kertomus. Silloin pääset selville uskovaisena esiintyvien ihmisten julmuudesta ja armottomuudesta. Nämä julmat ja armottomat ovat vanhoillislestadiolaisia. Muista kuitenkin, että

    JUMALA ON RAKKAUS!!"

    http://ladysuomessa.blogspot.com/2006/10/omantunnon-asi oita.html

    hommannut pois linkin takana olleen hyvän kirjoituksen, joka kertoi vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen äärettömistä julmuuksista hoitokokousten yhteydessä.

    Äänestä

  • näköjään kirjoitti:

    hommannut pois linkin takana olleen hyvän kirjoituksen, joka kertoi vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen äärettömistä julmuuksista hoitokokousten yhteydessä.

    Sinulla oli vain osoite mennyt poikki:

    http://ladysuomessa.blogspot.com/2006/10/omantunnon-asioita.html

    Äänestä


  • avusta kirjoitti:

    Mikäs ihme se on, että osoite meni poikki, kun tässä on itsekin aina silloin tällöin poikki. :))

    joskin itselläni tällä hetkellä tunnelin päässä hivenen kajastaa valoa...

    Äänestä

  • ymmärrän... kirjoitti:

    joskin itselläni tällä hetkellä tunnelin päässä hivenen kajastaa valoa...

    vähän valonkajo pilkistää.

    Äänestä

  • mielenterveyden kirjoitti:

    "Hoitokokous!
    Kirjoittanut: Melperi1 16.2.2007 klo 08.28

    Vanhoillislestadiolainen herätysliike järjesti 70- ja 80-luvuilla raakaa henkistä väkivaltaa herätysliikkeen jäseniä kohtaan. Tämä henkinen väkivalta kulki nimellä "hoitokokoukset". 70-luvulla järjestettiin satoja hoitokokouksia eri puolilla Suomea. Näiden hoitokokokousten pääorganisaattori oli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK. Oulussa päämajaansa pitävä SRK lähetti hoitomiehiä ympäri Suomea piinaamaan ihmisiä, järkyttämään ihmisten mielenterveyttä ja äärimmäisenä ajamaan näitä onnettomia ihmisiä itsemurhaan

    Lue linkin takaa löytyvä kertomus, jossa kuvataan hoitokokouksia. Silloin pääset perille siitä, millainen julmuus ja armottomuus on vl-herätysliikkeen veturina. Tuollainen herätysliike, sen opetus ja muut toimenpiteet eivät voi olla Jumalasta. Ne ovat peräisin sieltä toiselta rintamalta - pimeyden rintamalta. Jumalan lapset eivät piinaa ja kiusaa samaan herätysliikkeeseen kuuluvia henkilöitä sillä tavalla kuin monesti pitkälle yöhön jatkuneissa hoitokokouksissa julmat hoitomiehet piinasivat.

    Hoitokokouksissa mummot ja vaarit itkivät hoitomiesten kynsissä ja seurakunnan edessä tekemättömiä tekoja ja synnittömiä "syntejä". Mielivalta rehotti koko voimallaan. Lopuksi hoitomiehet saattoivat määrätä viattoman mummon tai papan luovutettavaksi saatanan haltuun, koska tämä ei taipunut hoitomiesten mielivaltaan vaan halusi säilyttää hyvän omantunnon Jumalansa edessä. Samalla annettiin muille vanhoillislestadiolaisille määräys, että kyseistä henkilöä pitää kohdella kuin spitaalista. Häntä ei saanut tervehtiä eikä häneen saanut olla missään yhteydessä. Ihminen siis eristettiin äärimmäisen julmalla tavalla siitä elinympäristöstä ja ihmisyhteisöstä, johon hän oli kuulunut ehkä vuosikymmeniä. Ei siis ole mikään ihme, että monen eristetyn psyyke petti tämän julmuuden alla.

    Lue huolella linkin takaa löytyvä kertomus. Silloin pääset selville uskovaisena esiintyvien ihmisten julmuudesta ja armottomuudesta. Nämä julmat ja armottomat ovat vanhoillislestadiolaisia. Muista kuitenkin, että

    JUMALA ON RAKKAUS!!"

    http://ladysuomessa.blogspot.com/2006/10/omantunnon-asi oita.html

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000032260506

    Äänestä

  • näköjään kirjoitti:

    hommannut pois linkin takana olleen hyvän kirjoituksen, joka kertoi vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen äärettömistä julmuuksista hoitokokousten yhteydessä.

    kylläpä on paljon katkeroituneita immeisiä...

    Äänestä

  • mielenterveyden kirjoitti:

    "Hoitokokous!
    Kirjoittanut: Melperi1 16.2.2007 klo 08.28

    Vanhoillislestadiolainen herätysliike järjesti 70- ja 80-luvuilla raakaa henkistä väkivaltaa herätysliikkeen jäseniä kohtaan. Tämä henkinen väkivalta kulki nimellä "hoitokokoukset". 70-luvulla järjestettiin satoja hoitokokouksia eri puolilla Suomea. Näiden hoitokokokousten pääorganisaattori oli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK. Oulussa päämajaansa pitävä SRK lähetti hoitomiehiä ympäri Suomea piinaamaan ihmisiä, järkyttämään ihmisten mielenterveyttä ja äärimmäisenä ajamaan näitä onnettomia ihmisiä itsemurhaan

    Lue linkin takaa löytyvä kertomus, jossa kuvataan hoitokokouksia. Silloin pääset perille siitä, millainen julmuus ja armottomuus on vl-herätysliikkeen veturina. Tuollainen herätysliike, sen opetus ja muut toimenpiteet eivät voi olla Jumalasta. Ne ovat peräisin sieltä toiselta rintamalta - pimeyden rintamalta. Jumalan lapset eivät piinaa ja kiusaa samaan herätysliikkeeseen kuuluvia henkilöitä sillä tavalla kuin monesti pitkälle yöhön jatkuneissa hoitokokouksissa julmat hoitomiehet piinasivat.

    Hoitokokouksissa mummot ja vaarit itkivät hoitomiesten kynsissä ja seurakunnan edessä tekemättömiä tekoja ja synnittömiä "syntejä". Mielivalta rehotti koko voimallaan. Lopuksi hoitomiehet saattoivat määrätä viattoman mummon tai papan luovutettavaksi saatanan haltuun, koska tämä ei taipunut hoitomiesten mielivaltaan vaan halusi säilyttää hyvän omantunnon Jumalansa edessä. Samalla annettiin muille vanhoillislestadiolaisille määräys, että kyseistä henkilöä pitää kohdella kuin spitaalista. Häntä ei saanut tervehtiä eikä häneen saanut olla missään yhteydessä. Ihminen siis eristettiin äärimmäisen julmalla tavalla siitä elinympäristöstä ja ihmisyhteisöstä, johon hän oli kuulunut ehkä vuosikymmeniä. Ei siis ole mikään ihme, että monen eristetyn psyyke petti tämän julmuuden alla.

    Lue huolella linkin takaa löytyvä kertomus. Silloin pääset selville uskovaisena esiintyvien ihmisten julmuudesta ja armottomuudesta. Nämä julmat ja armottomat ovat vanhoillislestadiolaisia. Muista kuitenkin, että

    JUMALA ON RAKKAUS!!"

    http://ladysuomessa.blogspot.com/2006/10/omantunnon-asi oita.html

    On niitä Jumala on rakkaus -uskoa ?

    Äänestä

aina on joku mielipide . Missä viipyy?

Äänestä
  • jäänyt ihan sanattomaksi. Hyvää keskustelua on ollut tässä viestissä.

    Äänestä

  • on varmaankin kirjoitti:

    jäänyt ihan sanattomaksi. Hyvää keskustelua on ollut tässä viestissä.

    ei ole järkiä. ei niinnnnnnn.

    Äänestä

  • Ämmä......... kirjoitti:

    ei ole järkiä. ei niinnnnnnn.

    hiihtojäläkiä vaara täynnään. Mahtavat hiihhtokelit! Eipä minnuo sitten tarvi hyvää keskustelua pillaamaan. Sillä minulla on mielisairaus aina siirtynyt, kun on pääsyt syntitaakastan. Ei nyt mitään höpöjä. Sairaus on aina vakava assie. Minä olen löytänyt myös mielenrauhan tässä porukassa. !

    Äänestä

Vl-tapoja en tiedä,mutta juttuja liikkuu enemmän kuin luultavasti suotavaa.
Vaimoni on jehovantodistaja.
Minä taas en pysty uskomaan sellaiseen mitä ei voi nähdä eikä tuntea!
Ei minulla mitään hätää ole,vaimo saa uskoa niinpaljon kuin"sielu"sietää.
En ymmärrä mikä on ongelma?
Antakaa ns."tosiuskovaisten"lentää vaikka päänsä seinään!
Jatkakaa omaa elämäänne!
Ei hulluudelle mitään voi!

Äänestä
  • Kirjoitan ensimmäistä kertaa......., en koskaan, MILLOINKAAN, ole ottanut kantaa netissä oleviin keskusteluihin, mutta......

    On ihmisiä, jotka muodostavat käsityksensä näiden juttujen perusteella mahd. lestaadiolaisesta naapuristaan, työkaveristaan...., ja ajattelevat, että tämmöisessä "kurjuudessako" he elävät?

    Ei todellakaan, itse olen ihan vapaaehtoisesti lähtenyt liikkeestä aikoinani, ja välit ovat lämpimät ja molemminpuoliset perheeseeni, sekä liikkeessä sisällä oleviin, että sieltä lähteneisiin. ¨(ovat hekin ihan vapaaehtoisesti ilman kenenkään painostusta "eronnut").

    Tapanani on jopa silloin tällöin "vierailla" heidän joukossaan Ry:llä, ja voin sanoa, että olen tervetullut JOKA KERTA.
    Minut huomataan, tervehditään ja jutellaan ja kaikki tämä positiivisessa mielessä, vaikka jo päältäpäin minusta näkee , etten ole löytänyt takaisin Jumalan valtakuntaan.
    Sen lämmön voi tuntea, mikä siellä vallitsee.

    Tuntuisi aivan mahdottomalta ajatukselta, että muu perhe hylkäisi meidät, en osaa edes kuvitella sellaista elämää.

    Toivonkin, että ihmiset osaisivat suodattaa täällä olevia ilkeitä puheita kyseistä liikettä kohtaan.

    -Terveisin, Tiinu-Liinu-

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Kirjoitan ensimmäistä kertaa......., en koskaan, MILLOINKAAN, ole ottanut kantaa netissä oleviin keskusteluihin, mutta......

    On ihmisiä, jotka muodostavat käsityksensä näiden juttujen perusteella mahd. lestaadiolaisesta naapuristaan, työkaveristaan...., ja ajattelevat, että tämmöisessä "kurjuudessako" he elävät?

    Ei todellakaan, itse olen ihan vapaaehtoisesti lähtenyt liikkeestä aikoinani, ja välit ovat lämpimät ja molemminpuoliset perheeseeni, sekä liikkeessä sisällä oleviin, että sieltä lähteneisiin. ¨(ovat hekin ihan vapaaehtoisesti ilman kenenkään painostusta "eronnut").

    Tapanani on jopa silloin tällöin "vierailla" heidän joukossaan Ry:llä, ja voin sanoa, että olen tervetullut JOKA KERTA.
    Minut huomataan, tervehditään ja jutellaan ja kaikki tämä positiivisessa mielessä, vaikka jo päältäpäin minusta näkee , etten ole löytänyt takaisin Jumalan valtakuntaan.
    Sen lämmön voi tuntea, mikä siellä vallitsee.

    Tuntuisi aivan mahdottomalta ajatukselta, että muu perhe hylkäisi meidät, en osaa edes kuvitella sellaista elämää.

    Toivonkin, että ihmiset osaisivat suodattaa täällä olevia ilkeitä puheita kyseistä liikettä kohtaan.

    -Terveisin, Tiinu-Liinu-

    hän rintaman takaa samalla tavalla propagoi

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Kirjoitan ensimmäistä kertaa......., en koskaan, MILLOINKAAN, ole ottanut kantaa netissä oleviin keskusteluihin, mutta......

    On ihmisiä, jotka muodostavat käsityksensä näiden juttujen perusteella mahd. lestaadiolaisesta naapuristaan, työkaveristaan...., ja ajattelevat, että tämmöisessä "kurjuudessako" he elävät?

    Ei todellakaan, itse olen ihan vapaaehtoisesti lähtenyt liikkeestä aikoinani, ja välit ovat lämpimät ja molemminpuoliset perheeseeni, sekä liikkeessä sisällä oleviin, että sieltä lähteneisiin. ¨(ovat hekin ihan vapaaehtoisesti ilman kenenkään painostusta "eronnut").

    Tapanani on jopa silloin tällöin "vierailla" heidän joukossaan Ry:llä, ja voin sanoa, että olen tervetullut JOKA KERTA.
    Minut huomataan, tervehditään ja jutellaan ja kaikki tämä positiivisessa mielessä, vaikka jo päältäpäin minusta näkee , etten ole löytänyt takaisin Jumalan valtakuntaan.
    Sen lämmön voi tuntea, mikä siellä vallitsee.

    Tuntuisi aivan mahdottomalta ajatukselta, että muu perhe hylkäisi meidät, en osaa edes kuvitella sellaista elämää.

    Toivonkin, että ihmiset osaisivat suodattaa täällä olevia ilkeitä puheita kyseistä liikettä kohtaan.

    -Terveisin, Tiinu-Liinu-

    Ei nuist kannata välittää :) Itse en edes lue näitä kuin tod harvoin.. Antaa ihmisten kirjoittaa :)) Suurin osa arvostelijoistakin tajuu ettei näissä ole mitään järkee ja valtaosa provoja mutta tää on sellaista ajanhukkaa ja yhteneväisyyden tunnetta kun on yhteinen "vihollinen".

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Kirjoitan ensimmäistä kertaa......., en koskaan, MILLOINKAAN, ole ottanut kantaa netissä oleviin keskusteluihin, mutta......

    On ihmisiä, jotka muodostavat käsityksensä näiden juttujen perusteella mahd. lestaadiolaisesta naapuristaan, työkaveristaan...., ja ajattelevat, että tämmöisessä "kurjuudessako" he elävät?

    Ei todellakaan, itse olen ihan vapaaehtoisesti lähtenyt liikkeestä aikoinani, ja välit ovat lämpimät ja molemminpuoliset perheeseeni, sekä liikkeessä sisällä oleviin, että sieltä lähteneisiin. ¨(ovat hekin ihan vapaaehtoisesti ilman kenenkään painostusta "eronnut").

    Tapanani on jopa silloin tällöin "vierailla" heidän joukossaan Ry:llä, ja voin sanoa, että olen tervetullut JOKA KERTA.
    Minut huomataan, tervehditään ja jutellaan ja kaikki tämä positiivisessa mielessä, vaikka jo päältäpäin minusta näkee , etten ole löytänyt takaisin Jumalan valtakuntaan.
    Sen lämmön voi tuntea, mikä siellä vallitsee.

    Tuntuisi aivan mahdottomalta ajatukselta, että muu perhe hylkäisi meidät, en osaa edes kuvitella sellaista elämää.

    Toivonkin, että ihmiset osaisivat suodattaa täällä olevia ilkeitä puheita kyseistä liikettä kohtaan.

    -Terveisin, Tiinu-Liinu-

    >>Tuntuisi aivan mahdottomalta ajatukselta, että muu perhe hylkäisi meidät, en osaa edes kuvitella sellaista elämää.

    Äänestä

Ei tari mainita kuin sana vl.istä niin heti on "top kympissä" luetuimpien joukossa. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tollainen jaksaa kiinnostaa!

Tämäkin aloitus on keksitty.. niin keksitty

Äänestä

  • Markku Väätäinen, seksuaaliterapeutti
    Salaisuus, mielihyvä, pakkomielle

    Hyväksikäyttäjän henkilökuvan aineksia

    Lasta seksuaalisesti hyväksikäyttävä henkilö ja hänen tekonsa ovat meille vaikeasti lähestyttäviä asioita. Reagoimme usein pahuuteen eristämällä tai torjumalla sen omasta elinpiiristämme. Näin teemme myös pedofilian kohdalla. Emme halua nähdä, että tämä meille vastenmielinen ilmiö koskettaa läheltä ja syvästi yhteisöämme.

    Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä on varmasti ollut kautta ihmiskunnan historian. Nyt vuosituhannen vaihteessa olemme tulleet voimakkaammin tietoisiksi pedofiliasta, sen laajuudesta ja lasten hyväksikäytön usein vakavista, laajoista ja kauaskantoisista vaikutuksista yksilön, perheen sekä yhteisön kehitykseen.

    Onko pedofilia ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö lisääntynyt vai olemmeko oppineet tunnistamaan paremmin hyväksikäyttäjiä ja ymmärtämään hyväksikäytettyjen lasten oirehdintaa? Varmasti molempia. Näyttää siltä, että ajassamme on ilmiöitä, jotka vahvistavat ja lisäävät ihmisten, perheiden sekä yhteisön perversioita ja seksuaalista patologiaa.

    Yhteiskuntamme on syvällä sisimmässään monessa mielessä lapsikielteinen tai lapsivihamielinen. Lapset ja nuoret joutuvat vastaanottamaan ja kantamaan yhteisömme, sukujen, perheiden ja meidän vanhempien ahdistusta, pahoinvointia, sadismia, julmuutta ja seksuaalista sairautta. Tämä pahanolon säilöminen ja kaataminen lapsiimme tapahtuu usein tiedostamatta. Valitettavan usein tämä siirto tai purku tapahtuu seksuaalisena hyväksikäyttönä.

    Tutkimalla ja hoitamalla pedofiliaan, insestiin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyttä pääsemme myös purkamaan näitä patologisia ketjuja ja ennaltaehkäisemään laajemminkin seksuaalirikosten tapahtumista. Hyväksikäyttöön liittyvä dynamiikka ja tekijän teoilleen antamat merkityssisällöt jäävät myös suurelta osin käsittämättömäksi, jollemme tutki hyväksikäyttöä ja hyväksikäyttäjiä. Hyväksikäyttäjien hoidoista saatu tieto auttaa meitä hoitamaan myös hyväksikäytön uhreja.

    Mistä puhutaan kun puhutaan pedofiliasta ja pedofiileistä

    Pedofilia merkitsee pysyvänluontoista seksuaalista kiinnostusta lapsiin. Siihen liittyy voimakkaita seksuaalisia mielihaluja, ajatuksia ja fantasioita lapsiin kohdistuvasta seksistä. Osalla pedofiileistä nämä johtavat lasta hyväksikäyttäviin tekoihin. Tekojen luonne vaihtelee myös suuresti. Osa hakeutuu lasten lähelle ja vain haaveilee heistä. On yksittäiseen lapseen kohdistuvaa hyväksikäyttöä, joka on luonteeltaan viettelevää eikä sisällä suoranaista väkivaltaa; on yksittäiseen lapseen kohdistuva raiskaus tai muuta pakottamista seksuaaliseen aktiin tai tyydyttämiseen; on pedofiilejä jotka käyttävät lapsiprostituoituja ja lapsipornografiaa.

    Osa pedofiileistä rakentaa hyvin pitkäjänteisesti suhdettaan lapsiin ja muodostaa ympärilleen lapsiryhmän. Näissä on mukana useita lapsia, joita pedofiili sitten käyttää eriasteisesti hyväksi. Yksittäisen pedofiilin ympärille syntynyttä lapsi- tai nuortenryhmää kutsutaan sooloringiksi. Jotkut pedofiileistä liittyvät myös yhteen muodostaakseen pedofiilirinkiketjuja, niin kutsuttuja syndikaattirinkejä. Äärimuodoissaan nämä tuottavat lapsiseksi- ja lapsipornografiapalveluja muille pedofiileille. Tyypillisimpiä rinkejä ovat sooloringit tai ns. transitionaaliringit, jossa pedofiilit ovat löyhästi yhteistyössä keskenään, lähinnä jakaakseen lapsista tietoa ja kokemuksiaan.

    Mistä pedofiliassa sitten on kyse, mistä se syntyy? Tähän ei löydy yksiselitteistä vastausta. Henkilön kehityshistoriasta ja kasvuympäristöstä voidaan löytää erilaisia riskitekijöitä, jotka saattavat johtaa nuoruudessa tai aikuisuudessa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja pedofiiliseen persoonarakenteeseen. Lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttäneiden hoidoissa on tullut usein esiin heidän oma traumatisoitunut lapsuutensa ja nuoruutensa, jossa on ollut perheiden rikkinäisyyttä, pahoinpitelyä, piittaamattomuutta, henkistä julmuutta tai seksuaalista rajattomuutta ja hyväksikäyttöä. Tässä kohden on hyvä muistaa, että hoitoon hakeutuu vain pieni osa pedofiileistä ja heidän taustansa saattaa antaa virheellisen kuvan hyväksikäyttävän puolen kehittymisestä.

    Pedofilian kohdalla puhutaan rakenteellisista seksuaalihäiriöistä - perversiosta, parafiliasta ("harhaviettisyydestä") tai muusta seksuaalisesta sairaudesta. Kaikissa näissä nähdään häiriön syntyneen henkilön persoonallisuuden kehityksen kuluessa ja että se on kiinteä osa henkilön persoonallisuuden rakennetta. Osaa pedofiileistä voidaan pitää myös persoonallisuushäiriöisinä. Tältä osin voimakkaimmin tulee esiin narsistinen persoonallisuushäiriö ja siihen liittyen piittaamattomuus toisen ihmisen tunteista, tässä tapauksessa lapsen. Tämä näkyy pedofiilin toiminnassa jossa oma tyydytys on tärkeämpi kuin lapselle aiheutettu kärsimys.

    Psykodynaamisesti ajatellen häiriö syntyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja on hyvin syvällä. Näin tämä vamma on voimakkaan luonnepanssarin takana ja vaikeasti hoidettavissa. Pedofilian hoitojen kohdalla on yleisesti hyväksytty käsitys, ettei pedofiliasta voi parantua. Nykyiset hoito-ohjelmat korostavatkin hyväksikäyttävien tekojen estämistä ja mielihalujen kontrollia.

    Kuka saattaa käyttää lapsia seksuaalisesti hyväksi ?!

    Alkuun on hyvä painottaa, että kaikki pedofiilit eivät toteuta omaa taipumustaan ja käytä lapsia seksuaalisesti hyväksi. Osa pedofiileistä elää tietoisena omien halujensa tuomittavuuden kanssa ja pystyvät kontrolloimaan seksuaaliset mielitekonsa. Joukossamme on myös pedofiilejä, joille on suuri kärsimys ja pelko elää oman taipumuksensa kanssa. He tukahduttavat omat fantasiansa tai elävät jatkuvassa ahdistuksessa, eivätkä uskalla hakea apua omaan ahdinkoonsa. Myöskään kaikki seksuaalisesti hyväksikäyttäneet eivät ole pedofiilejä, vaan heillä saattaa olla aivosairaus tai aivovamma. Jotkut ovat henkisesti ja älyllisesti jälkeenjääneitä, eivätkä pysty kontrolloimaan tai käsittämään tekojensa luonnetta. Lasten ja nuorten kohdalla saattaa myös olla kyse ohimenevästä häiriökäyttäytymisestä, jossa oirehditaan omaa kokemusta hyväksikäytetyksi tulemisesta. Mutta tässä kirjoituksessa keskitytään pedofiliaan ja pedofiilisiin hyväksikäyttäjiin.

    Lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävien miesten, naisten ja nuorten kirjo on laaja ja monisyinen. Ei ole olemassa yhtä tai kahta pedofiili- tai lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävää tyyppiä. Pedofiiliset mielikuvat ja mielihalut ilmenevät usein jo varhain nuoruusiässä ja osalla ensimmäiset hyväksikäytön teot tapahtuvat 15-18 -vuotiaana.

    Meille tarjoutuu uskomusten, kertomusten ja usein myös median kautta vääristynyt ja harhaanjohtava kuva sekä pedofiliasta että lasta hyväksikäyttävästä ihmisestä. Toisaalta meillä on ilmiötä vähättelevä namusetä-käsite, toisaalta kuva hirviömäisestä sadistisesta lapsenmurhaajasta.

    Namusetä-mielikuva vie ajatukset johonkuhun säälittävään ja reppanaan mieheen. Tämä kuva harmittomuudessaan helpottaa meitä vähättelemään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Arkikokemuksemme namusedistä ei myöskään kuvaa lasten hyväksikäytön monimutkaista dynamiikkaa, niitä pitkään rakennettuja sidoksia ja salaisuuksia, joissa useat hyväksikäytetyt lapset elävät.

    Namusetä-nimitys on antanut meille mahdollisuuden puhua lapsillemme yhdestä pienestä, mutta näkyvimmästä puolesta pedofiliaa. Heidän toimintansa luonne ja toimintatapa on helpompi kertoa lapsille. Selkeät kiellot vastaanottamasta mitään tuntemattomilta tai heidän mukaansa lähtemisestä riittävät. Suurella osalla aikuisista on myös omakohtaisia kokemuksia lapsena törmäämisestä itseään masturboiviin tai sitä rahalla pyytäviin miehiin. Namusedät tulevat helposti ympäristössään tunnistetuiksi toisin kuin suurin osa lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävistä.

    Samoin yksittäisiä tekijälle tuntemattomia lapsia raiskaavat pedofiilit valtaavat tilaa ajatuksissamme, kun kuvittelemme, millainen pedofiili on. Kuvaa pedofiliasta vääristää namusetien ja raiskaajien kohdalla se, että he useimmiten jäävät teoistaan kiinni. Raiskaajien kohdalla oikeudenkäynnit ja tuomiot pitävät heitä esillä mediassa paljon.

    Todellisuudessa lasten seksuaalinen hyväksikäyttöön syyllistyy todennäköisimmin joku lapsen perheeseen tai sukuun kuuluva henkilö. Toinen merkittävä ryhmä hyväksikäyttäjistä löytyy hyväksikäytettyjen lasten muusta läheisestä elinpiiristä: tuttavista, naapurustosta, harrastusympyröistä, joskus myös lapsen päivähoidosta tai koulusta.

    Lasta seksuaalisesti hyväksikäyttävä henkilö harvemmin erottuu muusta väestöstä. Hänen taustansa on ulkopuolisen silmin tahraton, osa näyttää tulevan hyvin toimeen ympäristönsä kanssa. Heidät saatetaan tuntea yhteisönsä suosittuina ja luotettavina jäseninä, älykkäinä, lahjakkaina, hyvinä lasten ja nuorten käsittelijöinä. Suurin osa hyväksikäyttäjistä on taitavia ympäristönsä manipuloijia, he organisoivat ympäristöään hyvin pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

    Melkein aina hyväksikäyttäjän paljastuminen on suuri shokki ympäristölleen. Paljastuminen jakaa usein yhteisön kahtia suhteessa syyllisyyteen. Valitettavan usein hyväksikäytetyn lapsen tai nuoren lähipiirikin voi asettua uskomaan ja tukemaan hyväksikäyttäjää. Tämä selittyy osittain sillä, että monesti hyväksikäyttäjä on rakentanut lapsen tai nuoren vanhempiin luottamuksellisen suhteen ja varmistanut näin kiinni joutuessaan oman uskottavuutensa lapsen "kuvitteluja" tai "valheita" vastaan. Järkytys omaa lasta tai nuorta kohdanneesta onnettomuudesta selittää osaltaan vanhempien tarpeen aluksi kieltää tapahtumat. Oma ahdistus ja avuttomuus lamaavat aikuisia toimimasta vanhempina.

    Hyväksikäyttäjän motiiveista ja lähestymistavoista

    Klassisesti pedofiilit on jaettu kahteen erilaiseen tyyppiin, fiksoituneisiin pedofiileihin ja regressoituneisiin pedofiileihin. Tämä luokittelu on hyvin karkea, mutta antaa välineen pohdiskella erilaisia pedofilian ilmenemismuotoja ja motiiveja.

    Fiksoitunut pedofiili

    Fiksoituneilla pedofiileillä on sanan varsinaisessa merkityksessä kattava jumiutuminen lapsiseksiin, mutta hyvin laajasti ajatellen myös lukkiutuminen lapsen maailmaan. Fiksoitunut pedofiili samastuu voimakkaasti lapseen ja lapsen maailmaan. Lasten maailma koetaan turvallisena ja siinä tapahtuva kanssakäyminen "välittävänä ja rakastavana". Hyväksikäyttäjä samastuu läheisesti uhriin ja siirtää oman käyttäytymisensä lapsen tasolle.

    Fiksoitunut pedofiili hakee yleensä vakituista (seksi)suhdetta lapseen. Lapsen sitominen omaan tarpeeseen kestää ajallisesti pitkään, joskus useita vuosia. Lapsen tai nuoren saavuttaessa tietyn pedofiiliä häiritsevän iän tai fyysisen kypsyysasteen, hyväksikäyttäjä on valmis jättämään uhrinsa ja siirtyy etsimään ja valmistelemaan uusia uhreja hyväksikäyttöä varten.

    Fiksoituneet pedofiilit tunnistavat oman seksuaalisen kiinnostuksensa olevan pysyvää laatua, samoin he kokevat kiinnostuksen olevan sisäisistä, psykologisista syistä johtuvaa. Taipumuksen laatu tulee heille esiin jo nuoruusiässä.

    Lasta lähestytään usein viettelemällä tai taivuttamalla. Lähestyminen on hienovaraista ja varovaista, jotta lapsen vastustus murtuisi. Samalla pedofiili myös murtaa omia sisäisiä esteitään suhteessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Hyväksikäyttäjä osoittaa paljon positiivisia tunteita lasta kohtaan, hän voi tarjota asioita joita hän on nähnyt lapsen tai nuoren olevan vailla.

    Samalla lapsi tai nuori toimii hyväksikäyttäjän toiveissa ja fantasioissa henkilönä jonka kautta pedofiilin omat tarpeet läheisyydestä, seksuaalisuudesta ja "rakkaudesta" toteutuvat.

    Aluksi hyväksikäyttäjän seksuaalinen käyttäytyminen rajoittuu ei-genitaaliseen läheisyyteen ja sitomisen edetessä mukaan tulee asteittain avoimempaa ja intiimimpää seksuaalista toimintaa. Hyväksikäyttäjä yleensä haluaa lapsen tai nuoren nauttivan seksuaalisista akteista. Pääpaino voikin olla lapsen seksuaalisessa kiihottamisessa, jolloin uhri houkutellaan reagoimaan seksuaalisesti ja hyväksikäyttäjän kannalta positiivisesti. Samalla tapahtuu voimakas lapsen käsitysmaailman hämärtäminen, sitominen salaisuuteen ja syyllistäminen tapahtumista. Tällä tavoin hyväksikäyttäjä saa lapsen tai nuoren vaikenemaan.

    Seksuaalisuuden koetaan olevan jaettavissa lasten kanssa ja hyväksikäyttäjä antaa näille tapahtumille mielessään vääristyneitä kiintymyksen ja rakkauden osoituksen sisältöjä. Useasti pedofiilit kuvaavat toimintaansa "lapsen opettamisena seksuaalisuuteen ja rakkauteen". Todellisuudessa hyväksikäyttäjä on täysin sokea uhrin kokemusmaailmalle tai kieltäytyy havaitsemasta esimerkiksi lapsen pelkoa, tuskaa, pyyntöjä lopettaa tai lapsen kyyneleitä ja avuttomuutta.

    Regressoitunut pedofiili

    Regressoituneissa pedofiileissä tapaamme henkilöitä jotka ajoittain, erilaisissa elämän konfliktitilanteissa ja voimakkaan stressin alla, käyttävät lapsia seksuaalisesti hyväksi. Moni insesti-isä tai -äiti voidaan laskea kuuluvaksi tähän ryhmään.

    Regressoitunutta pedofiiliä kuvastaa kyvyttömyys ja heikkous aikuissuhteissa, hän kokee olevansa yksinäinen ja hänellä on voimakkaita tyhjyyden tunteita, ahdistuneisuutta ja masennusta. Konfliktitilanteissa hän pakenee vastuunottoa ja korvaa ristiriitaisen aikuissuhteen kanssakäymisellä lapsen kanssa. Regressoituneella pedofiilillä seksuaalisuus kohdistuu suurimman osan aikaa aikuisiin.

    Hyväksikäyttäjä kokee seksuaalisen kiinnostuksen lapsiin tilapäisenä itsekontrollin ja arvostelukyvyn pettämisenä. Tekijä ei tunnista tekojen kuuluvan hänen sisäiseen psykologiaansa tai pedofiilisen ominaisuuden olevan osa minuutta.

    Pedofiilinen kiinnostus ilmenee yleensä vasta aikuisiässä ja kiinnostuksen intensiteetti vaihtelee suuresti riippuen elämäntilanteista. Hyväksikäytön aloittaminen voi olla impulsiivista, se ei tarkoita etteikö tekoja olisi edeltäneet fantasiat. Ajallisesti hyväksikäyttö voi jatkua vuosia.

    Regressoituneen pedofiilin maailmassa uhri joutuu aikuisen asemaan ja tekijälle pääpaino hyväksikäyttötilanteessa on hänen omassa kiihottumisessaan ja laukeamisessaan. Lapsi on hyväksikäyttäjän kiihottajana ja lohduttajana laitettu aikuisen rooliin. Regressiivinen pedofiili ei samaista itseään lapseksi, vaan muuntaa mielikuvissaan lapsen tasavertaiseksi pseudo-aikuiseksi.

    Tekojen motiivina esimerkiksi perheen piirissä voi olla myös kosto. Koettu nöyryytys tai narsistinen loukkaus kostetaan lapselle tai puolisolle. Teot voivat motivoitua myös uhatun valta-aseman pönkittämisestä. Tällöin seksuaalisella hyväksikäytöllä halutaan nöyryyttää tai rangaista muita perheenjäseniä.

    Regressoituneita kuten myös fiksoituneita pedofiilejä kuvastaa usein kyvyttömyys empatiaan, laaja emotionaalinen turtuneisuus ja itsekeskeisyys, tärkeintä on omien tarpeiden tyydyttäminen niin emotionaalisesti kuin fyysisesti.

    Sisäisten jännitysten purkaminen

    Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyy myös joukko muita ryhmiä, joiden tekojen motiivina on aggression purkaminen, sadismi ja viha tai jotka toteuttavat seksuaalisia mielihalujaan toisista ja sopimuksista piittaamatta. Näissä tapauksissa raiskaukset ovat tekojen yleisin toteutusmuoto.

    Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneiden tekojen taustalla on monenlaisia motiiveja ja teot vaihtelevat merkityssisältöjen ja toteuttamistapojen kautta huomattavasti. Yhdistävänä tekijänä teoille voidaan katsoa olevan tekijän sisäisten jännitysten purkaminen. Tekijä pyrkii ratkaisemaan esimerkiksi ahdistuksen, avuttomuuden, aggression, frustraation ja yksinäisyyden ongelmiaan seksuaalisen kiihottumisen tai laukeamisen kautta. Osalle pedofiileistä kaikkein helpottavinta ja nautinnollisinta on suhteiden luominen, niiden suunnittelu, tulevan kuvittelu tai tapahtuneen muistelu.

    Tapahtunut hyväksikäyttö synnyttää tekijässä usein häpeän ja syyllisyyden tunteita, joita hänen on vaikea sietää ja käsitellä. Tämä sisäinen ja ahdistava jännite johtaa uuteen tilanteen pakenemiseen tai ratkaisuyritykseen - lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uudelleen valmistelemiseen ja toteuttamiseen. Pedofiilille hyväksikäytön pakkomielteenomaisuus vahvistuu ja tekojen sisältämä mielihyvän kokemus kaventuu - salaisuus, peittely ja eristäytyminen ajavat tekijän entistä suurempaan ahdinkoon. Prosessi näyttääkin pedofilian todellisen luonteen: kyse ei ole seksuaalisuudesta tai rakkaudesta, vaan seksuaalisuus alistuu seksille ja seksi toimii tekijän ahdistuksen, avuttomuuden ja vihan kanavana. Esimerkki pedofiliarinkiin kuluvien lasten merkityksistä hyväksikäyttäjälle

    Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneitä voi kuvata myös niiden merkityssisältöjen kautta joita he antavat suhteelleen lapsiin. Esimerkiksi pedofiili joka on muodostanut ns. sooloringin voi toimia ringissä olevien lasten kanssa hyvin erilaisista lähtökohdista ja olla erilaisissa suhteissa lapsiin, riippuen siitä minkälaiseen asemaan hän asettaa kyseisen lapsen. Lapset ja nuoret ovat myös hyvin tietoisia tästä ringin sisäisestä hierarkiasta ja dynamiikasta, ja he voivat kilpailla keskenään asemastaan ringissä.

    Lähimpänä olevaan lapseen hyväksikäyttäjä muodostaa suhteen jota hän kuvaa sukulaissieluisuudeksi, seuraavana ovat lapset joille hän kokee olevansa rakastaja, joillekin hän on leikkitoveri. Vasta ryhmään tulleelle pedofiili rakentaa itselleen valloittajan ja viettelijän roolia. Hän nauttii tästä fantasioiden sisältämästä vaiheesta, jossa hän murentaa lapsen tai nuoren vastustuksen ja sitoo tämän omaan valtapiiriinsä.

    Mutta ryhmä saattaa sisältää myös lapsia joihin hyväksikäyttäjä kohdistaa omat sadistiset ja selkeästi alistavat puolensa. Heille tekijä voi näyttäytyä kontrolloijana ja kostajana tai piittaamattomana riistäjänä, tuhoajana ja häpäisijänä. Tällä käyttäytymisensä puolella hän myös todistaa lapsille olevansa ryhmän johtaja ja ryhmän toiminnan määrittäjä.

    Muita merkityssisältöjä joita tekijä voi antaa suhteelleen lapseen ovat esimerkiksi, että hän on lapsille hyväntekijä, ymmärtäjä, huolenpitäjä, kasvattaja tai opettaja.

    Hyväksikäyttäjän tekojen motiivit muokkaavat oleellisesti ringissä tapahtuvan hyväksikäytön vakavuusasteen. Ringin sisällä "seksuaalikulttuuri" voi vaihdella hyväilyistä ja sylissä istuttamisesta (hyväksikäyttäjän kiihottamiseksi), yhteismasturbointiin ja rajuihin raiskauksiin.

    Hyväksikäyttäjä tuntee eri asteista läheisyyttä ringin lapsiin. Voimakas läheisyyden kokemus hänellä on "sukulaissieluunsa" ja vähiten lapseen jolle hän toimii kostajana. Hyväksikäyttäjä voi muuttaa käyttäytymistään ennalta arvaamattomasti. Näin hän säilyttää pelon kautta kontrollin ryhmään ja yksittäisiin lapsiin.

    Soolorinki paljastuu usein vaiheessa, jossa hyväksikäyttäjä menettää otteensa ryhmästä. Tämä tapahtuu kun ryhmän koko paisuu liian suureksi tai vanhat ryhmästä poistetut nuoret paljastavat tekijän. Ryhmän purkautuminen ei juuri koskaan merkitse sitä, että nuoret kertoisivat ulkopuolisille, mitä ryhmässä on tapahtunut. Ryhmän purkautumistilanteissa nuoret voivat ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja kostaa kokemansa nöyryytykset ja hylkäämisen.

    Pedofiilisten taipumusten pysyvyys

    Pedofiilit ja lasta seksuaalisesti hyväksikäyttäneet ovat hyvin tietoisia yhteisömme asenteista heitä ja heidän tekojaan kohtaan. Tämä pakottaa heidät salaamaan taipumuksensa ja myöskin perustelemaan itselleen taipumustensa ja tekojensa oikeellisuutta. Tämä johtaa heidän kohdallaan massiiviseen salailuun ja tekoja puolusteleviin ajatusvääristymiin sekä uhrien reaktioiden tulkintaan itselle sopiviksi.

    Salaisuus

    Pedofiili joutuu usein jo varhaisesta nuoruudesta salaamaan oman taipumuksensa. Salailu lisääntyy hyväksikäyttösuunnitelmien ja fantasioiden kautta, pedofiili varmistaa selustaansa. Hän rakentaa useampia päällekkäisiä tarinoita suojellakseen itseään paljastumiselta ja samalla hän eristää itseään ympäristöstä. Yhden tarinan pettäessä hänellä on muita käytettävänään. Pedofiili rakentaa itselleen voimakkaan fasadin ytimensä suojaksi. Ulkopuolisille näyttäytyvä hyvä ja uskottavuus sisältää petoksen. Ajan myötä tekijä ei enää itsekään muista minkä tarinan hän on kenellekin tarjonnut ja alkaa jäädä kiinni valheistaan.

    Salaisuuteen sidotaan mukaan sekä uhrit että usein myös ympäristö. Uhri ja ympäristö tulevat kyvyttömäksi käsittelemään hyväksikäyttöä. Salaisuuteen sitominen tapahtuu valheilla, uhkailuilla, hämärtämisellä tai voimakkaalla manipuloinnilla. Uhri ja ympäristö alkavat kantaa syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta.

    Mielihyvä

    Hyväksikäyttäviin tekoihin liittyy tekijälle voimakkaita nautinnonkokemuksia, joita hän ei muualta saa. Tyydytys syntyy monilla hyvinkin syvillä kokemusten tasoilla. Emotionaalisesti suhde lapseen voi olla hyvin merkittävä ja ainutlaatuinen hyväksikäyttäjän elämässä, tähän hän ei pääse, eikä juuri haluakaan aikuisten kanssa. Seksuaalinen nautinto ja laukeaminen ovat mahdollisia vain lapsen kanssa. Lisäksi hyväksikäyttöön liittyvien prosessien ristiriitoja ja ahdistusta laukaiseva luonne on keskeistä hyväksikäyttäjän elämässä. Orgasmikokemuksen muutama lyhyt sekunti voi olla ainoa hetki elämässä jolloin sisäinen jännite, ahdistus ja yksinäisyys hellittävät. "Kuinka tästä voisi luopua, mitä tämän tilalle?" kysyvät pedofiilit.

    Pakkomielle

    Hyväksikäyttävää käyttäytymistä (prosesseja) laukaisevat hyvin erilaiset tarpeet, sisäiset ristiriidat, tunteet ja muistumat joita tekijän on vaikea tai mahdoton hallita. Tämä johtaa hyväksikäytön pakonomaiseen toistamiseen ja riippuvuuteen lapsikohtaisesta seksistä. Pakkomiellettä vahvistaa tabujen rikkominen ja asettuminen yhteisön ulkopuolelle marginaaliin - oma maailma ja valta sokaisevat tekijöitä.

    Miten hyväksikäyttäjä oikeuttaa itselleen tekojaan

    Meidän on hyvä muistaa tekijälle hyväksikäyttöön liittyvä pakonomaisuuden luonne. Paljastuttuaan tekijät haluavat tuoda esiin oman kykynsä hallita itseään ja vähättelevät taipumuksensa hallitsevuutta. Hyväksikäyttäjät painottavat tekojen kertaluontoisuutta ja sattumaa eikä tahallisuutta, lisäksi he usein kieltävät fantasioittensa ja tekojensa vakavuuden. Tällä kaikella he haluavat todistaa itselleen ja muille, etteivät he ole suunnitelmallisia hyväksikäyttäjiä. Pikemminkin he syyttävät vaikeaa elämäntilannetta tai jopa lasta tai nuorta tapahtumien kulusta.

    Sietääkseen hyväksikäytön seurauksia hyväksikäyttäjät käyttävät tekoja tai taipumustaan puolustelevaa ajattelua: "Lasten kuluu saada opetusta ja johdatusta seksuaalisuuteen konkreettisella tavalla" tai "lapsi oli kiinnostunut ja halukas, en minä mitenkään pakottanut". Keskeistä on kuitenkin ensisijaisesti kieltää kaikki tapahtunut.

    Hyväksikäyttäjät yrittävät "oikeuttaa" tekonsa: "Halusin vain rangaista, se oli sille ihan oikein." Tekijä voi kehitellä erilaisia tekosyitä toimilleen: "Halusin vain kaikkea parasta lapsille, mutta sitten se lipsahti jotenkin siihen, se ei ollut tarkoitus." Tekijä voi normalisoida tekojaan: "Kaikki miehethän haluaa nuorta ja puhdasta." Hyväksikäyttäjät tukeutuvat erilaisiin uskomuksiin: "On vain yhteiskunnan tiukkaa moralismia kieltää lapsilta seksikontaktit" ja niin edelleen.

    Pedofiilit käyttävät fantasioita ja lapsipornografiaa oikeuttaakseen itselleen tekonsa, niillä ylitetään sisäisiä esteitä ja vahvistetaan omia motiiveja. Fantasioita käytetään myös uhrien valinnassa ja suunnittelussa edetä hyväksikäytössä.

    Hyväksikäyttäjät määrittelevät uhrin käyttäytymistä uudelleen ja tulkitsevat sitä tekojaan puolustellen tai niihin oikeuttaen. Uhrin ulkoista olemusta, esimerkiksi viehättävyyttä, tulkitaan tietoiseksi viettelyksi ja seksuaalisiksi viesteiksi tai luvaksi. Uhrin käyttäytymisen tulkinta vääristyy omia tarpeita ja odotuksia vastaavaksi. Jopa uhrin selviytymisyritykset tulkitaan väärin, uhrin vastarinnan puuttuminen (pelon aiheuttama lamaannus) voi olla merkki hyväksikäyttäjälle lapsen suostumuksesta seksiin.

    Uhrin reaktioita hyväksikäyttäjä ei halua havaita, tunnistaa tai ymmärtää (kauhu, kyyneleet, vapina, jännitys). Uhrin luonnolliset stimulaatiosta johtuvat fysiologiset reaktiot (erektio ja kostuminen) hyväksikäyttäjä tulkitsee haluksi ja suostumukseksi: "Hän vastasi viettelyyni halulla." Hyväksikäyttäjät näkevät uhrinsa seksiobjekteina ja usein itsensä passiivisena vastaanottajana ja uhrin aktiivisena toimijana.

    Uhrille annetut lahjat ja huomio katsotaan oikeudeksi kajota lapseen tai nuoreen. Lapselle tai nuorelle tulee myös helposti tunne, että hän on velkaa hyväksikäyttäjälleen saamastaan huomiosta tai tavarasta.

    Tekijöillä on myös vääristynyt kuva toisista hyväksikäyttäjistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, he näkevät toistensa toiminnan normaalina. Hyväksikäyttäjillä on oma käsikirjoituksensa elämästä jota he etsivät ja kokevat saavansa kokemuksistaan tukea tälle mallille elämästä. Heille heidän tekonsa ovat usein balanssissa heidän mielikuviensa kanssa: "Tässä ei voi olla mitään väärää". Tekijät kieltävät myös lapselle ja lapsen kehitykselle hyväksikäytöstä syntyvät fyysiset, psyykkiset ja seksuaaliset vauriot.

    Tekijöiden hoidosta

    Seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneiden ja pedofiilien hoito on kehittynyt viime vuosina radikaalisti. Pitkään vallalla ollut käsitys hoitojen tuloksettomuudesta on väistymässä. Hyväksikäyttäjien kohdalla ongelman laajuus ja monikerroksisuus on haastanut hoitokäytäntöjen ja osin myös hoitofilosofioiden kehittämiseen ja muuttamiseen.

    Kognitiivis-behavioralistiset terapiamallit ovat toimineet hyväksikäyttäjienhoidoissa parhaiten. Hoidoissa ei katsota parannettavan pedofiiliä, vaan terapian lähtökohtana on osoittaa ja muuttaa niitä ajatus- ja tulkintavääristymiä joita hyväksikäyttäjälle on syntynyt. Terapiassa analysoidaan myös niitä käyttäytymisen prosesseja joita erilaiset tunteet saavat hyväksikäyttäjässä aikaan ja etsitään ulospääsyä hyväksikäyttävästä mallista. Tekijöitä vastuutetaan teoistaan ja herätetään kokemaan empatiaa uhrejaan kohtaan. Syyllisyyden, häpeän ja katumuksen teemat ovat myös terapiassa keskeisesti läsnä. Terapiassa käydään läpi myös tekijän omaa mahdollista uhritaustaa tai traumaattisia kokemuksia.

    Terapia on ulkoisen kontrollin (hoitava tiimi, terapeutti) sisäistymistä hyväksikäyttäjän sisäiseksi kontrolliksi. Terapia on voimakkaan konfrontoivaa, tekijän ajatusvääristymiä ja manipulointiyrityksiä osoittavaa. Terapialla pyritään retkahdusten, uusien hyväksikäyttöjen ehkäisyyn.

    Hyväksikäyttäjät käyttävät usein kymmeniä lapsia ja nuoria seksuaalisesti hyväksi elämänsä aikana. Hyväksikäyttäjille ja pedofiileille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa annettu hoito voi estää monien lasten traumatisoitumisen, samoin heidän perheensä, läheisensä, kaverinsa ja ympäristönsä laajemminkin säästyy ahdistukselta ja kärsimykseltä.

    Äänestä

  • Sudet lampaiden vaatteissa kirjoitti:

    Markku Väätäinen, seksuaaliterapeutti
    Salaisuus, mielihyvä, pakkomielle

    Hyväksikäyttäjän henkilökuvan aineksia

    Lasta seksuaalisesti hyväksikäyttävä henkilö ja hänen tekonsa ovat meille vaikeasti lähestyttäviä asioita. Reagoimme usein pahuuteen eristämällä tai torjumalla sen omasta elinpiiristämme. Näin teemme myös pedofilian kohdalla. Emme halua nähdä, että tämä meille vastenmielinen ilmiö koskettaa läheltä ja syvästi yhteisöämme.

    Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä on varmasti ollut kautta ihmiskunnan historian. Nyt vuosituhannen vaihteessa olemme tulleet voimakkaammin tietoisiksi pedofiliasta, sen laajuudesta ja lasten hyväksikäytön usein vakavista, laajoista ja kauaskantoisista vaikutuksista yksilön, perheen sekä yhteisön kehitykseen.

    Onko pedofilia ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö lisääntynyt vai olemmeko oppineet tunnistamaan paremmin hyväksikäyttäjiä ja ymmärtämään hyväksikäytettyjen lasten oirehdintaa? Varmasti molempia. Näyttää siltä, että ajassamme on ilmiöitä, jotka vahvistavat ja lisäävät ihmisten, perheiden sekä yhteisön perversioita ja seksuaalista patologiaa.

    Yhteiskuntamme on syvällä sisimmässään monessa mielessä lapsikielteinen tai lapsivihamielinen. Lapset ja nuoret joutuvat vastaanottamaan ja kantamaan yhteisömme, sukujen, perheiden ja meidän vanhempien ahdistusta, pahoinvointia, sadismia, julmuutta ja seksuaalista sairautta. Tämä pahanolon säilöminen ja kaataminen lapsiimme tapahtuu usein tiedostamatta. Valitettavan usein tämä siirto tai purku tapahtuu seksuaalisena hyväksikäyttönä.

    Tutkimalla ja hoitamalla pedofiliaan, insestiin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyttä pääsemme myös purkamaan näitä patologisia ketjuja ja ennaltaehkäisemään laajemminkin seksuaalirikosten tapahtumista. Hyväksikäyttöön liittyvä dynamiikka ja tekijän teoilleen antamat merkityssisällöt jäävät myös suurelta osin käsittämättömäksi, jollemme tutki hyväksikäyttöä ja hyväksikäyttäjiä. Hyväksikäyttäjien hoidoista saatu tieto auttaa meitä hoitamaan myös hyväksikäytön uhreja.

    Mistä puhutaan kun puhutaan pedofiliasta ja pedofiileistä

    Pedofilia merkitsee pysyvänluontoista seksuaalista kiinnostusta lapsiin. Siihen liittyy voimakkaita seksuaalisia mielihaluja, ajatuksia ja fantasioita lapsiin kohdistuvasta seksistä. Osalla pedofiileistä nämä johtavat lasta hyväksikäyttäviin tekoihin. Tekojen luonne vaihtelee myös suuresti. Osa hakeutuu lasten lähelle ja vain haaveilee heistä. On yksittäiseen lapseen kohdistuvaa hyväksikäyttöä, joka on luonteeltaan viettelevää eikä sisällä suoranaista väkivaltaa; on yksittäiseen lapseen kohdistuva raiskaus tai muuta pakottamista seksuaaliseen aktiin tai tyydyttämiseen; on pedofiilejä jotka käyttävät lapsiprostituoituja ja lapsipornografiaa.

    Osa pedofiileistä rakentaa hyvin pitkäjänteisesti suhdettaan lapsiin ja muodostaa ympärilleen lapsiryhmän. Näissä on mukana useita lapsia, joita pedofiili sitten käyttää eriasteisesti hyväksi. Yksittäisen pedofiilin ympärille syntynyttä lapsi- tai nuortenryhmää kutsutaan sooloringiksi. Jotkut pedofiileistä liittyvät myös yhteen muodostaakseen pedofiilirinkiketjuja, niin kutsuttuja syndikaattirinkejä. Äärimuodoissaan nämä tuottavat lapsiseksi- ja lapsipornografiapalveluja muille pedofiileille. Tyypillisimpiä rinkejä ovat sooloringit tai ns. transitionaaliringit, jossa pedofiilit ovat löyhästi yhteistyössä keskenään, lähinnä jakaakseen lapsista tietoa ja kokemuksiaan.

    Mistä pedofiliassa sitten on kyse, mistä se syntyy? Tähän ei löydy yksiselitteistä vastausta. Henkilön kehityshistoriasta ja kasvuympäristöstä voidaan löytää erilaisia riskitekijöitä, jotka saattavat johtaa nuoruudessa tai aikuisuudessa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja pedofiiliseen persoonarakenteeseen. Lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttäneiden hoidoissa on tullut usein esiin heidän oma traumatisoitunut lapsuutensa ja nuoruutensa, jossa on ollut perheiden rikkinäisyyttä, pahoinpitelyä, piittaamattomuutta, henkistä julmuutta tai seksuaalista rajattomuutta ja hyväksikäyttöä. Tässä kohden on hyvä muistaa, että hoitoon hakeutuu vain pieni osa pedofiileistä ja heidän taustansa saattaa antaa virheellisen kuvan hyväksikäyttävän puolen kehittymisestä.

    Pedofilian kohdalla puhutaan rakenteellisista seksuaalihäiriöistä - perversiosta, parafiliasta ("harhaviettisyydestä") tai muusta seksuaalisesta sairaudesta. Kaikissa näissä nähdään häiriön syntyneen henkilön persoonallisuuden kehityksen kuluessa ja että se on kiinteä osa henkilön persoonallisuuden rakennetta. Osaa pedofiileistä voidaan pitää myös persoonallisuushäiriöisinä. Tältä osin voimakkaimmin tulee esiin narsistinen persoonallisuushäiriö ja siihen liittyen piittaamattomuus toisen ihmisen tunteista, tässä tapauksessa lapsen. Tämä näkyy pedofiilin toiminnassa jossa oma tyydytys on tärkeämpi kuin lapselle aiheutettu kärsimys.

    Psykodynaamisesti ajatellen häiriö syntyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja on hyvin syvällä. Näin tämä vamma on voimakkaan luonnepanssarin takana ja vaikeasti hoidettavissa. Pedofilian hoitojen kohdalla on yleisesti hyväksytty käsitys, ettei pedofiliasta voi parantua. Nykyiset hoito-ohjelmat korostavatkin hyväksikäyttävien tekojen estämistä ja mielihalujen kontrollia.

    Kuka saattaa käyttää lapsia seksuaalisesti hyväksi ?!

    Alkuun on hyvä painottaa, että kaikki pedofiilit eivät toteuta omaa taipumustaan ja käytä lapsia seksuaalisesti hyväksi. Osa pedofiileistä elää tietoisena omien halujensa tuomittavuuden kanssa ja pystyvät kontrolloimaan seksuaaliset mielitekonsa. Joukossamme on myös pedofiilejä, joille on suuri kärsimys ja pelko elää oman taipumuksensa kanssa. He tukahduttavat omat fantasiansa tai elävät jatkuvassa ahdistuksessa, eivätkä uskalla hakea apua omaan ahdinkoonsa. Myöskään kaikki seksuaalisesti hyväksikäyttäneet eivät ole pedofiilejä, vaan heillä saattaa olla aivosairaus tai aivovamma. Jotkut ovat henkisesti ja älyllisesti jälkeenjääneitä, eivätkä pysty kontrolloimaan tai käsittämään tekojensa luonnetta. Lasten ja nuorten kohdalla saattaa myös olla kyse ohimenevästä häiriökäyttäytymisestä, jossa oirehditaan omaa kokemusta hyväksikäytetyksi tulemisesta. Mutta tässä kirjoituksessa keskitytään pedofiliaan ja pedofiilisiin hyväksikäyttäjiin.

    Lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävien miesten, naisten ja nuorten kirjo on laaja ja monisyinen. Ei ole olemassa yhtä tai kahta pedofiili- tai lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävää tyyppiä. Pedofiiliset mielikuvat ja mielihalut ilmenevät usein jo varhain nuoruusiässä ja osalla ensimmäiset hyväksikäytön teot tapahtuvat 15-18 -vuotiaana.

    Meille tarjoutuu uskomusten, kertomusten ja usein myös median kautta vääristynyt ja harhaanjohtava kuva sekä pedofiliasta että lasta hyväksikäyttävästä ihmisestä. Toisaalta meillä on ilmiötä vähättelevä namusetä-käsite, toisaalta kuva hirviömäisestä sadistisesta lapsenmurhaajasta.

    Namusetä-mielikuva vie ajatukset johonkuhun säälittävään ja reppanaan mieheen. Tämä kuva harmittomuudessaan helpottaa meitä vähättelemään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Arkikokemuksemme namusedistä ei myöskään kuvaa lasten hyväksikäytön monimutkaista dynamiikkaa, niitä pitkään rakennettuja sidoksia ja salaisuuksia, joissa useat hyväksikäytetyt lapset elävät.

    Namusetä-nimitys on antanut meille mahdollisuuden puhua lapsillemme yhdestä pienestä, mutta näkyvimmästä puolesta pedofiliaa. Heidän toimintansa luonne ja toimintatapa on helpompi kertoa lapsille. Selkeät kiellot vastaanottamasta mitään tuntemattomilta tai heidän mukaansa lähtemisestä riittävät. Suurella osalla aikuisista on myös omakohtaisia kokemuksia lapsena törmäämisestä itseään masturboiviin tai sitä rahalla pyytäviin miehiin. Namusedät tulevat helposti ympäristössään tunnistetuiksi toisin kuin suurin osa lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävistä.

    Samoin yksittäisiä tekijälle tuntemattomia lapsia raiskaavat pedofiilit valtaavat tilaa ajatuksissamme, kun kuvittelemme, millainen pedofiili on. Kuvaa pedofiliasta vääristää namusetien ja raiskaajien kohdalla se, että he useimmiten jäävät teoistaan kiinni. Raiskaajien kohdalla oikeudenkäynnit ja tuomiot pitävät heitä esillä mediassa paljon.

    Todellisuudessa lasten seksuaalinen hyväksikäyttöön syyllistyy todennäköisimmin joku lapsen perheeseen tai sukuun kuuluva henkilö. Toinen merkittävä ryhmä hyväksikäyttäjistä löytyy hyväksikäytettyjen lasten muusta läheisestä elinpiiristä: tuttavista, naapurustosta, harrastusympyröistä, joskus myös lapsen päivähoidosta tai koulusta.

    Lasta seksuaalisesti hyväksikäyttävä henkilö harvemmin erottuu muusta väestöstä. Hänen taustansa on ulkopuolisen silmin tahraton, osa näyttää tulevan hyvin toimeen ympäristönsä kanssa. Heidät saatetaan tuntea yhteisönsä suosittuina ja luotettavina jäseninä, älykkäinä, lahjakkaina, hyvinä lasten ja nuorten käsittelijöinä. Suurin osa hyväksikäyttäjistä on taitavia ympäristönsä manipuloijia, he organisoivat ympäristöään hyvin pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

    Melkein aina hyväksikäyttäjän paljastuminen on suuri shokki ympäristölleen. Paljastuminen jakaa usein yhteisön kahtia suhteessa syyllisyyteen. Valitettavan usein hyväksikäytetyn lapsen tai nuoren lähipiirikin voi asettua uskomaan ja tukemaan hyväksikäyttäjää. Tämä selittyy osittain sillä, että monesti hyväksikäyttäjä on rakentanut lapsen tai nuoren vanhempiin luottamuksellisen suhteen ja varmistanut näin kiinni joutuessaan oman uskottavuutensa lapsen "kuvitteluja" tai "valheita" vastaan. Järkytys omaa lasta tai nuorta kohdanneesta onnettomuudesta selittää osaltaan vanhempien tarpeen aluksi kieltää tapahtumat. Oma ahdistus ja avuttomuus lamaavat aikuisia toimimasta vanhempina.

    Hyväksikäyttäjän motiiveista ja lähestymistavoista

    Klassisesti pedofiilit on jaettu kahteen erilaiseen tyyppiin, fiksoituneisiin pedofiileihin ja regressoituneisiin pedofiileihin. Tämä luokittelu on hyvin karkea, mutta antaa välineen pohdiskella erilaisia pedofilian ilmenemismuotoja ja motiiveja.

    Fiksoitunut pedofiili

    Fiksoituneilla pedofiileillä on sanan varsinaisessa merkityksessä kattava jumiutuminen lapsiseksiin, mutta hyvin laajasti ajatellen myös lukkiutuminen lapsen maailmaan. Fiksoitunut pedofiili samastuu voimakkaasti lapseen ja lapsen maailmaan. Lasten maailma koetaan turvallisena ja siinä tapahtuva kanssakäyminen "välittävänä ja rakastavana". Hyväksikäyttäjä samastuu läheisesti uhriin ja siirtää oman käyttäytymisensä lapsen tasolle.

    Fiksoitunut pedofiili hakee yleensä vakituista (seksi)suhdetta lapseen. Lapsen sitominen omaan tarpeeseen kestää ajallisesti pitkään, joskus useita vuosia. Lapsen tai nuoren saavuttaessa tietyn pedofiiliä häiritsevän iän tai fyysisen kypsyysasteen, hyväksikäyttäjä on valmis jättämään uhrinsa ja siirtyy etsimään ja valmistelemaan uusia uhreja hyväksikäyttöä varten.

    Fiksoituneet pedofiilit tunnistavat oman seksuaalisen kiinnostuksensa olevan pysyvää laatua, samoin he kokevat kiinnostuksen olevan sisäisistä, psykologisista syistä johtuvaa. Taipumuksen laatu tulee heille esiin jo nuoruusiässä.

    Lasta lähestytään usein viettelemällä tai taivuttamalla. Lähestyminen on hienovaraista ja varovaista, jotta lapsen vastustus murtuisi. Samalla pedofiili myös murtaa omia sisäisiä esteitään suhteessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Hyväksikäyttäjä osoittaa paljon positiivisia tunteita lasta kohtaan, hän voi tarjota asioita joita hän on nähnyt lapsen tai nuoren olevan vailla.

    Samalla lapsi tai nuori toimii hyväksikäyttäjän toiveissa ja fantasioissa henkilönä jonka kautta pedofiilin omat tarpeet läheisyydestä, seksuaalisuudesta ja "rakkaudesta" toteutuvat.

    Aluksi hyväksikäyttäjän seksuaalinen käyttäytyminen rajoittuu ei-genitaaliseen läheisyyteen ja sitomisen edetessä mukaan tulee asteittain avoimempaa ja intiimimpää seksuaalista toimintaa. Hyväksikäyttäjä yleensä haluaa lapsen tai nuoren nauttivan seksuaalisista akteista. Pääpaino voikin olla lapsen seksuaalisessa kiihottamisessa, jolloin uhri houkutellaan reagoimaan seksuaalisesti ja hyväksikäyttäjän kannalta positiivisesti. Samalla tapahtuu voimakas lapsen käsitysmaailman hämärtäminen, sitominen salaisuuteen ja syyllistäminen tapahtumista. Tällä tavoin hyväksikäyttäjä saa lapsen tai nuoren vaikenemaan.

    Seksuaalisuuden koetaan olevan jaettavissa lasten kanssa ja hyväksikäyttäjä antaa näille tapahtumille mielessään vääristyneitä kiintymyksen ja rakkauden osoituksen sisältöjä. Useasti pedofiilit kuvaavat toimintaansa "lapsen opettamisena seksuaalisuuteen ja rakkauteen". Todellisuudessa hyväksikäyttäjä on täysin sokea uhrin kokemusmaailmalle tai kieltäytyy havaitsemasta esimerkiksi lapsen pelkoa, tuskaa, pyyntöjä lopettaa tai lapsen kyyneleitä ja avuttomuutta.

    Regressoitunut pedofiili

    Regressoituneissa pedofiileissä tapaamme henkilöitä jotka ajoittain, erilaisissa elämän konfliktitilanteissa ja voimakkaan stressin alla, käyttävät lapsia seksuaalisesti hyväksi. Moni insesti-isä tai -äiti voidaan laskea kuuluvaksi tähän ryhmään.

    Regressoitunutta pedofiiliä kuvastaa kyvyttömyys ja heikkous aikuissuhteissa, hän kokee olevansa yksinäinen ja hänellä on voimakkaita tyhjyyden tunteita, ahdistuneisuutta ja masennusta. Konfliktitilanteissa hän pakenee vastuunottoa ja korvaa ristiriitaisen aikuissuhteen kanssakäymisellä lapsen kanssa. Regressoituneella pedofiilillä seksuaalisuus kohdistuu suurimman osan aikaa aikuisiin.

    Hyväksikäyttäjä kokee seksuaalisen kiinnostuksen lapsiin tilapäisenä itsekontrollin ja arvostelukyvyn pettämisenä. Tekijä ei tunnista tekojen kuuluvan hänen sisäiseen psykologiaansa tai pedofiilisen ominaisuuden olevan osa minuutta.

    Pedofiilinen kiinnostus ilmenee yleensä vasta aikuisiässä ja kiinnostuksen intensiteetti vaihtelee suuresti riippuen elämäntilanteista. Hyväksikäytön aloittaminen voi olla impulsiivista, se ei tarkoita etteikö tekoja olisi edeltäneet fantasiat. Ajallisesti hyväksikäyttö voi jatkua vuosia.

    Regressoituneen pedofiilin maailmassa uhri joutuu aikuisen asemaan ja tekijälle pääpaino hyväksikäyttötilanteessa on hänen omassa kiihottumisessaan ja laukeamisessaan. Lapsi on hyväksikäyttäjän kiihottajana ja lohduttajana laitettu aikuisen rooliin. Regressiivinen pedofiili ei samaista itseään lapseksi, vaan muuntaa mielikuvissaan lapsen tasavertaiseksi pseudo-aikuiseksi.

    Tekojen motiivina esimerkiksi perheen piirissä voi olla myös kosto. Koettu nöyryytys tai narsistinen loukkaus kostetaan lapselle tai puolisolle. Teot voivat motivoitua myös uhatun valta-aseman pönkittämisestä. Tällöin seksuaalisella hyväksikäytöllä halutaan nöyryyttää tai rangaista muita perheenjäseniä.

    Regressoituneita kuten myös fiksoituneita pedofiilejä kuvastaa usein kyvyttömyys empatiaan, laaja emotionaalinen turtuneisuus ja itsekeskeisyys, tärkeintä on omien tarpeiden tyydyttäminen niin emotionaalisesti kuin fyysisesti.

    Sisäisten jännitysten purkaminen

    Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyy myös joukko muita ryhmiä, joiden tekojen motiivina on aggression purkaminen, sadismi ja viha tai jotka toteuttavat seksuaalisia mielihalujaan toisista ja sopimuksista piittaamatta. Näissä tapauksissa raiskaukset ovat tekojen yleisin toteutusmuoto.

    Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneiden tekojen taustalla on monenlaisia motiiveja ja teot vaihtelevat merkityssisältöjen ja toteuttamistapojen kautta huomattavasti. Yhdistävänä tekijänä teoille voidaan katsoa olevan tekijän sisäisten jännitysten purkaminen. Tekijä pyrkii ratkaisemaan esimerkiksi ahdistuksen, avuttomuuden, aggression, frustraation ja yksinäisyyden ongelmiaan seksuaalisen kiihottumisen tai laukeamisen kautta. Osalle pedofiileistä kaikkein helpottavinta ja nautinnollisinta on suhteiden luominen, niiden suunnittelu, tulevan kuvittelu tai tapahtuneen muistelu.

    Tapahtunut hyväksikäyttö synnyttää tekijässä usein häpeän ja syyllisyyden tunteita, joita hänen on vaikea sietää ja käsitellä. Tämä sisäinen ja ahdistava jännite johtaa uuteen tilanteen pakenemiseen tai ratkaisuyritykseen - lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uudelleen valmistelemiseen ja toteuttamiseen. Pedofiilille hyväksikäytön pakkomielteenomaisuus vahvistuu ja tekojen sisältämä mielihyvän kokemus kaventuu - salaisuus, peittely ja eristäytyminen ajavat tekijän entistä suurempaan ahdinkoon. Prosessi näyttääkin pedofilian todellisen luonteen: kyse ei ole seksuaalisuudesta tai rakkaudesta, vaan seksuaalisuus alistuu seksille ja seksi toimii tekijän ahdistuksen, avuttomuuden ja vihan kanavana. Esimerkki pedofiliarinkiin kuluvien lasten merkityksistä hyväksikäyttäjälle

    Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneitä voi kuvata myös niiden merkityssisältöjen kautta joita he antavat suhteelleen lapsiin. Esimerkiksi pedofiili joka on muodostanut ns. sooloringin voi toimia ringissä olevien lasten kanssa hyvin erilaisista lähtökohdista ja olla erilaisissa suhteissa lapsiin, riippuen siitä minkälaiseen asemaan hän asettaa kyseisen lapsen. Lapset ja nuoret ovat myös hyvin tietoisia tästä ringin sisäisestä hierarkiasta ja dynamiikasta, ja he voivat kilpailla keskenään asemastaan ringissä.

    Lähimpänä olevaan lapseen hyväksikäyttäjä muodostaa suhteen jota hän kuvaa sukulaissieluisuudeksi, seuraavana ovat lapset joille hän kokee olevansa rakastaja, joillekin hän on leikkitoveri. Vasta ryhmään tulleelle pedofiili rakentaa itselleen valloittajan ja viettelijän roolia. Hän nauttii tästä fantasioiden sisältämästä vaiheesta, jossa hän murentaa lapsen tai nuoren vastustuksen ja sitoo tämän omaan valtapiiriinsä.

    Mutta ryhmä saattaa sisältää myös lapsia joihin hyväksikäyttäjä kohdistaa omat sadistiset ja selkeästi alistavat puolensa. Heille tekijä voi näyttäytyä kontrolloijana ja kostajana tai piittaamattomana riistäjänä, tuhoajana ja häpäisijänä. Tällä käyttäytymisensä puolella hän myös todistaa lapsille olevansa ryhmän johtaja ja ryhmän toiminnan määrittäjä.

    Muita merkityssisältöjä joita tekijä voi antaa suhteelleen lapseen ovat esimerkiksi, että hän on lapsille hyväntekijä, ymmärtäjä, huolenpitäjä, kasvattaja tai opettaja.

    Hyväksikäyttäjän tekojen motiivit muokkaavat oleellisesti ringissä tapahtuvan hyväksikäytön vakavuusasteen. Ringin sisällä "seksuaalikulttuuri" voi vaihdella hyväilyistä ja sylissä istuttamisesta (hyväksikäyttäjän kiihottamiseksi), yhteismasturbointiin ja rajuihin raiskauksiin.

    Hyväksikäyttäjä tuntee eri asteista läheisyyttä ringin lapsiin. Voimakas läheisyyden kokemus hänellä on "sukulaissieluunsa" ja vähiten lapseen jolle hän toimii kostajana. Hyväksikäyttäjä voi muuttaa käyttäytymistään ennalta arvaamattomasti. Näin hän säilyttää pelon kautta kontrollin ryhmään ja yksittäisiin lapsiin.

    Soolorinki paljastuu usein vaiheessa, jossa hyväksikäyttäjä menettää otteensa ryhmästä. Tämä tapahtuu kun ryhmän koko paisuu liian suureksi tai vanhat ryhmästä poistetut nuoret paljastavat tekijän. Ryhmän purkautuminen ei juuri koskaan merkitse sitä, että nuoret kertoisivat ulkopuolisille, mitä ryhmässä on tapahtunut. Ryhmän purkautumistilanteissa nuoret voivat ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja kostaa kokemansa nöyryytykset ja hylkäämisen.

    Pedofiilisten taipumusten pysyvyys

    Pedofiilit ja lasta seksuaalisesti hyväksikäyttäneet ovat hyvin tietoisia yhteisömme asenteista heitä ja heidän tekojaan kohtaan. Tämä pakottaa heidät salaamaan taipumuksensa ja myöskin perustelemaan itselleen taipumustensa ja tekojensa oikeellisuutta. Tämä johtaa heidän kohdallaan massiiviseen salailuun ja tekoja puolusteleviin ajatusvääristymiin sekä uhrien reaktioiden tulkintaan itselle sopiviksi.

    Salaisuus

    Pedofiili joutuu usein jo varhaisesta nuoruudesta salaamaan oman taipumuksensa. Salailu lisääntyy hyväksikäyttösuunnitelmien ja fantasioiden kautta, pedofiili varmistaa selustaansa. Hän rakentaa useampia päällekkäisiä tarinoita suojellakseen itseään paljastumiselta ja samalla hän eristää itseään ympäristöstä. Yhden tarinan pettäessä hänellä on muita käytettävänään. Pedofiili rakentaa itselleen voimakkaan fasadin ytimensä suojaksi. Ulkopuolisille näyttäytyvä hyvä ja uskottavuus sisältää petoksen. Ajan myötä tekijä ei enää itsekään muista minkä tarinan hän on kenellekin tarjonnut ja alkaa jäädä kiinni valheistaan.

    Salaisuuteen sidotaan mukaan sekä uhrit että usein myös ympäristö. Uhri ja ympäristö tulevat kyvyttömäksi käsittelemään hyväksikäyttöä. Salaisuuteen sitominen tapahtuu valheilla, uhkailuilla, hämärtämisellä tai voimakkaalla manipuloinnilla. Uhri ja ympäristö alkavat kantaa syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta.

    Mielihyvä

    Hyväksikäyttäviin tekoihin liittyy tekijälle voimakkaita nautinnonkokemuksia, joita hän ei muualta saa. Tyydytys syntyy monilla hyvinkin syvillä kokemusten tasoilla. Emotionaalisesti suhde lapseen voi olla hyvin merkittävä ja ainutlaatuinen hyväksikäyttäjän elämässä, tähän hän ei pääse, eikä juuri haluakaan aikuisten kanssa. Seksuaalinen nautinto ja laukeaminen ovat mahdollisia vain lapsen kanssa. Lisäksi hyväksikäyttöön liittyvien prosessien ristiriitoja ja ahdistusta laukaiseva luonne on keskeistä hyväksikäyttäjän elämässä. Orgasmikokemuksen muutama lyhyt sekunti voi olla ainoa hetki elämässä jolloin sisäinen jännite, ahdistus ja yksinäisyys hellittävät. "Kuinka tästä voisi luopua, mitä tämän tilalle?" kysyvät pedofiilit.

    Pakkomielle

    Hyväksikäyttävää käyttäytymistä (prosesseja) laukaisevat hyvin erilaiset tarpeet, sisäiset ristiriidat, tunteet ja muistumat joita tekijän on vaikea tai mahdoton hallita. Tämä johtaa hyväksikäytön pakonomaiseen toistamiseen ja riippuvuuteen lapsikohtaisesta seksistä. Pakkomiellettä vahvistaa tabujen rikkominen ja asettuminen yhteisön ulkopuolelle marginaaliin - oma maailma ja valta sokaisevat tekijöitä.

    Miten hyväksikäyttäjä oikeuttaa itselleen tekojaan

    Meidän on hyvä muistaa tekijälle hyväksikäyttöön liittyvä pakonomaisuuden luonne. Paljastuttuaan tekijät haluavat tuoda esiin oman kykynsä hallita itseään ja vähättelevät taipumuksensa hallitsevuutta. Hyväksikäyttäjät painottavat tekojen kertaluontoisuutta ja sattumaa eikä tahallisuutta, lisäksi he usein kieltävät fantasioittensa ja tekojensa vakavuuden. Tällä kaikella he haluavat todistaa itselleen ja muille, etteivät he ole suunnitelmallisia hyväksikäyttäjiä. Pikemminkin he syyttävät vaikeaa elämäntilannetta tai jopa lasta tai nuorta tapahtumien kulusta.

    Sietääkseen hyväksikäytön seurauksia hyväksikäyttäjät käyttävät tekoja tai taipumustaan puolustelevaa ajattelua: "Lasten kuluu saada opetusta ja johdatusta seksuaalisuuteen konkreettisella tavalla" tai "lapsi oli kiinnostunut ja halukas, en minä mitenkään pakottanut". Keskeistä on kuitenkin ensisijaisesti kieltää kaikki tapahtunut.

    Hyväksikäyttäjät yrittävät "oikeuttaa" tekonsa: "Halusin vain rangaista, se oli sille ihan oikein." Tekijä voi kehitellä erilaisia tekosyitä toimilleen: "Halusin vain kaikkea parasta lapsille, mutta sitten se lipsahti jotenkin siihen, se ei ollut tarkoitus." Tekijä voi normalisoida tekojaan: "Kaikki miehethän haluaa nuorta ja puhdasta." Hyväksikäyttäjät tukeutuvat erilaisiin uskomuksiin: "On vain yhteiskunnan tiukkaa moralismia kieltää lapsilta seksikontaktit" ja niin edelleen.

    Pedofiilit käyttävät fantasioita ja lapsipornografiaa oikeuttaakseen itselleen tekonsa, niillä ylitetään sisäisiä esteitä ja vahvistetaan omia motiiveja. Fantasioita käytetään myös uhrien valinnassa ja suunnittelussa edetä hyväksikäytössä.

    Hyväksikäyttäjät määrittelevät uhrin käyttäytymistä uudelleen ja tulkitsevat sitä tekojaan puolustellen tai niihin oikeuttaen. Uhrin ulkoista olemusta, esimerkiksi viehättävyyttä, tulkitaan tietoiseksi viettelyksi ja seksuaalisiksi viesteiksi tai luvaksi. Uhrin käyttäytymisen tulkinta vääristyy omia tarpeita ja odotuksia vastaavaksi. Jopa uhrin selviytymisyritykset tulkitaan väärin, uhrin vastarinnan puuttuminen (pelon aiheuttama lamaannus) voi olla merkki hyväksikäyttäjälle lapsen suostumuksesta seksiin.

    Uhrin reaktioita hyväksikäyttäjä ei halua havaita, tunnistaa tai ymmärtää (kauhu, kyyneleet, vapina, jännitys). Uhrin luonnolliset stimulaatiosta johtuvat fysiologiset reaktiot (erektio ja kostuminen) hyväksikäyttäjä tulkitsee haluksi ja suostumukseksi: "Hän vastasi viettelyyni halulla." Hyväksikäyttäjät näkevät uhrinsa seksiobjekteina ja usein itsensä passiivisena vastaanottajana ja uhrin aktiivisena toimijana.

    Uhrille annetut lahjat ja huomio katsotaan oikeudeksi kajota lapseen tai nuoreen. Lapselle tai nuorelle tulee myös helposti tunne, että hän on velkaa hyväksikäyttäjälleen saamastaan huomiosta tai tavarasta.

    Tekijöillä on myös vääristynyt kuva toisista hyväksikäyttäjistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, he näkevät toistensa toiminnan normaalina. Hyväksikäyttäjillä on oma käsikirjoituksensa elämästä jota he etsivät ja kokevat saavansa kokemuksistaan tukea tälle mallille elämästä. Heille heidän tekonsa ovat usein balanssissa heidän mielikuviensa kanssa: "Tässä ei voi olla mitään väärää". Tekijät kieltävät myös lapselle ja lapsen kehitykselle hyväksikäytöstä syntyvät fyysiset, psyykkiset ja seksuaaliset vauriot.

    Tekijöiden hoidosta

    Seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneiden ja pedofiilien hoito on kehittynyt viime vuosina radikaalisti. Pitkään vallalla ollut käsitys hoitojen tuloksettomuudesta on väistymässä. Hyväksikäyttäjien kohdalla ongelman laajuus ja monikerroksisuus on haastanut hoitokäytäntöjen ja osin myös hoitofilosofioiden kehittämiseen ja muuttamiseen.

    Kognitiivis-behavioralistiset terapiamallit ovat toimineet hyväksikäyttäjienhoidoissa parhaiten. Hoidoissa ei katsota parannettavan pedofiiliä, vaan terapian lähtökohtana on osoittaa ja muuttaa niitä ajatus- ja tulkintavääristymiä joita hyväksikäyttäjälle on syntynyt. Terapiassa analysoidaan myös niitä käyttäytymisen prosesseja joita erilaiset tunteet saavat hyväksikäyttäjässä aikaan ja etsitään ulospääsyä hyväksikäyttävästä mallista. Tekijöitä vastuutetaan teoistaan ja herätetään kokemaan empatiaa uhrejaan kohtaan. Syyllisyyden, häpeän ja katumuksen teemat ovat myös terapiassa keskeisesti läsnä. Terapiassa käydään läpi myös tekijän omaa mahdollista uhritaustaa tai traumaattisia kokemuksia.

    Terapia on ulkoisen kontrollin (hoitava tiimi, terapeutti) sisäistymistä hyväksikäyttäjän sisäiseksi kontrolliksi. Terapia on voimakkaan konfrontoivaa, tekijän ajatusvääristymiä ja manipulointiyrityksiä osoittavaa. Terapialla pyritään retkahdusten, uusien hyväksikäyttöjen ehkäisyyn.

    Hyväksikäyttäjät käyttävät usein kymmeniä lapsia ja nuoria seksuaalisesti hyväksi elämänsä aikana. Hyväksikäyttäjille ja pedofiileille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa annettu hoito voi estää monien lasten traumatisoitumisen, samoin heidän perheensä, läheisensä, kaverinsa ja ympäristönsä laajemminkin säästyy ahdistukselta ja kärsimykseltä.

    että olisin voinut lopettaa lukemisen kesken.

    Äänestä

  • päällä ja kiinnitin huomiota siihen naisten ulvontaan ja hurmokseen papin puhuessa. Nyt mietin, ovatko nämä naiset hyväksikäytettyjä lapsuudessaan tai avioliitossaan. Saattaisin minäkin alkaa ulvoa, jos hyväksikäyttämä pappi saarnaisisi synneistä ja vaatisi muita parannuksentekoon. Jos naisilla olisi kaikki OK, luulisin, että istuisivat hiljaa ja tyytyväisinä kuulemassa. Kertokaa!

    Äänestä


Uskokaajo et tuo porukka on täysin sekopäistä jengii!!!

Äänestä
  • vittuilu vahingoittaa terveytäsi,sinut pitäs laittaa matojen ruuaksi

    Äänestä

  • masa.k kirjoitti:

    vittuilu vahingoittaa terveytäsi,sinut pitäs laittaa matojen ruuaksi

    "masa.k"n toimii puhujana. Kielenkäytön perusteella tuskin sama henkilö.

    Äänestä

SRK on painostanut tai heittänyt yhteisöstään juuri ne, jotka on tarkoittanutkin heittää, eikä siinä mitään virhettä ole sattunut. (A.Hautamäki) Nämä saatanalle heitetyt SRK:lle kelpaamattomat sielut ovat katkeroituneet, eikä se SRK:n korvaa juuri lotkauta. (Hautamäki)

Äänestä
  • lopettakaa jo koko hihhuleiden asioiden kirjoittelu, pitäshän se jo uskoo et sekopäistä porukkaa kaikki, paitsi ne ketkä ovat päässeet irti koko porukasta !

    Äänestä

  • 666 kirjoitti:

    lopettakaa jo koko hihhuleiden asioiden kirjoittelu, pitäshän se jo uskoo et sekopäistä porukkaa kaikki, paitsi ne ketkä ovat päässeet irti koko porukasta !

    sekoillaan näin ihan selvin päin.

    Ei tarvi sen kalijan kanssa lotata.

    Äänestä

  • Hihhulihei kirjoitti:

    sekoillaan näin ihan selvin päin.

    Ei tarvi sen kalijan kanssa lotata.

    syntymähumala!

    Äänestä

  • ämmä kirjoitti:

    syntymähumala!

    syytettynä sairaudestaan.Aina jokin ulkopuolinen , mutta ei sairaus sairautena. Provo siltikin on nyt kyseessä

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mielisairaaksi kirjoitti:

hoitokous, kiusaamiset jo nuorena surjäkyläistä nuorta seuroissa, jne. Kiusaaminen oli tosi paha asia.
Ja ei ole provo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu