Katoin 4D ja tuli mieleen että jos te saisitte tietää odottavanne epämuodostunutta/vakavasti vammaista lasta, joka eläisi luultavasti vain hetken tai joka ei koskaan kykenisi melkeenkään normaaliin elämään, mitä tekisitte?
4D.......
-haaveena vauva-
10801
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En ole varma tarkoitatko juuri samaa ohjelmaa,minkä tässä mainitsin.Mutta jos kysymyksessä on sama ohjelma josta puhun niin oletko hyvä ja vastaat uudelleen,että voisin sinun kanssasi keskustella tästä asiasta.
sehän olikin 45min, zori virhe
Jos luvassa olisi nopeasti syntymän jälkeen tapahtuva kuolema niin tekisin abortin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Todella kivulias syntymä ja sen jälkeinen mahdollisesti hyvinkin tuskainen kuolema ovat mielestäni lapsen turhaa kiduttamista jos tilanne on tiedossa etukäteen.
En katsonut kyseistä ohjelmaa.
Epämuodostuneen lapsen tekeminen on eettisesti vaikea valinta, sillä sekin sisältää puolensa ja pulensa.
Vaikea kuvitella tilannetta, onhan se yhtä mahdotonta kuin kuvitella mitä itse tekisi jos on tahtomattaan raskaana. Ei mitään hajua mitä silloin voikaan pyöriä päässä ja mikä on voimakkain tunne. Mutta villinä arvauksena heittäisin tässä, että mikäli lapsi olisi haluttu ja toivottu ja saisin tietää sen olevan vakavasti vammainen niin melko varmasti teettäisin abortin. Tämä koska en ole muutenkaan abortti vastainen. Mutta silloin kuitenkin asia saattaisi olla myös toinen, sillä lapsi on haluttu... Ehkä en teettäisi aborttia, vaan pitäisin halutun lapsen sen ajan minkä voin.
Lohduttavaa silloin olisi se, että tietäisin, että lapsi ei kärsi, mikäli kuolee pikaisesti syntymän jälkeen. Pelottavampaa olisi ajatus siitä, että lapsi oikeasti jäisi kitumaan, hän eläisi niin kauan, että oppii kokemaan kärsimystä. Silloin hän ei kyllä olisikaan niin pahasti viallinen, ettei hän voisi oppia kokemaan myös hyviä asioita elämästä... Silloin taas oma itsekkyys punnittaisiin: haluanko itse lapsen niin kovasti, että otan riskin siitä, että hän kärsii...
Omalta kohdaltani voin sanoa, että päätös abortista olisi päivän selvä asia, jos saisin tietää odottavani pahasti kehitysvammaista lasta. Ja tämä päätös aivan ensimmäiseksi sen lapsen takia. Miksi synnyttää pieni ihminen vain hetkellisen ja kärsimystä täynnä olevan elämän vuoksi. Ja toiseksi: oman itseni säälimiseksi. Kuka meistä on valmis synnyttämään lapsen vain kuolemaa varten ja kokemaan sen kauhean tuskan, joka seuraa oman lapsen menettämisestä? Moniko täälläkään niistä, jotka vastustavat aborttia tällaisessa tapauksessa, ovat todella kokeneet oman lapsen menettämisen?
Televisiosta tuli muutama vuosi sitten dokumentti, jossa haastateltiin vammaisia ihmisiä ja heidän vanhempiaan. Yhden pahasti liikuntavammaisen ja epämuodostuneen naisen sanat saivat ainakin minut ajattelemaan. Hän sanoi, että hänen elämänsä on ollut niin täynnä tuskaa sekä henkisesti että fyysisesti, että hän oli katkera siitä, että oli ollenkaan syntynyt. Ja moniko abortin vastustajista on käynyt vierailulla kehitysvammalaitoksessa? Ei todellakaan ole ihmisarvoista elämää. :(
Ite haluaisin pystyä siinä tapauksessa aborttiin, mutta olen varma etten pystyisi!! En voisi elää itseni kanssa sen jälkeen kun olisin tappanut jonkun. En voi hyvksyä tappamista missään muodossa. Olis niin helppoa kun olis syntynyt tunteettomaks ja moraalittomaks ;)
Oletko raskaana vai? Älä huolehdi, enemmän terveitä lapsia syntyy kuin sairaita. Ja sitä paitsi, tiedätkin varmaan, että ne np -ja rakenneultrat ovat vapaaehtoisia, eli ei tarvi osallistua. Jos menisit ultraan, voit sanoa, ettet halua tietää esim. niskaturvotuksen tulosta. Eikä sinun ole pakko mennä veriseulohin. JNE JNE. Ei monikaan noihin osallistu, kun eivät tahdo aborttia missään tapauksessa.
tuntetonta ja moraalitonta olisi synnyttää lapsi vain kärsimään kauheita tuskia ja sitten kuolemaan pois vain siksi, että kun en itse vaan pysty olemaan lapselle armeliaampi. Jättäisitkö vaikkapa auton alle jääneen eläimenkin kitumaan hirveästi, vaikka sinulla olisi mahdollisuus päästää se kärsimyksistään, vain siksi, että pidät tappamista kaikissa muodoissaan tunteettomana ja moraalittomana? Ketä kohtaan tällaisessa ajattelussa tunteellisuutta ja moraalisuutta oikein osoitetaan? Vain itseään kohtaan. Ei sinulla tunteita toisen elollisen kärsimystä kohtaan ainakaan tunnu olevan...
En ite kattonu kyseistä ohjelmaa, mutta varmasti kyllä abortin tekisin jos saisin tietää että tuleva lapseni olisi vammainen tai muuten vakavasti sairas.. En haluais että se lapsi joutus synnyttyään kärsimään.
Tässä elämäntilanteessani todella vahvasti harkitsisin aborttia jos minulle sanottaisiin että siellä on VARMASTI kehitysvammanien lapsi.
Olen vuorotöissä käyvä nainen,en usko että pystyy tehdä enää vuorotöitäkään jos perheessä on viakeasti kehitysvammainen lapsi,toisenhan on oltava koko ajan kotona,kai?
Käymme molemmat vuorotöissä,ja olisi todella hankalaa mitoittaa koko elämää uudelleen,ja ehkä joutua jäämään kotiäidiksi..
ELi todellakin,miettisin tarkkaan,että onko minusta siihen,sitoutua täysipainoisesti omaan lapseen ympärivuorokauden koko loppuelämän ajan,ei "omaa elämää",ei normaalia työssä käyntiä,joka on minulle valtavan rakasta..
Sellainen elämä on varmasti TODELLA raskasta,ja arvostan suuresti näitä vanhempia jotka siihen pystyvät,vaikka varmasti joka päivä on hyvin raskas!
Lievästi kehityshäiriöisen kanssa uskoisin pärjääväni,mutta vaikeasti vammainen voisi olla todella iso pala purtavaksi ja uskallan sanoa,että tällä hetkellä tiedän mitä tekisin,ikvä kyllä..=(