Autoliikkeissä eri puolella maata on myytävänä 1990-luvun alkupuolen Mersuja, joilla myynti-ilmoitusten mukaan on ajettu vain muutama kymmenentuhatta kilometriä.
Olen käynyt eräällä tällaisella koeajollakin. Auto vaikutti lähes käyttämättömältä, vaikka ikää sillä oli kymmenen vuotta.
Mikä on tällaisen auton historia? Miksi germaani ostaa auton, jos ei tarvitse sitä? Vai onko kyseessä jonkin sortin huijaus?
Onko kenelläkään omakohtaisia käyttökokemuksia tällaisista autoista?
Em. autot maksavat saman verran kuin ~8 vuotta uudemmat, ~100tkm ajetut Avensikset, Mondeot, 406:t...
Onko mitään mieltä suunnitella tuollaisen MB:n hankkimista? Millaisia riskejä ostaja mahdollisesti ottaa?
Olen käynyt eräällä tällaisella koeajollakin. Auto vaikutti lähes käyttämättömältä, vaikka ikää sillä oli kymmenen vuotta.
Mikä on tällaisen auton historia? Miksi germaani ostaa auton, jos ei tarvitse sitä? Vai onko kyseessä jonkin sortin huijaus?
Onko kenelläkään omakohtaisia käyttökokemuksia tällaisista autoista?
Em. autot maksavat saman verran kuin ~8 vuotta uudemmat, ~100tkm ajetut Avensikset, Mondeot, 406:t...
Onko mitään mieltä suunnitella tuollaisen MB:n hankkimista? Millaisia riskejä ostaja mahdollisesti ottaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Saksassa on yli 80 miljoonaa asukasta, ja koska Mercedes kuuluu siellä ostetuimpien automallien joukkoon, on aivan selvää että kuvaamiasi vähän ajettuja pakostakin löytyy, varsinkin kun perheellä on käytössään yleensä 2-3 autoa.
On myös varsin tavallista, että dieselmersun omistaja on jo työelämästä sivuun jättäytynyt pappa, joka ei aja kuin 5000-10000km/vuosi.
Käytetyn osto on aina riski. Vanhemmasta mesestä kannattaa katsoa se,että sen saa Suomikatsastettua->lisävilkut, katalysaattori,.
Noita vähänajettuja autoja tosiaankin löytyy maasta, jossa paljon autoja, sekä useita auto per perhe. Toki huijausyrityksiäkin totta kait löytyy kaikkialta maailmassa.
Alkuperää voi yrittää selvittää jos mahdollista. Huoltokirja kertoo historiaa sekä Fahrzeugbriiffistä näet 6 edellistä omistajaa henkilötietoineen.
Tietysti jos tuntee automerkin ja tyypin osaa aika nopeasti todentaa auton kunnon perusteella.
Yksi juttu monessa sakemanniautossa ärsyttää on se, että sakemannit ovat kovia tupakoimaan ja vielä autossakin. Se haju kun ei kovin helpolla lähde sisäpesussakaan.
Naapurin vaarilla on -84 Corolla jolla tuskin on ajettu 10tkm.
Riski on aika iso jos ostat hmmm mitenkähän sen nyt sanoisi, ettei syytettäisi rasismista? En kerro enempää. Merkkiliikkeestä jos löydät mieleisesi vaaraa ei juurikaan ole. Merkkiliikeen vastuu kun on aika iso ja he eivät siitä syystä edes huoli romua vaihdossa koska eivät sitten uskalla sitä myydä. Ainakaan saksalaiselle.