Joskus myös vkolla.
Melkoista kaksinaismoralismia! Enkä ole sosiaali ja terveyspuolella ainoa, joka viinaksia ja muita "coctaileja" vetelee. Mennään vaan toiselle paikkakunnalle ja vedetään lärvit. Maanantai aamuna sitten darrassa töihin, vähän mentholia suuhun ja jos pystyy niin mahdollisimman kaukana asiakkaista. Ja olisikin vaan muutaman kerran vuoteen vaan mitä vielä!
Näistä vaan ei puhuta. Mekö ollaan mielestämme Jumalasta seuraavia vai sanoisko pirusta..liian moni itseni lisäksi painii riippuvuutensa kanssa mutta apua emme hae. Kyllähän me osataan itse itseämme hoitaa eix vaan??
Henk.koht. piti ottaa kunnolla etäisyyttä koko työhön. Tuli sellanen "uuno turhapuro"olo. Puhuu ja saarnaa aivan toista miten itse elää.Siis niinkuin tosi rajusti, ei mitään pientä yksityiselämän puolella tapahtuvaa viininmaistelua. Mietinkin monesti ketkä tälle alalle oikeen hakeutuu?
Kolme ryhmää:
A) Entiset suurkuluttajat/käyttäjät
B) Uskovaiset, joilla lapsuudesta asti on opetettu
leikkimään "äiti-Teresaa"
C) Alkoholistista eronnu auttamisvimmainen puoliso
yleensä nainen
Rahan takia tätä tuskin kukaan tekee ja kutsumuksesta vaan harvoissa tapauksista.
Että näihin mietteisiin ja koska vapaa alkoi tänään, korkkaampa olut pullon:)
Ps. Tietystikkään en yleistä, hyi..pois se tulkoon minusta
Melkoista kaksinaismoralismia! Enkä ole sosiaali ja terveyspuolella ainoa, joka viinaksia ja muita "coctaileja" vetelee. Mennään vaan toiselle paikkakunnalle ja vedetään lärvit. Maanantai aamuna sitten darrassa töihin, vähän mentholia suuhun ja jos pystyy niin mahdollisimman kaukana asiakkaista. Ja olisikin vaan muutaman kerran vuoteen vaan mitä vielä!
Näistä vaan ei puhuta. Mekö ollaan mielestämme Jumalasta seuraavia vai sanoisko pirusta..liian moni itseni lisäksi painii riippuvuutensa kanssa mutta apua emme hae. Kyllähän me osataan itse itseämme hoitaa eix vaan??
Henk.koht. piti ottaa kunnolla etäisyyttä koko työhön. Tuli sellanen "uuno turhapuro"olo. Puhuu ja saarnaa aivan toista miten itse elää.Siis niinkuin tosi rajusti, ei mitään pientä yksityiselämän puolella tapahtuvaa viininmaistelua. Mietinkin monesti ketkä tälle alalle oikeen hakeutuu?
Kolme ryhmää:
A) Entiset suurkuluttajat/käyttäjät
B) Uskovaiset, joilla lapsuudesta asti on opetettu
leikkimään "äiti-Teresaa"
C) Alkoholistista eronnu auttamisvimmainen puoliso
yleensä nainen
Rahan takia tätä tuskin kukaan tekee ja kutsumuksesta vaan harvoissa tapauksista.
Että näihin mietteisiin ja koska vapaa alkoi tänään, korkkaampa olut pullon:)
Ps. Tietystikkään en yleistä, hyi..pois se tulkoon minusta
Vastaukset 18
Vanhimmat
kannattaisi jättää se bisse NYT juomatta?
sinun neuvo itselles ?
ja koko helahoito miten selvitään tilanteesta ja miksi jeppe juo ja miten hoidetaan ongelma tulevaisuudessakin - saman tein.
ennen kuin otat sen ensimmäisen.
ei kai sinunkaan alallasi( mikä se muuten on, "mielestään jumalasta seuraava , saarnaa" ?)
vapaa-ajan vietto kuulu työnantajalle ? että miksi pitää mennä toiselle paikkakunnalle ryyppäämään ?
Syystä en usko että olet tuossa ammatissa kuten kirjoitat, kaikki muu voi olla hyvinkin totta. Kosteata viikonloppua, itse pysyttelen kuivilla.
vaikken uskossa olekaan. Hyvä ystäväni on ammattiauttaja mielenterveysalalla ja hänen elämänsä on kutakuinkin samanlaista kuin aloittajan kuvaama.
En epäile hänen ammattitaitoaan. Hän jos kuka ymmärtää kuinka vaikeata on toista ihmistä auttaa oli miten ammattilainen tai ei. Varmasti siinä tuntee avuttomuutta asiakkaiden kanssa.
Sheriffi voi tietysti ajatella ja uskoa mitä haluaa. Mutta kuten kirjoituksessani selkeesti totesin, että valitettavasti tämä on monen ammattiauttajan(kin) ongelma.
Niistä ei vain puhuta. Ehkä senkään vuoksi, että aihe on alalla oleville todellinen, mutta arka.
Toisaalta se on hyvä työn kannalta että meitä pidetään "sisar hento valkoisina" suorastaan yli-ihmisinä. Vai onko sittenkään, herää kysymys.
Taannoin ollessani katkolla, kaikkein surkeimmassa jamassa oli päällisin puolin siisti sisar hento valkoinen, joka rajusti kamppaili Opamox-riippuvuutensa kanssa.
Tärinää ja voihkimista riitti moneksi päiväksi.
Tupakkahuoneessa voihkimisensa välissä tuumasi olotilansa pahemmaksi, kuin viinakrapulassa.
Kai lipsautti, kun kertoi työpaikallaan ns. syöneensä omasta kuormasta.
Lääkäreistä puolestaan on olemassa arvio, että noin 40 prosentilla heistä on jossain vaiheessa vaikeuksia omien lääkeriippuvuuksiensa kanssa.
Joten ihmisiä tässä ollaan kaikki ja täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan.
Onpa outoa juttua... "Pidetään sisar hento valkoisina, yli-ihmisinä..." Niin kuka tai ketkä pitävät?
En minä ainakaan ole koskaan edes ajatellut, että hoito-alalla olevat olisivat jotenkin erilaisilla ominaisuuksilla tai hyveillä varustettuja. Duunari ku duunari, se lienee yleisempi suhtautumistapa. Kyllä nuo luulosi ovat omassa päässäsi vain ja ainoastaan. Tuollaiseen päähän ei muuten viina välttämättä sovi. Se vaan lisää harhoja, on ne ehkä luonutkin?
lainaamasi kohdan olisin varmaan lainannut minäkin ja ihan samoin aatoksin.
kun tietää ja tuntee heitä, varsinkin omilta juoma-ajoilta, nii ihmettelen mikä/ kuka heidät korottaisi erikoisasemaan ? ja miksi ?
työpaikkojensa sisäisestä "moraalikoodeista" en sitten tiedä enkä edes arvele.
siellä saattaa ollakin noita yli-ihmisiä ?
mutta se vaatii jonkin uskon tapaisen taustalle harhauttamaan todellisuudesta.
Kun viestin pääsisältö on aivan muualla.
mikä se pääsisältö sitten on jos tuo ei ole ?
mulle ei ainakaan aukee.
On öö- ossa. ei kiinnosta ulkopuolinenapu. Lähinnä oma tilanne.
Jeesustelijat pilaa järjestään kaikki avunhaut järjestään. Neuvoja vaan kyselis netissäkin.
Jos sattuu hyvä terapeutti niin skulaa, muuten ei.
Idiooteista saanut tarpekseen jo a- klinikalla.
jepjep
Tuollainen työ, ja ei ole ihme jos tekee mieli vetää perseet. Vihonviimeinen raskas duuni, en tekisi.
Olisit jatkanut vaan hommaasi, mitä se muille kuuluu mitä teet vapaalla jos homman muuten hoitaa. Otat vaan sitten vapaalla perseet, käyt kapakissa ja pidät rentoa menoa.
mistään noista vaihtoehdoista,tein töitä esimiehenä ja kävin psykoterapiaa opiskelemassa,kunnes vanhempieni äkillinen kuolema sai elämäni muuttumaan ja siis pahimpaan suuntaan,muutin paikkakuntaa,jätin mieheni ja kun äitini oli ollut kontrolloiva minun suhteeni,alkoi minun elämässäni vapaus,ei ollut kukaan rajoittamassa elämääni,tytärkin oli muuttanut pois kotoa ja niinhän minäkin olin sanonut miehelleni että nyt tämä tyttö lähtee ja niinlähti elämä heittämään kuperkeikkaa.Jätin turvallisen kodin,lähdin velattomana,hyvässä virassa olevana suureen tuntemattomaan,vähitellen minä aloin uupumaan ja aloin masentumaan ja sitten tuli alkoholi avuksi ja kukaan ei katsonut minua pitkään kun join.jotenkin sain keploteltua opiskeluni loppuun,olin niin väsynyt kaikkeen että tuntui ihanalta sanoa lopulta itsensä irti hyvästä työpaikasta. niin kauan kuin olin jotensakin työkuntoinen tein töitä freelancerina,olin välillä kouluttajana, pidin luentoja vaan usein kaikki aloittamani asiat saivat lopun kun jäi ryyppy päälle,minulla on kyllä tahtoa päästä äkkiä jaloilleni,sanontani on että älä jää tuleen makaamaan,mutta sitten annoin periksi ja jättäydyin työttömäksi ja silloin ei ollut vaikeuksia omistautua rakkaalleen siis alkoholille.mutta kun alkoi iskut kovenemaan oli pakko nöyrtyä tosiasioiden edessä ja myöntää että olen alkoholisti ja se oli paras myönnytykseni.ei tarvinnut enää paeta valheellisuuteen kun ensimmäisessä palaverissa ymmärsin että olin oikeassa paikassa minua ymmärretään,ja ajattelin että kumpa olisin löytänyt ryhmät aiemmin,vaan juuri silloin olin minä ilmeisesti kypsä ottamaan ekan askeleen.Tänä päivänä jokainen päivä on uusi ja ihmeellinen olen vapaa viinasta.Minusta oli tullut näinä retkuvuosina mummo ja halusin että lapsenlapseni näkevät raittiin mummon jonka syli on lämmin,joka aamu sanon että tapahtukoon Sinun tahtosi.olen nyt opiskelemassa lisää.ohjaan ryhmiä.pidän luentoja,myönteisestä ajattelusta,riippuvuudesta ym.ja pystyn hoitamaan työni.Sinä aloittaja,ammattina auttaja,ei ole mitään panssaria minkä läpi ei alkoholismi pääse.Älä ajattele kuin itseäsi ja omaa elämääsi millaineksi haluat elämäsi tulevan.minä en korkkaa pulloa,alan lukemaan kirjaa ja nautin,tiedän että jos aamulla herään herään selvin päin.carpe diem rakkaat ystävät
Psykiatrian sairaanhoitajan teksti oli just niin sitä itseensä, etten mä ainakaan vapaalla jaksa moista lukea.Lyhyestä virsi kaunis:)))
Ja muille..juuri näin. Työt teen kuten duunari ainakin. Ei kiinni siitä. Joskus vaan huvittaa oma ammattiminä--älkää tehkö miten minä teen vaan kuten sanon. Heh.
Kiitti kommenteista kuitenkin. Ja vapaalla olevat hoitsut pitäkää housut jalassa ja stsiisus mielessä plus toki pullo kiinni jos sellainen tuli hommattua. Itse jatkan tätä ja mietin maanantain aihetta--alkoholi ja terveys. Jep jep--
Tuttu sosiaalityöntekijä alkoholisoitui pikku hiljaa. Alkoi tulla masennus, paniikkikohtauksia, sai diagnoosin kaksisuuntainen mielialahäiriö, sitten todettiin narsistinen persoonallisuushäiriö jne. Annettiin sairaslomaa, sai psykoterapiaa, ei tuottanut tulosta.
Nyt on sairaseläkkeellä juotuaan pikkuaivonsa niin pieniksi, että ei oikein pysy enää pystyssä kuin rollaattorin varassa eikä aina silläkään.
Parasta mitä hänelle on vuosikausiin tapahtunut on, että vihdoin tajusi olevansa alkoholisti ja alkoi AA-toveriseuran piirissä raittiin elämän päivä kerrallaan. Turhia kaikki psykoterapiat sun muut hälle oli, kun alkoholismi oli hoitamatta, se masennuksen ja muun kurjuuden pääsyyllinen.
tänään?
käyn joskus lukemassa tätä palstaa,koska tästä saa hyvän kuvan siitä kuka on oikeastaan huolissa itsestään ja haluaa jakaa kokemuksiaan toisille ja sitten on ihmisiä jotka kieltävät alkoholin käyttönsä ja käyttävät aikansa toisia arvostellen ja valehtelevat, niinkuin sinä ap joka olet ilmeisesti juova alkoholisti kun et jaksa lukea toisten kirjoituksia omasta elämästään ja miten he ovat selvinneet,hoitoalalla et ole sen lukee rivien välistä kukaan itseään kunnioittava hoitoalan ammattilainen ei kirjoita että vapaalla ei jaksa lukea kokemuksia elävästä elämästä. minä ainakin luettuani nuo kaksi kirjoitusta ymmärrän minkä paineen alla nyky-yhteiskunnassa hoitajat ovat ja monet heistä joutuvat tahtomattaan viinan kiroihin.Mielestäni jos oikein luin ja käsitin psyk.sairaanhoitaja on AA:ssa ja raittiina,eikä lainkaan pitkästyttävää.Koeta sina ap olla rehellinen ainakin itsellesi.
...rumpu pelastusta soi...
Itse AA:n kautta raitistuin moneksi kuukaudeksi, mutta siellä kohtasin toista sukupuolta olevan raitistelijan, jota halusin tukea. No se johti juuri SIIHEN!
Nyt on tilanne se, että 29 vuotta kestänyt avioliitto on pantu poikki. Avioerohakemus jätetty. Muutan yhteisestä kodistamme... Ja taas opettelen juomaan, vaikka tiedänkin miten typerää se on.