iloja ja suruja.Palstan aihe; onko halukkaita keskustelijoita palstan aiheen mukaan?:)
Vaihda kuulumisia
tai jaa
1213151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 121
Vanhimmat
Minä metässä tuolla haikaroin
ja kuuntelin hiljasuutta.
Kuuntelin samalla ihtteeni;mitenkä voin
-keksisköhän jottaa uutta:
Miten voisin mie ollooni paranttoo
suaha hyvinvointtii lissee?
Mikä vois tiällä luonnossa sen anttoo,
josta apu tulis paranemisseen.
Jospa alakasin sammalta haukkailla,
piälle lähevettä naukkailla
sittä loppusko suolien soitto
ja tauvista tulisi voitto?
Mutta hyvältä ei maistunna sammalleet
-eikä kuusen karvanen nuava!
Vai oiskohan paremmalta maistunneet
jos oisi suolan ja maustteet suana.
Mut lähevesj olj hyvvee ja kylymmee,
sitä tuohisesta juuvva lipitin.
Sittä alako jo hiljalleen tulla pimmee
-heti kottiin mie ilosena kipitin.
Heti palstalta tavasin uutista,
jotta joku minnuu hirvveesti pelekkee!
En ollu uskkoo,mitä livin tuutista
-oikkein vilu karkas pitkin selekkee!
Sittä peilistä katoin nuammoo tätä
letit uuvvella tavalla laitoin.
Aattelin,eipä oo tämän näkönen hätä
piähän punasen huivin laitoin!
Jopa hävis käkösen pelottavvuus
-oli punaset posket ja huivi uus.
Sittä aloin mie miettii niitä siemennii
-aprikoosin ja muihennii hedelmmiin;
oisko köyhän parempi kuitennii
turvata ite kerreemmiin tuotteissiin.
Ite marjat kun metästä ja pehkosta kerreen
ja joka uamu kun päivvään herreen,
puuron kotimuan viljasta keitän,
lautaselle marjoja heitän.
Siinä männöö ne marjat siemeninneen
ja maha onnesta huokasta tahttoo.
Mut,jos joku syöpi vain aprikoosin siemennii
-suapi ite kuhi syyvvä,jos tahttoo!
päivän ilon aiheet minulla.Aamupäivän ulkoilu lenkki belgin kanssa,tapasin lenkillä ystävättäreni ja hänen koirulinsa.Kyllä riitti naurua seuratessamme koirien kisailua ja riemua!Toinen ilon aihe, soitin vahingossa väärään numeroon ,se olikin iloinen yllätys.Vieläkin hymyilyttää,oli todella hauska rupattelu tuokio(terkkuja!).Ja kolmas ilon aihe tämä runosi,Karjalankägönen. Vettä ja räntää sataa,mies nukkuu iltapäivä uniaan.Tälläinen tavallinen arki tuo iloja.Ukkokullan tähystys parin viikon kuluttua kaiken taustalla tuntuu pelkona.Zom?Kuinka jaksat sinä ja ukkokultasi sairaalassa?Kaikille hyvää perjantai illan jatkoa,kertokaa kuulumisenne!
Ensialkuun pyydän anteeksi kun sekoitin palstaa tappelemalla tuon häirikön kanssa se kun hyökkii teitä muutamia vastaan. Nyt ei sinunkaan tarvihe tapella. enkä minäkän enää. Harmittaa kun suutuin niin ja lankesin sen juoneen tejhdä palstasta riitainen. joskus karjalainen veri kiehahtaa kun tarpeeksi kauan katselee sivusta.
Hyvä,että ossoot naurroo ja nauttii näistä onnen pienista pipanoista.Hyvä olo miullakkii-kyllä se tuo mehtä teki tuas tehtäväsä.Ja sieltä tulttuu uunissa hautunut kaalilaatikko-kylläpä maistukkii hyvältä!Muutammii kertoja elämän aikana miekkii oun soitellu viärrään numerroon ja kerran sattu mänemmään semmoselle miehelle,jonka iäntä ois kuunnellu päivän syömätä.Ja juttu luisti-varsinnii,kun hiän hoksas,mittee murretta mie huastan.Niin,kyllä sais Zon ja muuttii kerttoo kuulumiset tähän uutteen ketjjuun!
...vierähti sairaalassa. Puolisen tuntia sitten palasin kotiin. Nykyinen kipulääkitys tuntuu purevan paremmin kuin entinen, mutta toki se loogista ajatteluakin kalvaa. Huomenna käy "lähilääkäri" katsomassa - en usko hänen tilannetta kehuvan. Tällä hetkellä tärkeintä olisi joka tapauksessa kivun hallinta.
Unta olen yrittänyt saada varastoon, mutta joka yö herään ukkokullan yökipulääkkeen aikoihin. Se sisäinen kello! :) Oikeastaan pitäisi vielä tänään siivota, eikä pyykinpesukaan haittaisi.
Pisamakuonoa alkaa jo olla ikävä, mutta eiköhän ensi viikko jo tuo mukanaan tassuterapeutin.
Mukavaa viikonloppua !
vikkoo on kieltämätä miussakkii-tulloo turhan päiten mänttyyn nuihin "juttuloihin" mukkaan!Mut kiitos puolustuksesta!
Olen ihan uusi tulokas palstalla, ja kyllä ihmettelin sitä ikävää ketjua. Syöpä voi joskus viedä ihmisen sekaisin, joten ei kannata hämmentää yhtään lisää.
Minä olen niin yksin tämän syöpäni kanssa. Ihmiset ovat seurassani tekopirteitä ja hokevat, että kyllä sinä selviät kun olet positiivinen ja ajattelet iloisia asioita. Vaan kun ei minussa ole sitä nappulaa, jolla ilon voisi kääntää päälle.
Tämän päivän ilonappulani oli aurinko, joka yllättäen paistoi aamulla. Jätin tiskit tiskaamatta ja lähdin ulos kävelemään. Kyllä nautin valosta, kun ei ole aurinkoa koko talvena juurikaan näkynyt, tai sitten se on näkynyt niinä päivinä kun olen joutunut olemaan sänkypotilaana.
Sytostaatit ovat aiheuttaneet minulle lievän lukihäiriön, joka menee lääkärin mukaan kyllä ohi, toivottavasti sain tämän kirjoitettua ilman virheitä.
sinä kirjoitit. Minäkin nautin tänään auringon säteistä ulkona hetken aikaan. Minulla oli sytojen aikana näkö huonona,mutta parani hoitojen jälkeen. :)
ja lämpöiset halaukset sinulle.Zom.Ja belgi lähettää tassu terapiaa ensi hätään,,
ne kirjoitus virheet maailmaa kaada.Kaikille niitä tulee joskus.Samoin minulla huononi näkö hoitojen aikana.Onneksi tiesin siitä etukäteen,kun siskoni olivat kertoneet.Ettei tarvii heti lähteä uusimaan lukulaseja.Ja muistikin tuntui heikenneen.Mutta nämä viat palautuu vähitellen hoitorumban loputtua.
kun saisivat semmoseks,jotta niihen kansa pärjjeis päivästä ja yöstä toisseen.Ikävvee on elämä,jos koko ajan-lääkkeillä ja lääkkeittä-koskkoo.Mut miun tuttavissa on semmossikkii immeissii,jotka varta vaste kuulostelloot,jotta koskiskohan tänä päivänä mihinkkää,jotta valittammaan piäsis.Onkohan semmosilla immeisillä oikkeita kipuja ollu millonkkaa.Unoha ne siivvoukset ja pyykit-ne ei karkkoo minnekkää.Istu vain ja leppee-tiet sittä,kun oot voimmii kerännä.Yritä nauttii kaikesta huolimatta tästä viikonlopusta!
...mutta kunpa ne pyykit karkaisivatkin jonnekin!! :)
Olipa muuten taas mukava runo Kägöseltä tänään!
...onkin belgin kanssa yhteistyö- ja avunantosopimus! :) Kiitos tassuterapiasta. Yritetään kaikki pärjätä.
Eipä löyvvy meiltä kelttää semmosta nappulloo-jo sennii takkii on mukava,jotta on tämmönen palsta olemassa.Tänne kirjutettaan kivut,säryt,yksinäissyys,peleko,mut myös ne arjen suuret ja pienet ilot.Kirjuttele jatkossakkii-ylleesä joku on ainnaa "tisurissa" ja vasttauksen suat.Mikä syöpä siulla on?Ei oo pakko kerttoo,jos et halluu!
miten sitä ennen pärjäs kun ei ollu tälläista palstaa, piti vaan sisällänsä hautoa kaikki murheet.
Nyt voi päästää kaikki murheet tulemaan ulos.
Olispa vielä annettu tuollaiset runonlahjat kuin Sinulle Karjalankägönen,mutt kun oon syntyjää tällänen hidas hämäläinen,ei tota tekstiäkään niin sukkelasti joudu.
Jospa kirjuttasit silleen hittaammin
-eihän lukija kysele aikkoo!
Ajatukset,mitä mietit harttaammin
ehtis paperilta tyhjjee paikkoo..
Niitä rivviin vain ruppeet latjjoommaan
-kohta runo on valamis aivan.
Panet sanat vain toissiisa nojjoommaan
män aika huppaan ja palakihti vaivan!
Miä tarkoittaa tisuri? Voisi kirjoittaa Suomeksi,,olen vain puoleksi suomalainen.
että on tavallaan aina tavoitettavissa.Esim.palokuntalaisille tulloo aika ussein näitä "tisurivuoroja",jollon on oltava valamis lähtemmään heti,kun hällyytys tulloo!
olen huomannutkin,Zom. Tulin äsken sorakuopalta pulkkamäestä!Ei kyllä vauhti päätä huimannut oli sen verran vähän lunta.Ulkoilutimme siellä koiria,poika oli mukana ja belgi ja sakupentu kirmailivat vapaana.
Milloin sinun ukkokultasi pääsee kotiin?Tiedän,että sinulla on iso ikävä ja haluaisin niin paljon lohduttaa.Ilmapalloja lähetän ja haluan jakaa ikäväsi.
saman teki minullekkin hoidot.Tervetuloa porukkaan mukaan.
...Sinähän lohdutat minua aina, samoin moni muu! Täällä voi puhua asioista niinkuin ne ovat eikä tarvitse sanoa, että hienosti menee, niinkuin tuttujen kysellessä kuulumisia.
Sen pennun olisin kyllä mielelläni nähnyt kirmailemassa lumessa. Tytön koiruli oli viime talvena, pentuna, ihan hurmiossa pelmahdellessaan lumihangessa.
Kirmailla-verbistä tuli mieleen miten ukkokulta toissapäivänä käveli hiljalleen rollaattorilla sairaalan osastolle. Hoitaja seisoi ovella odottamassa ja ukkokulta totesi hänelle:"kyllä minä täältä pian kirmasen!"
sitä, jossa pyydettiin kirjoittajia luopumaan pilkallisuudesta, ilkeydestä ja negatiivisuudesta?
Tunnetko olosi kotoisemmaksi negatiivisten seurassa vai niiden, jotka ovat avoimia parantumiselle, uusille ideoille, toisten kokemuksille? Joukkolynkkaus on niin valitettavan yleinen ilmiö. Joukossa tyhmyys tiivistyy. Syöpäsolut ovat samanlaisia. idioottisoluja, jotka mennä ryllästävät porukalla, ajattelematta, tuhoten...
Ei syöpää sairastavan tai sairastaneen tarvitse olla surkea säälittävä ilkeä raukkimus. Ilo ja ystävällisyys ei ole kiellettyä meiltäkään.
En oikein tiedä mitä sanoisin. On teillä melkoinen taakka kummallakin. Ihmettelen miten jaksatte kaiken keskellä vielä tukea toisia. Kun omalla kohdalla ei noin isoja taakkoja ole niin ei osaa kuvitella miten paljon se vie henkisiä voimavaroja.
Molemmille isot voimahalit ja ukkokullillenne terveisiä.
tuo nikitön ketju taas viikonlopun riivinrauta juttuja? En nääs enää viitsi lukea alati vaihtuvien nikkien kirjoituksia.
Niinhän se on, että Karjalainen itkee ja nauraa vuoronperään tai sitten samaan aikaan. Luonne on niin mahdottoman ihanan vaihteleva. Sama mieliala ei pitkin päällä pysy. Varsinkin toisten nälviminen saa luonnon kiehahtamaan. Kägönen on Kägönen ja sellaisena pysyy. Me seisomme hänen rinnalla ja tarvittaessa muurina ympärillä. Samoin kaikkien "tunnistettavien" nikkien tukena.
Tervetuloa porukkaan Paateri. Täällä se joukkovoima jyllää.
Älä säiky maailman menoa. Se on tätä samaa joka viikonvaihde. Muutoin täällä on mahottoman mukavia keskustelukumppaneita. Yksin älä missään tapauksessa jää. Kirjoita palstalle, täältä saat vertaistukea. Sen turvin jaksat päivän kerrallaan. Läheiset ovat ymmällä sanasta SYÖPÄ. Heillä on omissa tunteissaan tarpeeksi käsittelemistä. Eivä he voi tietää miltä syöpään sairastuneesta tuntuu. Eikä ole tarkoituskaan. He käsittelevät omat tunteensa omalla tavallaan.
Joo, ne sytot aiheuttaa lukihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja muistikatkoksia. Ei kannata säikähtää moista juttua. Palaa lähes ennalleen (?) noin puoli vuotta hoitojen loppumisesta. Siis palaa kenelle palaa. Jos ne on jo syntymävikoina mukana olleet niin mukana ne myös kulkee.
et ain meis on sitä vikkoo, vikkoo, vikkoo.... Ko nuo näykkijät ossoisvat ies kerra lovehtija jonniilaesta asjoo. Vua mittee myös niist välitettää. Koha kaikkii siivet o lentokunnos nii tuas männää vauhila. Vaek sen laetokse akkunoi taa tai sit mehtää märehtimmää. Otetaa kaik uuvvet jotka vua halluu mukkaa.
Kiljusen herrasväkeä kannata säikkyä. Antaa heidän mesoa sovussa omassa porukassaan. Tervetuloa joukkoon kirjavaan.
Ihan normaalit tuntemukset sinulla on. Tämä syövän kanssa eläminen on varsinkin alkuun melkoista vuoristorataa. Myähemmin se muuttuu karuselliksi. Senkin vauhti vaihtelee. Kaikenlaiset mielialat on sallittuja.
Aikoinaan kun itse sairastuin sain parhaan avun ja tuen netin keskustelupalstoilta. Luin paljon toisten omakohtaisia kokemuksia. Niistä sain jonkinlaisen käsityksen millaista tulee olemaan. Jos katsotaan kertomuksia "selvisin helpolla" ja "olipa rankka kokemus" niin olin varma että kuulun "selvisin helpolla" porukkaan. Lopputulos; olin siellä kehnommalla puolella. Olin näet varma, että kuolen.
Luki-, kirjoittamis- ja keskittymishäiriöitä tulee. Se on normaalia, ei kannata säikkyä. Luet ja kirjoitat siten kun se parhaiten itseltäsi onnistuu. Älä ota stressiä enää ?!?! häiriöistä.
Kirjoita mahdollisimman paljon. Vastaamme jokainen sen minkä osaamme. Täällä kirjoittaa laidasta laitaan ihmiset jotka ovat tavalla tai toisella syövän kanssa tekimisissä.
...Minä puolestani olen miettinyt, miten sinä jaksat kahden S:n puristuksessa. Kaikesta huolimatta sinulla riittää vielä voimia puolustaa tinkimättä sitä, minkä tiedät oikeaksi.
Oikein mukavaa viikonvaihdetta!
Ainahan sitä omat "herrat" kestää. Toista on kun joutuu katsomaan viereltä toisen tuskaa, kipua ja kärsimystä. Siinä tuntee itsensä niin avuttomaksi. Minä olen ja elän yksin. Ainakaan toistaiseksi ei ole ollut "läheisillä" uusia sairauksia.
Hyvää viikonvaihdetta.
Te, jotka haluatte teilata jokaisen, joka haluaisi keskustella tulematta lytätyksi ja pilkatuksi, voisitte aloittaa oman sähköpostiketjun, niin voisitte pitää yhteyttä toisiinne omassa pikku piirissänne, samanlaisin asentein. Miksi pysyä täällä, jossa on näitä positiivisesti ajattelevia, joita ei kerta kaikkiaan jaksa?
tässää kirjoituksessasi ollut mitään positiivista.
lauantai päivää!Tervehdys kaikille palstalaisille.
Tuosta olen kanssasi samaa mieltä,Jatta.Oman syöpäni jotenkin jaksan helpommin,kuin ukkokullan.Enemmän hänestä olen kantanut huolta,kuin itsestäni.Ja johtuuhan se siitäkin,että rintasyöpä on helpompi kuin suolisto syöpä.Ja minun suvussani kaikki syöpään sairastuneet,paitsi yksi tätini,mummoni ja enoni,ovat tähän asti selvinneet.Miehen suvussa taas kaikki ennen miestäni sairastuneet ovat menehtyneet.
Tänään on niin valoisa päivä,jostain tulee mieleeni runo :"Uusi kevät on,valo entinen.Riemu kipeä,täyttää sydämen". En muista,kenen runosta tuo säie on.Luen paljon runoja ja jotain jää aina mieleen muhimaan.
naureskelen tässä sinun ukkokultasi kirmailuille.Mukavaa,että hän jaksaa laskea leikkiä.Tuosta muistui mieleen ukkokullan keroma.Hän oli syöpäleikkauksessa,siihen aikaan hän oli vielä tupakkamiehiä.Käytävällä hoitaja oli tullut vastaan,kun ukkokulta oli hoiperrellut tupakalta ulkoa.Hoitaja oli sanonut että herranen aika,täälläkö jo olette,olen tulossa auttamaan teitä vuoteesta ylös.
Muuten,lumessa belgin ja sakupennun tassujen jäljet.Arvatkaas,kumman jälki on isompi?
sai hymyn huulille. Runonpätkä on kaunis ja kuvaava. Tällaisia pitäisi lukea enemmänkin ja ajatuksen kanssa.
Hieno sää on ollut. Ihan tuntuu jo keväiseltä. Kovin vähästä sen hyvän mielen saa. Pienistä kivistä se iso kasakin koostuu. Yksi iso möhkäle on liian iso kerralla kannettavaksi.
on ihan selvä asia. Pennun tietysti....
sinulle niihin kotihommiin on NIIN tuttua, sain maanantaina mieheni kotiin kahdenviikon sairaalakierteen jälkeen huonokuntoisena, mutta nyt liikkuu rollaattorin avulla jo reippaasti. Lääkkeiden kanssa kyllä saa työskennellä, kun on monenlaisia lääkkeitä ja monta antokertaa. On hyvä että satoi lunta on valoisammat päivät.
Kysäsin omaishoidontuesta niin vastattiin että on monta jonossa,että se siitä.
nykyään on. Itse olette olleet rakentamassa tätä hyvinvointivaltiota. Nyt kun tarvitsisitte apua niin "ei ole resursseja". Minnuu suututtaa tiedän kaikkien puolesta. Kägönen antoi luvan lainata hänen kirjoituksia kun laitan ministereille ja kansanedustajille palautetta heidän tekemistä "hyväveli" päätöksistä.
Mukavaa luettavaa oli se, että olet saanut miehesi kotiin. Se sairaalassa ramppaaminen on raskasta. Ja vielä raskaampaa se ettei koko ajan näemiten toinen voi.
Voimahalit sinulle ja terveisiä miehellesi.
...mitä kerroit omalta kohdaltasi, on minullekin kovin tuttua.
Tytär ja tyttärentyttäret pääsivät tänään matkustamaan ja tulivat tapaamaan ukkokultaa. Tytärkin arveli kipusädehoidosta vielä olevan hyötyä ja silloin voisi kovaa kipulääkitystä vähentää. Vielä ei tiedä, kuinka kauan mies joutuu sairaalassa viipymään.
Miehellesi toivon paranevaa vointia ja itsellesi paljon, paljon voimia.
ja teille jotka olette hengessä mukana, tippa tuli silmään kun luin vastauksia. Kyllä ihmiset jotka ovat läpikäyneet tai läheltä seuranneet tätä ihmisen "riisumista" tietää mitä se on ilman "sarvia ja hampaita"
Mies on nyt ollut viikon kotona ja kunto on hieman kohentunut hidastahan se on, antibiotit on menossa, kun nyt ei sitten tulisi tämä vatsatauti joka riehuu, sanovat että se on niin raju että se vie huonokuntoisen.
Mutta eihän se tule eihän?
Nyt menen hoitamaan "ukkokultaa" ja palaan ehkä kuukauden kuluttua kun käymme molemmat kontrollissa ynm.....PÄRJÄILKÄÄ!!!!
toivon,ettei teille tule sitä vatsatautia.Toipumista
ukkokullallesi,kirjoittele kuulumisianne:)
toivon koko sydämestäni teille molemmille!Elä sit kokonnaan unoha meitä-käy moikkoomassa sit,kun millon jaksat!
tästä päivästä,joka oli tapahtumarikas. Tapasin monta ystävää tänään ja sain tehdä hieman lumitöitä. laitoin ystävälleni hyvää ruokaa ja juttelimme mukavia.
Soitin vanhimmalle tyttärelleni ja kyselin kuulumiset.
Lunta on maassa ja luonto on valkea. Siitä nautin nyt kovasti.
Sain kaksi mukavaa puhelua tänään.
Sain ison halauksen hyvältä ystävältäni.
Kohta aion nauttia lasillisen hyvää punaviiniä. :)
nuorimman tyttären kanssa leikkinyt,ja viettänyt aikaa yhdessä.Kävimme hänelle shoppailemassa jotakin
pientä kivaa.Mukavat illan jatkot:)
lukkiissa tätä ketjjuu-kaikilla oli jottaa mukavvoo kerrottavvoo!Ei mittää riitoja-sopusa keskustelu iloista suruista.Näinhän se pitäs männäkkii!Hyvvee yötä kaikille-huomenna on uus päivä ja uuvet kuulumiset!
Kolmevuotiaani ei ihan vielä hallitse näitä aikakäsitteitä, viime syksyn tapahtumat olivat hänen mielestään "eilen" ja tänään on "huomenna". "Ensi viikolla" saattaa tarkoittaa myös tätä päivää..
Mitähän merkitystä ajalla on? Pitäisikö kellua ajattomuudessa (kunhan muistaa seuraavan hoidon/kontrollin/lääkärin) ja tuumia tarkemmin tätä arjen kiirettä? Itse ainakin stressaan kellon kanssa liikaa, mieluummin olen etuajassa kuin jälkijunassa. Ja minkä takia? Ei aavistustakaan.
Voi kun pääsisin taas mökille ja puskaan rauhoittumaan! Voisi jättää kellon ja kännykän kotiin, saunoisin kaikki illat ja nukkuisin hyvät yöt.
mennään. Aurinko alkaa paistamaan enemmän ja enemmän. :) Nautin tästä päivästä ja yritän olla murehtimatta etukäteen tulevista ja menneet ovat menneitä.
Olen onnellinen tänäänkin. Olen saanut itselleni ihanan oman elämän ja terveyteni. Tästä nautin tänään ja lumesta. :)
että oikein soppailemassa. Miten se sinun maha? Onko tullut helpotusta?
hauskasta aamun avauksesta. Tuo "mieluummin olen etuajassa kuin jälkijunassa. Ja minkä takia? Ei aavistustakaan" pisti nauramaan.
Itselläni on aina ollut periaate "mieluummin tunti liian aikaisin kun minuutti myöhässä". Tämä johtuu siitä, että olen kasvanut varuskunnassa. Siihen aikaan siellä oli mahdottoman kova kuri myös "kakaroilla".
Kolmivuotiaasi on tosi fiksu. Osaisipa aikuiset noin joustavan aikakäsitteen.
lääkettä otin äsken,maanantaina kuulee tuloksia.
Lapsista puheenollen heillä on sellainen taito
mitä harvemmilla aikuisilla.He elävät tässä ja nyt
eivät pahemmin murehdi tulevia.Hyvää alkavaa päivää
kaikille.
"lasten ja imeväisten suusta kuulee totuuden". Meillä ns. aikuisilla on heiltä paljon oppimista. Usein murehdimme menneitä ja tulevia. Emme muista elää tässä ja nyt. Emme aina sittenkään vaikka iskisi kova sairaus.
Toivoton totta vie, että saat maanataina selvyyden mistä ne mahavaivat johtuu. Kohtuutonta pitkittää moista piinaa. On sinulla muutenkin tarpeeksi kestämistä.
Toivottavasti Jukka ei lue tätä koskaan. Jos lukee niin kuolee nauruun ja minua syytetään kuolemantuottamuksesta. Ruuansulatuksen kanssa on vähän niin ja näin. Tli päivänä muutamana otettua Laxoberonia pari tuppaa liikaa. Seurausena Kägösen ja sinun vessarumba. Sitten kun sisukset tyhjeni olikin mukava köllötellä sängyssä lämpötyynyn hellässä hoivassa.
Mahdollisimman hyvää viikonvaihdetta sinulle ja kaikille toisillekin.
ota hemmottelu viikonloppu itsellesi.Aloitin aamun laskiaspullalla,joten laihtumista ei näkyvissä,heh.
vaan nyt ole laskiainen? Nuo erikoiset päivät ja tapahtumat tuppaa hukkumaan tavalliseen arkeen.
Oli mikä oli niin ainahan me se kahvipulla syödään. Jos ei muuten niin itseämme hemmotellen.
Tli muuten mieleen, että se lämpötyyny on monessa vaivassa mainio kaveri. Sinulla nyt on se kisuli. Pyydä jos vaikka maloilisi mahasi päällä.
on meidän,kun pentu,täytyisi kaveri ottaa ,ja laittaa kaksi:)
lainaks sulle tuo yks rontti-painnaa kaheksan killoo.Ja makkois hyvin mielellään miun mahan piällä-mut eihän siinä pysty hengittämmään semmosen painon alla!Ai niin-"huomenta" jäi sanomata-niin jotta huomenta kaikille!
ompas sinulla kunnon rontti,jo olisi lämmittäjä siinnä.Minullakin oli samanmoinen rontti manx kissa
vanhemmiten tosi häijy,ja kova tuomaan hiiriä ja myyriä terassille.Ajattli vissiin,jotta nälkään ei kuolla.
tyttären kanssa uutta ratikkaa.Hyvät päivän jatkot kaikille:)
sillon pienenä saatto kyssyy:äiti,männäänkö myö eilen kauppaan?Näin pitkkään sairaslomalla kun oon ollu,niin aika on mänettänä merkityksen,eikä aina tiijjä,mikä viikonpäivä on mänössä.Rannekelloo en oo pitänä monneen vuotteen,kun mänipä minne hyvvään,kelloja on seinillä,joista ajankulun voipi tarkisttoo.Niin,kyllä se on tiällä "korvessä" se hyvä puol,jotta suapi touhuta mitä hyvvääsä-tai olla touhuumata.Jos ei oo minnekkää männöö,kellot voipi unohttoo ja kännykkään mie vasttoon,jos sattuu huvittammaan!Millon piäset sinne mökilles-vai eikö se oo talaviasuttava?
tässä todellakin ajantaju häviää, onkohan tosiaan nyt tänään vai huomenna. Mutta mökille kaipaan minäkin, saunomaaan, istumaaan takkatulen ääreen ja unohtamaan kaikki murheet hetkeksi. Ehkäpä jaksan jo ensi viikonloppuna istua ne tarvittavat 3 tuntia autossa suuntaansa. Toivottavasti keski-suomessa olisi edes vähän luntakin. Onneksi nyt paistaa sentään aurinko armas, se saa mielenkin iloisemmaksi, eli kevättä kohti kuitenkin.
kohti menemme.Kyllä minullakin on päivät sekaisin,nyt,kun ukkokultakaan ei käy töissä,vielä enemmän.Mutta ensiviikon perjantaina aloitan työt,ja tulee taas jonkinlainen rytmi elämään.On pakko heti aamulla muistaa,onko nyt eilinen vai huominen vai tämä päivä.Mukavaa päivän,siis lauantain jatkoa !
ajjoo uutta ratikkoo,vai istuittako vain kyyvissä:)Miun päivä män siivotessa-hittaasti,mutta varmasti.Matot kannoin jo eilen ulos-nyt tuokssuu koti niin raikkaalta.Mistä ihmmeestä sitä tuota pöllyy riittää?
hyvä kyyti? Minäkin olen sitä sinistä komeutta ikkunasta katsellut, mutta en vielä ole kyytiin jaksanut lähteä. Samoin hyvää päivän jatkoa kaikille :D
niin, että sinä pölöpätät niin paljon että tulee sitä pölyä?! Samat oli hommat täälläkin. Pölyjä karistelin vain näkyviltä paikoilta. Ne kun ei mihinkään katoa. Sitten kun on tarpeeksi paksu kerron niin poistaminen ikään kuin näyttää paremmalta.
hirvveesti pölöpöta-laulan kyllä paljo-mutta metässä kulukkiissa tulloo huasttoo purppastuu enemmännii!Jos vaikka löyvvän jonnii käkkyrämännyn,niin suatan sannoo;katohhan minkälaisen puun on tuohon kasvvoo viännätelly.Suattaahan se olla,jotta mie tiällä sisälläkkii huastan-eihän siihen ite kiinnitä mittää huomijjoo:)
siniset ratikat käytössä,olivat vasta koekäyttäneet,niimpä kävimme hampurilaisella.
onko eilinen vai huominen,kun ei ole kiire mihinkään.
itestään voi koskaan olla varma. Hyvä että ainakin metässä höpötät. Siellä ne mennikäiset kuuntelee sinunkin juttuja. Puille ja kulille pitääkin puhua etteivät kuole yksinäisyyteen.
tähän löytyi taas jostain muististani runon pätkä,: suo päivän mennä ja toisen tulla, ei ole kiirettä mulla.
Raspikurkulle.Muistelen,että aiemmin keväällä sinäkin runoilit.Ainakin osasit sen " hyvää huomenta,punahilkka".Jos en väärin muista..
sopiva runo yhdelle,jos toisellekkin:)
mökkeilemään, matkakaan ei ole mahdoton. Mutta kun ei ole ikioma pirtti, vaan riitaisan perikunnan, niin vuoroni on vasta huhtikuussa. Ei siellä kukaan muukaan kyllä käy, mutta jos kävisin enemmän kuin mitä osalleni kuuluu niin sehän saattaisi olla joltakin pois.
mökkien kanssa ikävä kyllä on.Mikäs sen mukavampaa olisi,kun mökillä saunoa,ja kuunnella hiljaisuutta.
sanoa ettei meen porukka ole ikinä hiljaa missään, mutta sitä ääntä olisi toki kiva kuulla. Sitten tuli mieleeni että ollaanhan me hiljaa, varsinkin tilipäivä vetää joskus hiljaiseksi. Yksin mökillä möllöttäessä en kuuntele edes radiota, lintujen viserrystä vaan. Ja sitä pumppua joka vuotaa ja pörisee omiaan tämän tuosta.
Joko soi?
köyhän (köpsän) ilo tulee. Ensinnäkin nämä Postuumin viestit on aivan ihania. Hoikan kun lukee rivien väleistä niin jo vain nauruhermoja kutkuttaa. aika ajoin kaikkien toistenkin viestit.
Ei yksi ole toista parempi.
Minun päivän suurin ilonaihe oli entisen esimiehen tapaaminen. Bussissa pikapikaa vaihdettiin kuulumiset. Hänen kuulumiset ei olleet yhtä hyviä kun omani. Mutta aah se hänen (ihmisen) näkeminen, se sai hyvälle tuulelle.
kaupassa näin lapsuuskaverini jota en ole nähnyt 20 vuoteen,heti tunsin.
Elämä heittelee meitä toisia vähemmän ja toisia enemmän,näin kun näkee ja kuulee vanhoista tutuistaan.
yks kysymys. Jostai muistelen lukeneeni et siä tiet kuallootoo. Tais olla tuossa viikovaihtee poistetussa karusellissä. Nii se kysymys; laitatko sie siihe lootaa liha sijat soijjaa? Mie nii rakasta sitä kualija, mut lihhoo en oikei ennee ies ihastele. Ise en oo kokkeilt kualija soijja kansa.
Poisha ne kaik ruuvvat aikannaa tulloos söi sitte mitä hyvvää. Toist noppeemmi toist hittaammi. Vaa miepä ossoonkii pittee kaek iselläi.
on viestejä poistettu ja syystä?
tykkevvää kualilaatikosta,eikä vain Jukka ja mie.Kyllä mie sitä jauhelihannii kans tien,jos millon on putjetissa varroo,mut hyvvee siitä tulloo näinikkäännii;reili kilon verran hienoks siliputtuu kuallii ja yks hienonnettu sipuli-ne ruskistettaan keppeesti RUNSSAASSA VOISSA,maustettaan suolalla ja rippauksella valakopippurrii,lisättään vähä riissiä(sitä irtonaista)ja pistettään vuokkaan,kuutiosta tehttyy lihalientä tai kasvislienta sen verran,jotta ainekset peittyy(nestettä voi lisätä tarvittaessa),hauvutettaan uunissa hiljalleen kypsäks-niin,jotta väri ruppee muuttummaan vaalleenruskkeeks.Ei oo miun mielestä huonosti sulavvoo,eikä tie miulle mahavaivoja enemppee,kun muukkaa ruoka.Ja onneks on kaikki syöty vielä tähän männessä pois tullu!
viikonlopun "iloinen uutinen" hävinnä-tais olla vain ikävä ketju,en jaksana lukkee,kun tajusin,mistä siinä oli tuas kysymys!
kummallista tämä elämä,joskus on ympärillä iänniin sekamelska,kun kaikki kerttoo kuulumisijjaan yhtteen iänneen ja sit se hiljasuuvven iäni;sieltä korvat sieppovvaat jonnii erillisen iänen,niiku mie yhtenä yönä valavvoissa kuuntelin,kun tuuli kihnutti katolle päin kasvanutta koivunokssoo peltikattoo vasten.Sekkii iäni on varmasti kuuluna jo vuossii,mut nyt vasta korvat taltioi sen yhtenä,erillisenä iänenä.Nuo perikunnan riitasuuvvet on tuttuja miullekkii-veli perreinneen ei oo ollu 8 vuotteen tuntevinnaankkaa minnuu-mie pari ensimmäistä vuotta sitä "hyvvee päivvee"heille tyrkytin,mut ei kelevanna-olokkaat omissa oloissaan,eipähän riijellä tarvihe!
kaaliruoat,keitto ei käy vatsan päälle,jos keittää ilman kantta jonkin aikaa.
Laatikko on vielä herkullisempaa,oikein kunnolla hauduttaa.
nuorimpaan veljeen välit menivät isän ja äidin kuollessa perintöriitoihin.Ei olla puhuttu vuosiin.
Veljeni kyllä asuu pohjoisessa joten hankala olisi tavatakkin.Ei me riidoissa olla,muttai soitellakkaan,aika harmi.
Pittää iha het ottoo tuo siu resept taltee enne ku jokkuu hävittää sennii. Mie oo sitä kualii syönt ikkäe ruakana. Rouskuta ku hevone ikkää. Kuallootan tein vanahaa mallii. Mut ku en ennee voe iha kaekkee (kiitos herra S) syyvvä ni tekköö miel ehtimmää sopivampii konstiloit.
Kuha pistää tua lentelemmää nii tehhää kualirouskutus kekkerit.
pakomatkalla ou mittää hättee-nuotiolle vain iso pata ja siihen kualit kiehummaan.Oltas syksyllä jo niin nättijä ja hoikkii,jotta:)
on sinun herkkua. Yhessähä myö ollaa mutennii lennelty. heh, heh.....
vai millonka se olj,tein tuota kualilaatikkoo ja siinä laittaissa narskuttelin syyvvä raakana sitä kuallii,niin otti ja tuota-hammas lohkes,vaikka ei se miun mielestä niin kovvoo ollu se kuali-mahto hammas vain olla liijjan pehmyt:)
kaikki osalliset näissä riidoissa tuntuu olevan vaan koko ajan oikeassa, eikä meillä siis mitään perintöä tässä ole edes jaettavissa, vanha lautamökki vaan. Mutta että siitäkin.. Sanoinkin tuossa taannoin että taitaa olla isoveljellä rakkautta, rahaa ja rikkautta riittämiin kun ei näemmä tarvitse enää kahta nuorempaa sisarusta.
Korvista vielä; itse kärsin meluallergiasta, nytkin normaaliäänellä oleva telkkari mielestäni pauhaa täysillä. Kolmenvanha katselee "Hallia ja Vinoja".. Hiljaisuus olisi joskus toivottua :)
tuli kaipuu hiljaisuuteen,tietty ei lapsen seurassa
yksin kotona ollessani minulla on aina telkka kiinni,ja harvoin edes radio päällä.
Ikäviä nuo sisarusten väliset kähinät.
tuo hierarmia täytteen. Pittää jatkoo tähä kohttaa tuo siu hammasjuttuis. Miul ku kävi iha samal viissii tuonottae. Mäni hammasliäkärii nii se hammashoetaja kysäs "missees se siu hampais tipaht? Söitkö jottai kovvoo vae pestessäkö lähti?" No mie siihe "en tiijjä." Se hoetaja totes et hammaspeikko sen hamppaan vei.
Tää olj miite se kerta ku tulj puhheeks se syöpähoitoje jäläkeine hammashoito. Ei olt turha senkkää hampaa tippumine.
voisin kertoa surkuhupaisan tarinan omasta perheestä. Lapsuuteni rakkaimman sisaruksen olen nähnyt viimeksi jouluna 63. Yksi on uhkaillut hengenlähdöllä. Yksi mitätöi itseäni koskevan päätöksen ja laittoi tilalle omansa. Se taas ei minulle sopinut joten yhteyttä ei ole pahemmin pidetty. Muista sisaruksista nyt puhumattakaan.
Se mikä tähän kaikkeen on johtanut olisi jo romanin pituinen tarina. Parempi yksin kun riitaisassa porukassa.
hampaat alkaneet reikiintyä,kun suu on niin kuiva.
Useimmin saa käydä hammaslääkärillä,ja fluoritabletteja täytyy hakea.
hermo tuon h:n hierarkian kans. Siehä tiijät jos mie oon kuivan suun ammattilaine.
Kallista on mut YA:sta saa bioténe suugeeliä. Autto hyvin sytojen aikana. Ny käytän monta kertoo päevässä sitä rypsiöljyy. Muutama tippa kiele piälle ja pyöritys kitalakkee. Pittää jonnii verra suuta normaalina. Yötä vaste kullauta reilu ruokalusikallise nii suan oen nukuttuu. Halavin mahollinen konsti 1 l maksaa jottai euron kieppeillä. Nii ja sit vielä jos kehtovaa jauhoo xylitol purkkoo. Kahtooha immeiset kummissaa ku vanaha ämmä leuvvat jauhhaa yle aekoo. Minnuu se ei enne häerihe.
Hammasliäkär suosittel joskus muino imeskelytablettii. Pithä kahjo sekkii kokkeilla. Kallista ku juutas mut ei sen suuremppoo appuu.
koko päivän sellaset runonsäkeet, Saima Harmaja: Minun seinäni takana yskii
kuoleva ihminen,
minä en ole kuollut vielä,
minä elän ja vapisen.
Mistähän johtuu?
tätä syöpä palstaa.....?
enemmän itselleen, tulee synkkiä ajatuksia mieleen aina vaan. Tuollaiset runot kuten tuo Sairaalassa, kun se on keuhkotautiparantolassa varmaan ollut, kirjoittaja. Ja sehän on silloin ennen tappanut tosi paljon ihmisiä, se tauti.
lukenut Saima Harmajan runoja ,luin syksyllä myös pari hänestä kertovaa kirjaa.Kauniita hänen runonsa ja se viimmeiseksi jäänyt sai minut kyynelehtimään.Oliko se jotenkin että : kuolema saavu jo viimmein...no,en nyt muista.Mutta hirveän surullinen,samalla niin kaunis.Olihan se tuberkuloosi noihin aikoihin vakava sairaus.Kuinka paljon ihmisiä siihen aikaan on kuollut siihen,koko perheitäkin.
...tätä Saima Harmajan runoa?
Oi rakas Kuolema,
Lastasi muistatko viimein?
Saavutko varjoin
hienoin ja tuoksuvin siimein?
Kättä en nosta,
en sinun työtäsi estä.
En, rakas Kuolema,
uusia tuskia kestä.
Painava vankila
aukaise sieluni mennä.
Untuvasiivin
uupuja nosta ja lennä.
omista kirjoistani. Haluaisin kirjastosta lainata ne kirjat, muistatko minkä nimisia ne olivat?
Pidän Saima Harmajan runoista, vaikka joskus ne tekevät liiankin surulliseksi. Tuberkuloosi on tullut tutuksi kirjoista, ja myös sukuni vaiheista.
Tämähän oli hänen viimmeinen runonsa.Se löydettiin Saiman kuoleman jälkeen hänen vuoteensa patjan alta.Hän ei aiemmin halunnut äitiään säästääkseen näyttää sitä muille.Kiitos,Zom,kun kirjoitit sen tänne.
kone alkoi tökkimänn taas.
Niin,minäkin lainasin kirjastosta syksyllä nämä Saima Harmajasta kerovat kirjat.En enää muista kirjoittajaa,mutta muistelen,että ne oli "elämänkerrat" osastolla.Ellei sitten Suomen kirjallisuus historia. Kyseleppä kirjastonhoitajalta,hän pystyy auttamaan!Ellei joku toinen täällä satu tietämään !
hyvän ystäväni, joka samassa Satalinnan sairaalassa lepäili seitsemän kuukautta. Voi sitä voimaa ja rohkeutta! Pieni lapsi kotona odottamassa ja äiti laitetaan päiväunille muiden yskivien kanssa. Seitsemän kuukautta! Aika nöyräksi menee tässä omien kipujen kanssa..
noin kauan,jos lapsestaan erossa joutuu olemaan,se vasta tuskaa on.
hammaslääkäri käsi fluoritabletteja ostaa.
pelkkä ostaminen riitä. Kyllä niitä on imeskeltäväkin. Eipä ole paljon meikäläisen purukalustoon parannusta tuonut (hra S).
Fluori on varsinkin syöpähoitojen rasittamille hampaille hyväksi.
Anteeksi jos on paljon kirjotusvirheitä. Auriko heittää (S) aina unihiekkaa silmät täyteen.
vatsa taas kiukuttelee.
jotta usseimmat syöpäläiset on solunsalappoojat ja sytot suattuvvaan huomanna purukalustossaan vikkoo,mut enhän mie oo syöpähoitoja tarvinna ottoo-kai se tämä vanahhuus tekköö sen,jotta hamppaat vain suusta puttoilloo:)
"nahkasilimillä" mualimmoo kahtelemmaan-rötgenliäkäri laitto tuohon "tervveesseen" olokapiähän kortisonipiikin puudutteinneen ja töngiskel sit sen kalakin hajotuspiikin sinne jonnekkii.Nyt vasta iltamassa on kipu alakana tunttuu-mut hyvvee yötä,ystävät!
"vanhuuttaan alkavat kulumaan,heh kunhan leikkiä lasken.
niitä syöpähoitoja oo suana. Tää immeise milj ku tuppoo olemaa omituine. Jos ne siunnii hampaat pelekeevät sitä syövä puhkeemista ja sen seurauksena annettavvii hoitoja. En tiijä mite paljo ne suolistosyövä liäkkeet mihinnii vaikuttaa. Sen tiijän jot karvat on immeisilä piässä pysynt.
Peloko pois Rosmarii..... Sano tiä niile hampaelles.
ku on vielä tuollane työthupakko. Melekei meinas nauru tulla.
pysynä-niistä karvoista mie en virka mittää...
josko sitä on kesällä taas kalju,just kun pikkasen on kasvanut karvaa päähän.No eipä kannata ajatella.
menny tääkää päivä ilima kunno nauruva. Sytoilla ne "karvat" hävijää. Ethä siä mittää voi vielä sanovakkaa ku et oo iha kaikkee kokkeilt. Toivottaa et suatkii pittee kaik karvais. Iha katteellisena oon lukent siu letityksistä. Miul ku on ielleekii selst untuvaa.
uso nyt et se ei oo syöpää. Tuntuu, että sinulla on edelleen syöpäpelko. Myö ollaa porukalla päätetty jo aikaa sitten, että se on jotain helpommin hoidettavaa. Ja jos niin hullusti kävisi että tukka lähtisi niin siihenkin on monta kivaa juttua. Voit hakea sieltä kierrätyskeskuksesta tai ostaa (jos mahdóllista) isolierisen kesähatun. Sen kanssa keikistelet sitten täti Moonikana.
toivottavasti sinun kipusi hellittää jotta ainekin nukuttua saat.
myö Jatan kans kerättään ens kesänä hitosti nuavvoo nuista meijjän kuusista ja tehhään kuule siulle semmoset rastat,jotta heikommat katteuvesta pyörttyy!
tuon,se olisikin minunlaiseni peruukki,hehh.
hivukset,kun hartioille ennee,kun kävin "tukkaparturissa"!Jottaa letin tapastahan sitä näistähhii tehä sorhhoovvaa.Mut laitettaan siullekkii semmonen "nuavanuttura",jotta ne yhen uskonsuunnan immeiset onnesta kiljahtelloot-siihen nutturan piälle huivi vielä somasti tötöttämmään!
soppii. Kunnon nutturaa tässä kaepoonkii. Muutennii oon iha ku Pikku Myy. Yhtä kiukkusen näkönen ja olone. Se nuttura kruunois kokonaissuuvve. Sit voitats Ira kans yhes männä vaek Kauppatoril uussii kamppauksii näyttelemmää.
viime kesänä sain melkein paniikkikohtauksen,kun
Kauppatorilta en meinannut pois päästä,oli niin valtavasti porukkaa:)Olisihan niillä ollut ihmeteltävää siellä.
kaikille tasapuolisesti. Tämähän on niin MONEN toivomus.
Täytyy myöntää, että joskus siellä kauppatorilla on tosi ahistavaa. Se kansan paljous tekee sen. Mutta jos Kägönen laittaa meille ne rastat niin taatusi mennään näyttämään. Pitäähän kansalla olla sirkushuveja.
käväistä munkkipossu kahvilla,jotta meidän uudet rastat nähtäisiin.