Olen alle 40v ja vielä naimisissa. Lapsia on 4, joista vanhin on murrosikäinen, (ei ole mieheni oma lapsi, vaan vasta 1v alkaen). Yhteisiä meillä on kolme. Nuorimmainenkin aloitti koulun syksyllä.
Me riitelemme koko ajan ja haluaisin erota, mutten uskalla, koska pelkään kun mieheni on uhannut vaatia lasten huoltajuutta itselleen ja sanoo syyksi raivokohtaukseni. Minulla ei ole töitä ja saan paniikkihäiriökohtauksia. Olen kireä, enkä tiedä miksi ja kaikki asiat ärsyttävät minua. Huudan lapsille, mutten koskaan lyö.
Mitä sossu tutkii kun kirjoittavat lausuntoa huoltajuushakemukseen? Olenko raivoisa, työtön tasapainoton äiti, jolle ei ole hyvä jättää lapsia ja isä hyvässä työssä käyvä hillitty ja hallittu isukki, joka on lapsille paras huoltaja?
Mies auttaa paljon kotitöissä, itse olen arkirutiineihin kyllästynyt, mutten uskalla töihinkään mennä. Haluaisin jotain uutta ja vaihtelua elämääni.
Voiko mies vaatia kolmea lasta itselleen, vanhinta hän ei varmastikaan saa.
Me riitelemme koko ajan ja haluaisin erota, mutten uskalla, koska pelkään kun mieheni on uhannut vaatia lasten huoltajuutta itselleen ja sanoo syyksi raivokohtaukseni. Minulla ei ole töitä ja saan paniikkihäiriökohtauksia. Olen kireä, enkä tiedä miksi ja kaikki asiat ärsyttävät minua. Huudan lapsille, mutten koskaan lyö.
Mitä sossu tutkii kun kirjoittavat lausuntoa huoltajuushakemukseen? Olenko raivoisa, työtön tasapainoton äiti, jolle ei ole hyvä jättää lapsia ja isä hyvässä työssä käyvä hillitty ja hallittu isukki, joka on lapsille paras huoltaja?
Mies auttaa paljon kotitöissä, itse olen arkirutiineihin kyllästynyt, mutten uskalla töihinkään mennä. Haluaisin jotain uutta ja vaihtelua elämääni.
Voiko mies vaatia kolmea lasta itselleen, vanhinta hän ei varmastikaan saa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
vaikka jollain sinun panettelullasi lapset saisikin, niin kyllä ne sulle lopulta tulee asumaan kun isukki löytää uuden naisen....
Wnsinäkin, mistä riitelette ? ? ? Toiseksi,, onko se ero ensinmäinen ja ainoa vaihtoeto ? ? ?
Mutta toisaalta; onkohan kyseessä provo ? ? ? ? ?
Riidellään rahasta ja mun töihinmenosta ja lastenkasvatuksesta, vanhasta yhdestä jutusta joka mulla oli, vaikka sne piti olla loppuunkäsitelty!. Musta tuntuu että mä haluaisin erota, mutta millä mä ja lapset eletään? Ei tämä ole provo, mä olen niin lopen väsynyt tähän kituuttamiseen ja kaikkeen. Koskaan ei pääse minnekään eikä ole mitään mistä iloitsisi. Nettikin ärsyttää ja ihmiset jotka kirjoittavat, tekisi mieli lähteä, mutta minne? Miehen työkin ärsyttävät, kun se marisee maksavansa kaiken. Sillä on sentää työkaverit,mulla ei ole ketään.
Voi mennä monta päivää etten saa ees vaatteita päälle. Laihdutan ja lihon edestakaisin, mikään ei hyvin. En ole iloinen aina ees lapsista, mutten niistä voi erotakkaan!!!!!!!!!
Mun miehen tyä on sellainen että sillä on hyvät mahikset saada lapset jos hakee niitä oikeudessa. Se on niin hyvä isä aina....sekin saa mut raivoihini, helppo sillä on olla pitkäpinnainen kun ei ole niiden kanssa niin paljon kuin mä!!!!
Mä olen ollut viistoista vuotta ÄITI, mä haluan olla jotain muutakin!
mieti tarkkaan onko se ero oikea ratkaisu.kuullostaa turhautumiselta omaan elämääsi.ei työttömyys ole este saada lapsia silloin saat tukia kunnes työllistyt.tunnut olevan kyllästynyt äitiyteen,jos lapset tulee erossa sinulle olet 24h/vrk äiti ja vastuussa heidän hyvinvoinnistaan,ja kaikesta muustakin
"Mä olen ollut viistoista vuotta ÄITI, mä haluan olla jotain muutakin! "
Kirjoituksistasi päätellen et ole ollut muuta kuin tahdoton mätisäkki ja yks vitun riivinrauta miehelles. Tee elämällesi jotain mutta älä pakota lapsiasi mukaasi katsomaan tuollaista selkärangattomuutta jos kerran kunnollinenkin vanhemman malli perheessä on tarjolla.
Kirjoutuksesi perusteella, näemmä sinulla on jonkinmoinen "masennus" päällä. Ja jotain muutosta tilanteesi haluaisit, mutta onko se ainoa oikea "valinta" ero ? ? ?
Pisti vaan silmään, eritoten >>> vanhasta yhdestä jutusta joka mulla oli, vaikka sne piti olla loppuunkäsitelty! Musta tuntuu että mä haluaisin erota, mutta millä mä ja lapset eletään? >> Voi mennä monta päivää etten saa ees vaatteita päälle. Mä olen ollut viistoista vuotta ÄITI, mä haluan olla jotain muutakin!
vitun mätisäkki =)
vai oikein K U N I N G A T A R ja BUAHHAHAA BUAHHHAAAHHAAAAHAH kaikista kaunein ja ihanin laululintunen hehehehehehhehehehehehehheheheh.
otappa mummeli hiukan taas, mutta vie se natiainen päivähoitoon =)=)=)=)=)
Sosiaalihuollon elätit ne puhuu näköjään viisaita yh-palstalla. YÖKS!
Ehdottomasti ammattilaisen puheille. Nykyisessä tilanteessa isä olisi ehdottomasti parempi huoltaja, siksi kannattaa laittaa elämä ensin kuntoon. Ehkei sen jälkeen olekaan enää syytä eroon.
Tässä viitteellinen, ihan yleisessä käytössä oleva testi: http://www.tohtori.fi/?page=591031
Aivan tuon perusteella ei tietenkään tehdä diagnoosia, mutta sitä käytetään peruslähtökohtana.
Sinä nimittäin. Vittullakseni laitoin tuollaisen nimimerkin Queen.......
Olen 35-v. mies, eroriidoissa naisten likaiset temput nähnyt ja seison tuon aiemman postaukseni takana 100%
Ihan pakko tulla sanomaan sinulle oma näkemykseni asiaan.
Sinulla on nyt vaihteluntarve menossa. Ei sinun pakko ole kaikkea uusiksi laittaa. Eikö olisi hyvä jos aloittasit laittamaan elämääsi pikkuhiljaa uusiksi että saisit ensin päänsisältösi selviteltyä. Etsi vaikka niitä töitä. Aikuisten seura piristää ja jokeinenhan tarvitsee kodin ulkopuolista elämää. Tuuleta pääsi ensin ennenkuin teet isoja ratkaisuja.
Ja jos kaikesta huolimatta eroon päädytte, olet henkisesti vahva kun tiedät mitä haluat.
Koska sinulla ei ole hätää miehesi kanssa, vaikuttaa ihan mukavasti sinua auttelevan niin älä pidä kiirettä. Nyt vain vähän etäisyyttä niihin asioihin jotka masentaa jotta saat uutta näkökulmaa.
Älä uuden ja vaihtelunhalun takia vielä perhettäsi riko. Sinä voit tehdä ominpäin uutta ja vaihtelevaa, älä sotke ihan ensimmäisenä perhettä mukaan.
Nyt hyvä ihminen tuumasta toimeen ja pistä elämä risaiseksi =) Kerro miehellesi että nyt tää täti kaipaa muutosta ja pyydä tilaa sekä olemaan enemmän lasten kanssa. Uskon että oma koti ja mieskin siinä sivussa muuttuu parempaan kun oma olosi piristyy. Kuullostat aika masentuneelta, siinä olotilassa ei kannata tehdä noin suuria päätöksiä.
Tee siis ensin vain päätösksiä jotka koskee vain sinua. Kun tunnet olosi hyväksi ja vahvaksi, tiedät mitä haluat niin tee sitten niin.
Kaikilla meillä on joskus sellainen olo että tekisi mieli laittaa kaikki uusiksi. Uusi koti, uusi rakkaus, uusi työpaikka, uusi auto, uusi harrastus, uusi ulkonäkö yms. Monesti tulee ahnehdittua liian iso kakku kun yrittää kaiken muuttaa kerralla. Sinuna aloittaisin uudesta harrastuksesta tai työpaikasta. Et uskokkaan mikä muutos sinussa tapahtuu kun vihdoin saat jotain omaa ja aikaiseksi sen mitä olet halunnut. Saat uutta puhtia.
Kyllä se siitä suttaantuu. Nyt vain teet asioille jotain. Toivon hartaasti että asianne ei olisi vielä niin solmussa ettetkö voisi eroa jättää sinne listan viimeiseen kohtaan. Kokeile saada nyt sitä piristystä ja vaihtelua elämääsi. Teillä on kuitenkin 3 lasta, älä vie heiltä perhettä jos asiat on vielä selvitettävissä. Moni kotiäiti on muuttunut paljon parempaan kun uskaltaa ottaa omaa aikaa itsekkäästi ja tehdä jotain omaa ja mieleistä. Onpa ruvennu lapset ja ukkokin siinä sivussa tuntumaan kivoimmille kun ei tarvitse koko ajan sitä samaa =)
Olet kyllästynyt ja uupunut sekä masentunut. Kuullostaako siltä että kannattaa ihan ensimmäisenä alkaa eroamaan lastesi isästä? se on iso päätös ja mielentilasi ei oikein nyt riittäisi noin isoihin päätöksiin.
Nyt oma elämä kuntoon ja sitten mietit asiaa uusiksi.
Toivon että saat elämääsi sitä kaivattua muutosta!
...ihan ensiksi nyt lapsiasi ja sitä mikä heille on parasta. Vaikka sinun voi olla vaikea elää nähden vähemmän heitä, heidän voi olla vaikeampi elää sinun kuin isänsä kanssa.
Mieti nyt ihan ensimmäiseksi, kenen luona teidän yhteisten lastenne olisi parasta olla, mikä on heidän onnensa - eikä vain sinun onnesi. Jos rehellisesti sanot, että he itse ovat varmasti onnellisempia sinun luonasi kuin isällään, niin sitten sinulla on olemassa siihen perustelut, jotka voit esittää tarpeen tullen myös sossulle.
Jos taas kallistut rehellisesti siihen, että taitaisivatpa olla onnellisempia isällään kuin sinulla, niin kai sinä ensin lastesi onnea haluat? Ja mieti sitten vielä sekin, voiko sellaista miestä niin vain päästää käsistään, jonkun hetkellisen elämänkriisin takia. Ärsyyntymiskynnyksesi alhaisuudesta päätellen kärsit varmaan masennuksesta, joka kannattaisi ihan ensimmäiseksi hoidattaa pois, ja katsoa miltä maailma sitten näyttää, ja tehdä vasta silloin ne varsinaiset ratkaisut. Paniikkihäiriöön on olemassa terapia-apua myöskin, joten rohkeasti vain, terveyskeskuslääkärin kautta apua hakemaan, sieltä saat lähetteen eteenpäin. Älä enää pakene asioita tekemällä vääriä ratkaisuja, vaan kohtaa ne.
Hyvä vaan jos lapsillekkin tulee rauha jos muutatte erilleen, niin ei tarvitse kuunnella riitelyä kokoajan. Hei, miksi sä haluat lapset jos et välillä edes välitä tai ole ilonen heistä?? Jos heillä on hyvä ja huolehtiva isä, ja hyvä olla hänen kanssaan niin.. Lapset kestävät eron muutenkin paremmin pieninä, jää pienemmät traumat.
ps.et ole sitten vaikka aloittanut uutta harrastusta tai opiskelua jossa saisit vähä sitä haluamaasi vaihtelua, tai vaikka käyminen kavereiden kanssa kahvilla tekee kuule ihmeitä. Itselle omaa aikaa, mutta MYÖS suhteelle. Vielä on jotain tehtävissä jos vain tahtoa löytyy.