Oon ollu "Timpan" kans joku kuukauden, en eli kaukan todellakaan et vois sanoo haluun lapse sen kasn. Mut vauva kuumee ollu viimeset kaks vuotta, ja nyt on käynyt niin että olen raskaana sille! En haluasi ottaa "sitä" pois kun oma lapsi ollut haaveena, ollaan puhuttu et jos kävis niin et tulisin hänelle raskaaksi, ei halua, kun on nuori. Kysymys onkin, onko oikein pitää lapsi ilman että isä haluaa?
MitäTeen
................
7459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lapsellasi on oma elämä.
Ei lapsesi elämä ole, eikä saa olla, riippuvainen muiden ihmisten oikuista.
Kun vielä olet haaveillut lapsesta, niin kysymyksesi on siltäkin osin aiheeton.
Luultavimmin myös lapsen isä on alkujärkytyksen jälkeen ylpeä lapsestaan. Parhaat onnittelut elämänne taipaleelle.
Eli aloittaja saa tehdä abortin, lapsen elämä ei riipu siitä. Lapsi jatkaa elämäänsä jossain muualla. Ilmeisesti vessanpöntössä tai muualla jatkaa elämäänsä, vaikka abortoitaisiin...
mikään ratkaisu ei tässä ole oikein tai väärin. Mikä on oikein miestä kohtaan, on väärin sinua kohtaan, ja toisinpäin. Tähdennän vain että se olet SINÄ joka on raskaana, ja sinä joka sen päätöksen tekee ja sen kanssa loppuelämänsä elää.
Et olisi ensimmäinen etkä viimeinen joka taipuu tekemään väärin itseään kohtaan koska mies niin haluaa. Et myöskään olisi ensimmäinen tai viimeinen joka valitsee toisen vaihtoehdon, tekee niinkuin itse tuntee parhaaksi (sanot selkeästi että tise haluaisit tämän lapsen pitää) ja vapauttaa miehen vastuusta sen suhteen. Isää ei ole pakko ilmoittaa, tiedäthän, ja elatustuen saa kunnalta ellei isää ole sitä maksamassa. Mikään ei pakota isää tunnustamaan lasta, apitsi äidin vaatimus. Ja sen sinä voit hyvin jättää tekemättäkin. Ei sinun ole pakko pakottaa miestä isyyteen jos tämä ei sitä halua, mutta sinun ei ole myöskään samalla kertaa pakko kieltää itseltäsi äitiyttä jonka haluaisit.
Suhdetta kanssasi mies tuskin ajtkaa jos pidät raskauden hänen tahdostaan huolimatta, mutta toisaalta jatkuisiko se jos antaisit hänen painostaa itsesi aborttiin jota et halua? Kannustan tässä terveeseen itsekkyyteen, valitsemaan sen vaihtoehdon joka itsestäsi tuntuu oikealta, välittämättä siitä mitä joku toinen ajattelee. SINÄ elät sen päätöksen kanssa aina.
***
Aborttiväki liihotteli jälleen paikalle kun haistoivat epävarman odottavan äidin. Vaikovirsi nro veistaan näin:
säkeistö 1. tee mitä haluat, kyse on yksin sinusta.
säkeistö 2. Sanomatta jää varsinainen aborttiväen asia: älä välitä lapsestasi, ryhdy vakavasti harkitsemaan lapsesi abortointia ongelmattomana vaihtoehtona.
säkeistö 3. (1:n muunos) "Kannustan tässä terveeseen itsekkyyteen..."
Menkään nyt hemmetin adoptiovauvojen odottajat täältä haukkumasta toisia "adoptioväeksi". Tristar ei tuossa todellakaan kannustanut aborttiin. Miksiköhän kotimaista adoptiovauvaa odottavien palstalla on viime päivinä ollut ennätysmäinen kirjoittelutahti? http://groups.yahoo.com/group/kotimaan_adoptio/
No ei se kyl oikein oo. Susta saattaa tulla yksinhuoltaja jos et kuuntele miestäs. ja vauvakuumeita tulee ja menee
...oli pahaa mikä? Verrataans sitä vastantahtoisesti abortin tekemiseen, ja sittenhän on parisuhteessa kaikki hyvin, eikö? Ja miehelle ei olla yhtään katkeria, eihän?
Joojoo, joku provoaa mutta silti... yksinhuoltajuus on monta, monta kertaa parempi kuin suhde miehen kanssa jolla ei ole samat elämäntavoitteet, ja oman tahdon uhraaminen sellaisen miehen vuoksi.
***