Minkä kirjan/t olet lukenut viimeaikoina?
Susitteletko kirjaa? Ja voisitko antaa pienen kuvauksen ko. kirjasta.
Minä aloitin juuri S.Kingin Pedon sydämen.
Viime viikolla luin Y.Kemalin Haukkani Memed´in -Turkkilaisessa periferiassa elävän pojan taistelu sortoa ja kurjuuta vastaan- ja F.Pavelzik´in Selli 6 numero 230 -Romanialaisen lääkärin vankilakokemuksia- Kumpikin hyviä kirjoja. Keskeneräisenä tuossa pyörii H.J.C. Grimmelhausenin Seikkailukas Simplicissimus, tiedä sitten milloin se on luettujen listalla -Yksinkertaisen ihmisen elämäntaivalta kuvaava jossainmäärin humoristinen opus.
Talvella aika meni perheen, työn ja opiskelun parissa ja vapaa-aika oli kortilla, eikä sekään aina riittänyt. Vaikka oli rankkaa niin oli se myös erittäin antoisaa aikaa.
Uuden oppiminen on aina jotenkin mieltä hivelevää ja siihen jää koukkuun. On jatkkuva kutina päällä, odottelen innolla syksyn avoimen yo:n tarjontaa, jos sieltä löytyis jotain mielenkiintoista.
Lapset ovat jo sen verran isoja, että ei tarvitse joka käänteessä olla valvomassa heidän tekemisiään. Menevät jo paljon omiin nimiinsä kavereidensa kanssa. Jää minullekin enenevässä määrin vapaata omiin menoihin ja harrastuksiin.
Susitteletko kirjaa? Ja voisitko antaa pienen kuvauksen ko. kirjasta.
Minä aloitin juuri S.Kingin Pedon sydämen.
Viime viikolla luin Y.Kemalin Haukkani Memed´in -Turkkilaisessa periferiassa elävän pojan taistelu sortoa ja kurjuuta vastaan- ja F.Pavelzik´in Selli 6 numero 230 -Romanialaisen lääkärin vankilakokemuksia- Kumpikin hyviä kirjoja. Keskeneräisenä tuossa pyörii H.J.C. Grimmelhausenin Seikkailukas Simplicissimus, tiedä sitten milloin se on luettujen listalla -Yksinkertaisen ihmisen elämäntaivalta kuvaava jossainmäärin humoristinen opus.
Talvella aika meni perheen, työn ja opiskelun parissa ja vapaa-aika oli kortilla, eikä sekään aina riittänyt. Vaikka oli rankkaa niin oli se myös erittäin antoisaa aikaa.
Uuden oppiminen on aina jotenkin mieltä hivelevää ja siihen jää koukkuun. On jatkkuva kutina päällä, odottelen innolla syksyn avoimen yo:n tarjontaa, jos sieltä löytyis jotain mielenkiintoista.
Lapset ovat jo sen verran isoja, että ei tarvitse joka käänteessä olla valvomassa heidän tekemisiään. Menevät jo paljon omiin nimiinsä kavereidensa kanssa. Jää minullekin enenevässä määrin vapaata omiin menoihin ja harrastuksiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Anne Tyler: Aikaa sitten aikuisina.
Kevyt kirja, ehkä jopa "roskakirja", mutta niin TODENMUKAINEN ja naisnäkökulmasta kirjoitettu: Koko elämän kauhea kiire. Ei koskaan aikaa. Ja niin niin yllättävän pieni on elämämme ja pieniä olemme me ihmiset. Ja lopulta olemme kokonaan eksyksissä.
Jostain merkillisestä syystä, jota en itsekään tiedä, pidin kirjasta tosi paljon. Kait se lohduttaa kun muillakin on samantapainen elämänkulku.
Slavenka Drakulic:Aivan kuin minua ei olisi
Ehdottomasti suosikkikirjani tällä hetkellä ja 3,50@ market-löytö
Lisää teoksesta:
http://verkkolehti.econnection.fi/sivut/main.php?sivu=5_9_7
Kautta aikojen Stefan Olivierin kirjoittama
MOSKOVAN ENKELI -naisvakoilijan tarina, on ollut suosikkini.