Oltiin par viikkoa sitten juhlimassa keveriporukalla. Itellä synkkas tosi hyvin erään mimmin kanssa. kaverit sanoi sivusta seuranneena illan jälkeen, ettö se mimmi oli kypsää kauraa, ja kysyi, että tokihan tajusin itte kysyä mimmim puhelinnumeron? No annoin tälle mimmille oman numeron, ja aattelin, ett kyl hän ottaa yhteyttä, mikäli on minusta jatkossa kiinnostunut, ja ei ole oikeesti varattu.
Nyt on pari viikkoa kulunut, ja ei ole yhteydenottoa kuulunut. Ahdistaa. Kuitenkin sain hänen puhelinnumeron selvitettyä toista kautta. Pitäskö soittaa?
Nyt on pari viikkoa kulunut, ja ei ole yhteydenottoa kuulunut. Ahdistaa. Kuitenkin sain hänen puhelinnumeron selvitettyä toista kautta. Pitäskö soittaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Soita! Jos hän oli susta kiinnostunut niin varmasti on otettu että selvitit numeron.
Aattelin soittaa. Kerta kaveritki sano, että se mimmi oli miusta kiinnostunut. Jotenkin sitä on vaan aattelee, että kyl se mimmi miulle soittas, mikäli haluaa olla kuulumisis. Jotkut mimmit tietysti on niin ujoja, että eivät sen takia ota yhteyttä. Ompahan juttu sitten ohi jos mimmille soitan, ja hän sanoo, että nou tänks. Se on sit vaan siihen uskottava, ja jätettävä mimmi rauhaan. Syrän täs hajoo.
kyllä joskus
älä soita, kun et sä kuitenkaan soita, niin sen voi sanoa. Kunhan siinä vähän muka mietit ja ihmettelet, muttet oikeasti saa soitettua, mistä vetoa. Olet niin täpinöissäsi mimmistä muka ja mitään et saa tehtyä. Sellasia on miehet. Kuvittelee pienessä päässään kaikkea, ja ei tarvis kuin soitta, mut ei ne vaan soita. Äh ne keksii tekosyitä ja syylle lisäsyitä ja satatuhatta selitystä, mut parempi olis vaan sunkin myöntää ettet sä saa laitettua edes viestiä puhumattakaan soitosta. Ei onnistu sulta. Sä täällä muka kyselet ja haet neuvoa, mut olisit jo soittanut samas ajassa kymmeniä kertoa. Ei teistä ole mihinkään.
Kyl tää daami tietää, ett hää nyt onkii miunlaisen aarteen tavannu. Oon tän ihmisen kanss selvinpäin tanssinu, jutellu. Hää halus olla miun seurass, ja se daami on kehunu miuta. Ei miul oo tosiaanka mitää hävittävää, jos soitan. Enemmänki mie häntä piän turhamaisen, ko hää ei miule soita. Sellasii työ simpseet riidut ootta. mie oon jo itteni alttiiksi pistänt. meehä sie realistinainen ittees. ka millon oot mieheenpäin tehnyt alotteen?
miuki miel täs vähä avvautuu...
Mieki kävin vähä tanssiloissa mennä viikonloppu, selvin päitte, ihan autol olin liikkeel. En olluna turhamainen...hää ei ollukaan tollanen saamaton lapat...hää soitti miulle jo seuraavana ehtoona ja oomme soittanu jo useamman kerran...puoliin ja toisiin, et sillee...
jatka sie "aare" vaan jahkailuus ihan rauhas.
Tää vaan ihan esimerkiks miten voi toimia toisin...
ES
rimpaattanna usevammankin kerran, ja toenen ee sua sanotuksi ies vastaehotuksen poekasta, niin sillon suap mennä ihteesä niin soettaja kuin se toenennii jotta jos vaekenoovat langat. Viksu immeinen (rimpaattaja) piättelöö jotta "hulluja uon kuvitellunna, uatteet on toesella er mualimasta. " Voeko ies ujjous tiettää moesta. Ee se toenen tykkee vuan suattaapi vaekka tykkee ilikeetä jotta toenen vaekka häirihtöö. Pittee varroo jotta ee sentään toesen mieltä pahota.
Soettajoo voe kuitennii ilahuttoo. Jos se suap jonniilaesen selevyyden soettiko se ihan turhaan.
Vaekka oes hilijoo. Hankaloo nuo rimpaattamisasijat, kun ee kehtoo niin ei.
kannatti soittaa, ja syrähän miul hajos. Mut samalkertaa mie sainkin sanotuksi mimmille, ett mie en tykänt ollenkaa millase tempun hää miul sillo tansseis teki. Ku sillee ensi mairittel, ja kiehnäyty ja juttel. Nyt sit ollaa sujut, ja mie sanoiki hälle ett myö ei tanssita keskenää vähää aikaan.
Oesin pyytännä anteeksi mutta kun naesella ei oo jotta tuota munnoo. Uon lisäksi londiini jotta aenakin joessain asijoissa sytyttee niin hittaasti että siitä kärsii koko immeinen jos ee tuo yläpiä ies aena taijuu noeta voi ei -asijoita. Mut jos minä tiällä oekeen kovasti anteeksi pyyvän niin suanko? Oekeesti.