Masennuksen hoidoista ja muita kokemuksia

lievään masennukseen ei yleensä määrätä "mömmöjä". Riippuu tosin esiintymisestäsi lekurilla, että tulkitseeko hän tilanteesi keskivaikeaksi vai vaikeaksi tai sitten lievaäksi masennukseksi. Yleensä kartoittamiseen käytetään lomaketta, johon antamiesi vastausten perusteella tulkitaan masennuksen tilan vakavuus. Kysymyket lääkäri voi kysyä myös suullisesti. Kysymyksissä kartoitetaan tulevaisuuden odotteitasi, tai onko niitä, miten synkästi näet ne, onko sinulla unihäiriöitä, sosiaalisia ongelmia, paino-ongelmia, keskittymisvaikeuksia jne ja missä määrin kaikkia näitä.
Lievään masennukseen auttaaa lepo, ehkä lyhyt sairausloma, mahdollinen,tilapäinen (lääkäristä riippuen) lääke nukkumisvaikeuksiin (jos niitä yleensäkään ilmoitat olevan), MAHDOLLINEN keskusteluapu, mutta harvemmin mielialalääke.

Mielialalääkettä tarjotaan, jos lääkäri haastattelun tai täyttämäsi lomakkeen perusteella toteaa, että kärsit keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta.
Nykyiset mielialalääkkeet eivät yleisesti ottaen aiheuta riippuvuutta, sivuoireita kylläkin. Rajuimmat sivuoireet häviävät alkuviikkojen aikana.
Mielialalääkkeet eivät vaikuta ajattelukykyysi tai toimintaasi. Alkuviikkojen (alkuoireiden takia) jälkeen voi ajaa autoa ja tehdä kaikkea ihan normaalisti. Ihminen kykenee työhönsä ja normaalitoimiinsa.
Nykyiset mielialalääkkeet eivät vaikuta keskushermostoon, toisin kuin uni- ja rauhoittavat lääkkeet.
Alkuoireiden kadottua nykyisistä mielialalääkkeistä ei yleisellä tasolla koidu mitään suuria haittavaikutuksia. Väsymys voi olla yksi haittatekijä, jolloin lääke kehotetaankin ottamaan iltaisin.
Lääkkeen ohessa suositellaan psykoterapiaa ja mahdollisimman normaalia elämää.

Jos olet lievästi masentunut, lääkkeelle tuskin on tarvetta. Ota vähän sairaslomaa (jos olet töissä) ja opettele rentoutumaan. Nuku ja syö säännöllisesti, liiku paljon. Jos sinulla on unettomuusongelmia, kokeile TILAPÄISESTI jotain unettomuuslääkettä (ei säännölliseen käyttöön ja eri asia kuin mielialalääkkeet).
Nämä keinot riittävät vallan hyvin lievään masennukseen.
Keskivaikeassa masennuksessa voi tulla jo lääke kysymykseen.

Sekä lievästä, keskivaikeasta ja vaikeasta masennuksen diagnoosista voi todellakin päästä eroon. Itse olen läpikäynyt vaikean masennuksen, ja se on nyt taaksejäänyttä elämää. Elän normaalia ja täysipainoista, iloista elämää.
Omasta tahdosta ja halusta muuttaa elämää riippuu paljon, kaikissa masennuksen tilanteissa (vaikkakaan pelkkä tahto ei riitä yksin parannuskeinoksi).

Viimeiseen kysymykseesi onko kaikki muukin sitten masennuksen syytä: ei. Mutta ihminen on psykofyysinen kokonaisuus: masennus voi pitää yllä korkeaa verenpainetta, flunssaa, tulehduksia ja olla osana puhkaisemassa jotain sairauksia. Itselläni puhkesi niveltulehdukset. Ne olisivat sukurasitteen takia tulleet jokatapauksessa jossain vaiheessa, mutta lekurin mukaan masennuksen tila edesauttoi niiden puhkeamisessa nuorella iällä. Mutta sitäkään ei voi varmaksi todistaa!
Mutta on selvä, että masentunteena ihminen on alttiimpi voimaan muutenkin huonosti. Ehkä esim. flunssista voi olla hitaampaa selvitä..
Mutta jos menet lääkäriin kuumeen takia, ei lääkäri katso, että olet kuumeessa masennuksen takia! =)
Masennus ei ole spitaali tai leima.