Tässä olisi omat kulutustietoni Lounais-Suomessa sijaitsevasta 170/200 neliöisestä tavallisesta 2000-luvun alussa rakennetusta talosta. Kaksi kerrosta rinteessä ja vesikiertoinen lattialämmitys yösäkövaraajalla. Mainittakoon vileä että sauna on aina lämmin ja lämpötilan nosto yösähköllä.
Kulutus väliltä 28.02.2003 - 27.01.2008 = 1794 vuorokautta, eli viisi vuotta.
Yösähköä 96.059kWh, keskimäärin 54kWh/vrk ja 19212kWh/vuodessa. Yösähkön vahteluväli on ollut 23-191kWh/vrk. Keskiteho yhdeksän tunnin yöllä 5,95kW.
Päiväsähköä 41958kWh, keskimäärin 23kWh/vrk ja 8392kWh/vuodessa. Päiväsähkön vaihteluväli on ollut 7-33kWh/vrk. Keskiteho 15 tunnin päivällä 1,56kWh.
Koko kulutusjaksolla kokonaiskulutus 27.603kwh/vuosi eli 77kWh/vrk (yösähkön osuus 70%).
Rakennusvaiheessa tontilta tehty noin 10 mottia mäntyklapia, josta on poltettu tähän mennessä alle puolet ja osa siitäkin pihagrillissä.
Mielenkiintoista on se että kokonaiskulutus on tietysti muuttunut vähän vuosien mukaan, mutta selkeä trendi on se että yökulutus on pienentynyt vuosien saatossa ja päiväkulutus kasvanut. Ilmesiseti lasten varttuminen on vaikuttanut siihen että talo lämpiää yhä enenevissä määrin taloussähköllä.
Kulutus väliltä 28.02.2003 - 27.01.2008 = 1794 vuorokautta, eli viisi vuotta.
Yösähköä 96.059kWh, keskimäärin 54kWh/vrk ja 19212kWh/vuodessa. Yösähkön vahteluväli on ollut 23-191kWh/vrk. Keskiteho yhdeksän tunnin yöllä 5,95kW.
Päiväsähköä 41958kWh, keskimäärin 23kWh/vrk ja 8392kWh/vuodessa. Päiväsähkön vaihteluväli on ollut 7-33kWh/vrk. Keskiteho 15 tunnin päivällä 1,56kWh.
Koko kulutusjaksolla kokonaiskulutus 27.603kwh/vuosi eli 77kWh/vrk (yösähkön osuus 70%).
Rakennusvaiheessa tontilta tehty noin 10 mottia mäntyklapia, josta on poltettu tähän mennessä alle puolet ja osa siitäkin pihagrillissä.
Mielenkiintoista on se että kokonaiskulutus on tietysti muuttunut vähän vuosien mukaan, mutta selkeä trendi on se että yökulutus on pienentynyt vuosien saatossa ja päiväkulutus kasvanut. Ilmesiseti lasten varttuminen on vaikuttanut siihen että talo lämpiää yhä enenevissä määrin taloussähköllä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eli 1kk vaille 5 vuotta tarkoittanet. Talosi alakerta on rinteen sisällä kuten meilläkin. Maan päällä oleva talo kuluttaisi jotain 10-20% enemmän lämmityssähköä, tai yoisaalta rinne on kylmä taas myöhempään kevääseen? Kuinkahan tuo pitäisi huomioida?
Täällä Keski-Suomessa 266m2, alakerta puoliksi rinteen sisällä. Maalämpö. 14500-14800kWh/vuosi, josta lämmitys ja käyttöveden lämmitys n. 8000kWh. Loppu taloussähköä. Yö- ja pv-sähkön jakauma 40/60%. Talo valmistui 2005 kesällä.
Lämmitystarve tästä päivästä 1 vuosi taaksepäin ollut Turun lentokentällä on 13,8% pienempi kuin Jyväskylän lentokentällä.
"Ilmesiseti lasten varttuminen on vaikuttanut siihen että talo lämpiää yhä enenevissä määrin taloussähköllä."
Tämän asian useat kieltävät ja tuijottavat vain yösähkövaraajan kWH-lukemia, toisaalta taitaa talvetkin olla leudompia?
http://www.wunderground.com/
Jani
"Maan päällä oleva talo kuluttaisi jotain 10-20% enemmän lämmityssähköä, tai yoisaalta rinne on kylmä taas myöhempään kevääseen? Kuinkahan tuo pitäisi huomioida?"
Rinnetalossa osa seiniä on maata vasten. Maan lämpötila parin metrin syvyydessä vastaa ilman pitkäaikaista keskiarvoa, eli sen minkä kellarin lämmityksessä talvella voittaa niin saman häviää kesällä. Kuten on havaittu niin ilmasto lämpenee, joten maassa lämpötila on kylmempää kuin mitä tämän talvinen lämpötila antaisi aihetta. Jos kellariseinä on vielä huonommin eristetty kuin tavalliset seinät, niin kellari tarkoittaa kulutuksen kasvua.
Käytönnössä sen voi jättä huomiotta että osa kellarista on maan alla.
"toisaalta taitaa talvetkin olla leudompia?"
Talvien leutois ei kuitenkaan selitä päiväsäkön osuuden kasvamista.
Ensimmäisen asuin vuoden kulutus oli päivä 6.300 ja yö 24.000. Viidennen asuinvuoden kulutus päivä 9500 yö 16500.
Tuossa serasin tekstiäsi ja kiinostaisi käytännön esimerkkinä tietää paljonko Sinulla maksaisi pelletin käyttö lämmön tuottajana ja mitä säästäisit. Pelletti kun maksaa pikkuerissä noin 4,4 centin luokaa kWh ostoeristä riippuen.
Vesikertoinen pellettitakka maksaa noin 4.500 euroa ja keskulämmitysjärjestelmän saat ulos sijoitettavalla pikkusiilolla n 7.000 - 8.000 euroa. En yllytä mitenkään hankintaa, mutta vertailu kiinnostaa rahassa laskettuna.
Nyt kun uudet eristysmääräykset astuivat vuoden alussa voimaan, muuttuu talon lämmitysenergian kulutus merkittävästi pienemmäksi.
Yksi ratkaiseva tekijä on ilmavuotoluku, joka nyt otetaan käyttöön.
Mikäli on kyseessä uusi talo täytyy ajatusmaailma muuttaa täydellisesti, kalliisiin lämmityslaiteratkaisuihin ei enää välttämättä kannata sijoittaa.
Lämmitysenergian osuus sähkölaskusta alkaa olla jo kovin pieni ja taloussähkön osuus suhteessa kasvaa.
Nykyisillä uusilla määräyksillä toteutetussa ilmatiiviissä talossa, lämmityslaitteilla toteutettuun lämmityksen kuluu enää 1/3 osa energialaskusta. Kaikki laskentamallit menevät uusiksi. Puhumattakaan matalaenergia tai passiivitaloista, joita käytännössä lämmitetään korkeintaan muutamana päivänä vuodesta.
Varaavia takkojakaan ei enää tarvita, eikä niitä voi liikalämpiämisen takia välttämättä käyttääkään.
Sivusin aihetta jo jossan toisessa ketjussa ja verratessa viimeisen vuoden kulutusta, ero jäi alle sataan euroon. Mutta sen jälkeen sain ilmoituksen sähkön hinnan korotuksesta ja nyt ero olisi vähän reilu 200€ pelletin eduksi, ellei pellettikauppiaat huomaa nostaa hintojaan sähkön perässä.
"ellei pellettikauppiaat huomaa nostaa hintojaan sähkön perässä"
Niinpä :-)