Olen käyttänyt masennuslääkkeitä jo toista vuotta. Nyt kuitenkin on ruvennut hiipumaan näiden teho. En siis koe näiden vaikuttavan milläänlailla enää mielialaani.
Masennukseni on ruvennut taas huononemaan. Olen psykkan kans puhunut, jotta voisinko vaihtaa lääkitystä, mutta vielä ei olla tehty lääkityksen suhteen mitään.
Masennusjaksoni aikana en ole juonut alkoholia lainkaan, mutta nyt olen joutunut lääkitsemään itseään satunnaisesti yhdellä oluella.
Yhdestä Oluesta ei tule kännejä, mutta mieliala kohenee.
Onko alkoholi hyvä lääke masennuksen hoitoon?
Olen ostanut itselleni alkoholia varastoon, mutta olen pysynyt tähän asti siinä, että kolmesti viikossa saan nauttia yhden puolenlitran oluen..
Masennukseni on ruvennut taas huononemaan. Olen psykkan kans puhunut, jotta voisinko vaihtaa lääkitystä, mutta vielä ei olla tehty lääkityksen suhteen mitään.
Masennusjaksoni aikana en ole juonut alkoholia lainkaan, mutta nyt olen joutunut lääkitsemään itseään satunnaisesti yhdellä oluella.
Yhdestä Oluesta ei tule kännejä, mutta mieliala kohenee.
Onko alkoholi hyvä lääke masennuksen hoitoon?
Olen ostanut itselleni alkoholia varastoon, mutta olen pysynyt tähän asti siinä, että kolmesti viikossa saan nauttia yhden puolenlitran oluen..
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllähän alkoholi hetkellisesti saattaa vaikuttaa mielialaa kohottavasti, mutta ei se hyvä lääke masennukseen ole. Elimistö tottuu nopeasti siihen tiettyyn annokseen jonka olet itsellesi "lääkkeeksi" määrännyt, minkä jälkeen alat (joko tietoisesti tai sitten huomaamattasi) nostaa annosta ja lopulta saatatkin huomata olevasi kaiken lisäksi alkoholisti. Se ei ainakaan helpota masennusta, usko pois...
Itse sairastaessani masennusta luin aika paljon kirjoja aiheesta, ja jossain taidettiin puhua jotakin että alkoholistin aivot sikäli muistuttavat masennuspotilaiden aivoja, että molemmilla serotoniinin tuotanto on poikkeuksellisen vähäistä, ja alkoholistit alkoholilla yrittävät saada sitä hetkellisesti kohoamaan (-> hetkeksi parempi olo). Mutta kuten sanottu tämä ei ole hyvä ratkaisu tilanteelle, siitä seuraa vain lisää ongelmia. En ole ihan varma miten tuo juttu meni, jos joku tietää paremmin kertokaa ihmeessä!
Oletko muuten kokeillut useampaa kuin yhtä lääkemerkkiä? Jos olet käyttänyt lääkkeitä "vasta" toista vuotta mutta tehot alkaa hiipua kannattaa ennemmin kokeilla vaihtaa merkkiä kuin siirtyä alkoholiin! Juttelepa uudestaan sen psykiatrin kanssa jos asian saisi hoidettua!
mä oon kokenut aivan samaa keho tottuu liikaa lääkkeeseen ja silloin se kannattaa vaihtaa.voi olla et psykkas miettii viel mikä olis paras vaihtoehtoinen lääke mut jos se on miettiny sitä jo tosi pitkään niin nyrkkiä vaan pöytään että on pistettävä vauhtia asioihin!tuskin yhdestä olusesta parina iltana viikos haittaa on jos kerran auttaa sua mut tsemppii sulle oikeesti :)
Alkoholi antaa tilapäisen helpotuksen masennuksen tuskaan. Mutta pitkässä jatkuvassa käytössä se johtaa tilanteen huononemiseen.
Monet alkoholia lääkkeenä käyttäneet ovat päätyneet umpikujaan, joka on johtanut itsetuhoiseen käyttäytymiseen.
Hae oikeat apua hoitavalta lääkäriltäsi. Kysy suoraan hoitavalta lääkäriltäsi alkoholista, jos epäilet varoituksiani.
Vakavasti masentuneilla, joiden oireet ovat lääkityksellä jotenkin kurissa, jo yksi kunnon lärvien vetäminen voi aiheuttaa vakavia, tuskaisia masennusoireita. (Siinä missä terveellä tulee hieman krapulamorkkista.).
Toisaalta alkoholi pieninäkin annoksina säännöllisesti käytettynä haittaa masennuslääkkeiden tehoa tai vie sen kokonaan.
lisävirtaa, kohtuudella otettuna. Mielialakin kohenee huippuun. Pienistä annoksista ei haittaa, ei kuitenkaan säännöllisesti, eikä liian useasti.
Kyllä mesentuneillakin saa olla joskus hauskaa.
Jos toimii, niin mikä ettei...
Siis tottakai alkoholia saa silloin tällöin nauttia hauskan illan yhteydessä niin kuin muutkin ihmiset (mielellään kohtuudella). Huolestuttavalta asia alkaa kuulostaa siinä vaiheessa jos sitä todella pitää lääkkeenä ja "määrää" itselleen tietyt annokset viikossa. Säännöllinen käyttö kun kovin helposti ja ihan huomaamatta alkaa muuttua hiukan liialliseksi ja sitten sitä on vaikeampi alkaa korjata.
Jossain märin tuo "jos toimii niin mikä ettei" on ihan hyvä periaate, mutta kun alkoholin kanssa se vaan saattaa niin helposti tulla se vaihe että se ei enää toimi ja panoksia pitää nostaa ja lopulta avun sijasta se pahentaa tilannetta.
Aivan samoin on masennuslääkkeiden kanssa, annostuksia joutuu lisäämään ja niistä tulee myöskin riippuvaiseksi, vieroitusoireet ovat todella pahat jo lyhyenkin käytön jälkeen. Lisäksi masennuslääkkeitä joutuu kokeilemaan useita, ennenkuin sopiva löytyy, jos löytyy...
Masennuslääkkeitä tulisi käyttää ainoastaan todella pahasssa tilanteessa ja enintään parikuukautta. Senjälkeen tulisi käyttää hoitokeinoina terapia ja muita hoitojakeinoja.
Onhan alkoholia käytetty pieninä annoksina jo kauttaaikojen ns. ennaltaehkäisevänä mm.sydän ja verisuonitaudeissa.
Hieman tarkennusta viestiisi, jonka pointit periaatteessa ovat hyviä mutta edelleenkään eivät ihan loppuun asti ajateltuja. Masennuslääkeiden annosta SAATTAA joutua lisäämään, välttämättä ei. Minun ei tarvinnut. Virallisen tiedon mukaan masennuslääkkeisiin ei myöskään tule riippuvaisuutta, eri asia ovat sitten unilääkkeet tai alunperin muiden sairauksien (esim. skitsofrenia) hoitoon tarkoitetut lääkkeet joita myös masennuksen hoidossa voidaan käyttää. Tietysti jos lääkkeen käytön yhtäkkiä lopettaa niin tuleehan siitä paska olo mutta kyse ei masennuslääkeiden kohdalla ole vieroitusoireista. Vieroitusoireita sen sijaan saa alkoholisti jos joutuu elämään ilman annoksiaan. Parissa kuukaudessa masennuslääkkeet ovat sitä paitsi juuri alkaneet vaikuttaa, eli siinä vaiheessa ei todellakaan kannata lopettaa, paitsi jos lääke ei sovi ja on kokeiltava toista. Mutta sekään EI ole väistämätöntä, oikea lääke saattaa löytyä myös heti ensi yrittämällä kuten itselläni. Tämä lienee kuitenkin harvinaista ja olen onnestani asianmukaisen kiitollinen.
Siinä olet kyllä ehdottoman oikeassa, että lääkityksen lisäksi (tai sijaan! kyllä sekin on mahdollista) on syytä turvautua myös muihin hoitomuotoihin joista terapia lienee se paras, mutta sopivan lääkkeen ja terapian yhdistelmä on ehdottomasti parempi kuin alkoholi. Satunnainen hupikäyttö on siis edelleen ok.
tule vieroitusoireita? Mitä muuta ne ovat kuin vieroitusoireita, kun tulee "paska olo" niinkuin sanoit, päässä kipinöi sähköiskut, kroppa tärisee ja olo on niinkuin "tiejyrä" olisi ajanut yli. Lopettaminen saattaa kestää useita viikkoja, monet eivät onnistu lopettamisessa ollenkaan vaan joutuvat jatkamaan lääkitystä koska keho vaatii sitä. Se on juuri sitä riippuvuutta, sanokoot viralliset-tahot mitä tahansa.
Mielestäni tässä asiassa harhaanjohdetaan sairaita ihmisiä, väitettäessä, ettei masennuslääkkeistä tule riippuvaiseksi, puhumattakaan sivuvaikutuksista. Joissakin tapauksissa ne voivat pahentaa asiaa. Niitä tulisi käyttää vain lyhyehkön ajan. Väitänkin että, suomessa mielenterveyshoitoasiat on todella huonosti hoidettu, eikä resurssit läheskään riitä kaikille apua tarvitseville. Varsinkin nuorten ongelmiin tulisi tarttua huomattavasti vakavammin, eikä vaan "lyödä pilleripurkkia käteen" ensimmäiseksi.
Tässä yksi linkki sivulle, mitä sivuvaikutukset ja m-lääkkeiden käyttö voivat myös aiheuttaa joillakin:
http://www.ssristories.com/index.php
Mutta itse asiaan...Jos verrataan masennuslääkkeitä vastaan alkoholia pieninä kerta-annoksena, niin ovat yhtä vaarallisia molemmat, alkoli voi lieventää tuskaa tilapäisesti, joillekkin se saattaa sopia.
Kuten aikaisemmin kerroin terapia, liikunta jne. ovat tietysti parhaita parannuskeinoja.
Tulipa mieleen...eräs tuttava, joka kertoi muuten ottavansa yhden oluen, kun verenpaine kohoaa huippulukemiin, hän saa siitä apua, vaikkakin myös käyttää normaalia verenpainelääkitystä.
En suosittele ollenkaan. Alkoholi aiheuttaa jo itsessään masennusta. Suurkuluttajista 70% masennus parantui tai helpottuu ku lopettavat viinanjuonnin. Hetkellisesti saattaa auttaa ja samalla saattaa lääkityksen teho heiketä.
Toivon sulla valoisempia kevätpäiviä selvinpäin....
kasvaa huomattavasti niillä, jotka turvautuvat alkoholiin masennuslääkkeenä. Myös lääkityksen ohella riski kasvaa.
Miehet tekevät suurimman osan itsemurhista masentuneina alkoholinvaikutuksen alaisena.
Uusilla masennuslääkkeillä on useita yksilökohtaisia sivuvaikutuksia. Niiden pitkäaikaiskäyttö tuo kuitenkin suurimmat ongelmat. Yli 2 vuoden yhtäjaksoinen saman lääkkeen käyttö tuo riippuvuusongelman.
tai vaikkapa tuoppi muutamia kertoja viikossa, ei tee vielä suurkuluttajaa, eikä alkoholistia.
Sen asteikon mukaan lähes kaikki olisivat silloin suurkuluttajia ja rappioalkoholisteja.
Alkuperäinen ei tainnut mainita mitään suurkuluttajista, eipä mennä nyt äärimmäisyyksiin.
Uskallan lyödä vetoa melkein mistä tahansa että jos alkaa käyttämään alkoholia masennukseen niin määrät lisääntyvät salakavalasti, alkoholi ei toimi lääkkeenä, sen vaikutus on niin lyhytaikainen ja sen vuoksi määrät tulevat satavarmasti kasvamaan, sen jälkeen onkin jo kaksi ongelmaa ja tähän toiseen ongelmaan ei ole olemassa lääkettä.
Näinhän se on, etenkin jos puhutaan tuosta ´itselääkitsemisestä´ useita kertoja viikossa. En myöskään suosittele. Olen itse kärsinyt masennuksesta jo useita vuosia ja lääkkeitäkin olen kokeillut. Noin vuosi sitten lääkkeet jäivät vähitellen pois aivan kamalan ja pitkäkestoisen mahataudin yhteydessä (mikään ei pysynyt sisällä). Vierotusoireet olivat inhottavat (aggressiivisuutta, voimattomuutta..) ja tuntui etten ole koskaan ennen aikaisemmin ollut niin masentunut kuin silloin. Kokonaan vierotusoireista pääsin eroon n. 3kk jälkeen, mikä on kyllä pitkä aika. Lääkkeistä en muutenkaan niitä syödessä kokenut olevan apua, joten en aloittanut lääkitystä enää uudelleen. Nyt odotan, että pääsisin terapiaan. JOS pääsen...
Juon alkoholia 1-4 kertaa kuukaudessa, riippuen onko jotain juhlia tai vastaavia tiedossa. Normikuukautena juon itseni kunnon hiprakkaan (HUOM hiprakkaan, ei humalaan. Siinä on vissi ero..) 2krt/kk, eli joka toinen viikko. Koen sen omalla tavallaan auttavan oloa, sillä siinä lyhyenä hetkenä saan taas olla iloinen ja pirteä ja muistaa, että kaikki toivo ei ole menetetty: vielä joskus pystyn iloitsemaan asioista kuten ennenkin. Raja juomisessa tosin täytyy olla. Jos juon yhtään liikaa, niin itsetuhoiset ajatukset alkavat pyöriä päässä voimakkaasti. Yleensä kuitenkin pääsen siihen sopivaan rajaan, jossa minua alkaa nukuttaa. Sitten onkin ihana sammua sänkyyn hymy huulilla. Pääasiassa en kuitenkaan suosittele alkoholin nauttimista masentuneelle. Jos tiedät rajasi ja pystyt luottamaan itseesi sen verran että pysyt rajojen sisällä, niin ok. Lääkitykseksi alkoholia ei kannata ottaa, vaikka kieltämättä kävi tuo joskus minullakin mielessä.
Huono "masennuslääke" ts. se lisää masennusta varsinkin sellaisilla ihmisillä joilla on taipumusta masennukseen. Menet ojasta allikkoon.
Itse sain pirillä masennuksen pois ja virtaa riittää taas käydä töissä, siivota ja käydä kaupassa... Muistaa vaan syödä normaalisti eikä vedä övereitä niin kaikki toimii... :)
Alkoholi on ihan käypäinen masennuslääke ja turvallisempi käyttää kuin esimerkiksi ssri.
Alkoholi huonontaa masennuslääkkeen tehoa.