Kirjallisuuden/suomen opiskelusta

*Onko opiskelu vastannut odotuksianne?

On. Jyväskylässä on suurin osa opettajista erittäin hyviä (siis ainakin ne, ketkä minua ovat opettaneet), joten luennoilla viihtyy hyvin.

*Usein sanotaan, että kielten lukijoilla ovat opintopisteet kovan työn takana. Koskeeko tämä myös kirjallisuutta ja suomen kieltä, eli joutuuko raataamaan kovastikin opintopisteiden eteen?

Melko hyvin niitä pisteitä saa, ei liian helpolla, mutta ei vaadi älytöntä lukemistakaan. Saattaa vähän vaihdella jo siitä syystä, mitä osaa ennestään. Kirjallisuudessa luetaan paljon klassikoita ja jos niitä on aikaisemmin lukenut, niin ei pakosta edes tarvitse uudestaan lukea.

*"Joutuuko" kirjallisuuden puolella lukemaan teoksia muillakin kielillä kuin suomeksi?

Itselläni on ollut vain yksi kirja englanniksi koko opiskeluajan aikana, mutta tämäkin siis teoriakirja. Roomaanit, runot yms. saa yleensä lukea suomeksi.

*Onko opettajana työllistymisen kannalta mitään väliä, onko pääaineena kirjallisuus vai suomi (toistahan luetaan kuitenkin sivuaineena)? jne.

Käsittääkseni ei, mutta en noista opettajajutuista tiedä.

Pitääkö olla tosi yleissivistynyt ja tietää esim. filosofiasta, jotta pärjää kirjallisuuden opiskelussa? Vai riittääkö ahkera kurssilla käytyjen asioiden opettelu?

Meinaan (tarkoitan ;)), että kirjallisuudessa ainakin aiemmin oli yhden opintoviikon kursseja, joista oli aina tentti. Kateeksi kävi niitä muiden alojen opiskelijoita, jotka sai tenttiä kerralla useamman ov:n. Meidän piti toisaalta joskus lukea jopa 14 kirjaa ja tenttiä sitten ne kerralla, opintoviikkoja siitä sai muistaakseni alle viisi. Muistan että luin yli tuhannen sivua yhteen tenttiin kirjallisuuden historiaa siitäkin kolme ovaria.