mikä teille on paras aika päivästä.
Mulle on se, jota nytkin elän, eli ruoka tehty, perhe syötetty ja omakin vatsa täytetty ja jos vielä ruoka on hyvin onnistunut, että kaikki ovat hymyssä suin hyvän aterian jälkeen, niin mikäs sen parempaa.
Tuntuu, että se päivän tärkein velvollisuus on tehty ja voi vähän relata.
Minkälaisia ruokia yleebsä laitatte?
Minä laitoin tänään sellasta jota harrastan aika useinkin. Uuniruokaa, samalla paistan leivät ja nyt vielä pullaakin, kunhan taikina on noussut.
Laitoin siis mitä jääkaapista taas löytyi kasviksia, eli sipulia, valkosipulia, parsakaalia, naurista, porkkanaa, vähän paprikaa, purjoa ja perunalohkot. Päälle laitoin tänään porsaan ulkofileesiivuja, mutta laitan mitä sattuu olemaan.
Lihaa, jauhelihaa , kalaa tai jopa makkaraa.
Perunoiden päälle laitoin smetanaa ja mausteita tietysti maun mukaan. Pohjalle laitan vähän öljyä ja margar. Annan vähän aikaa ruskistua uunissa ja sitte lisään pinen tilkan vettä ja laitan folion päälle, siellä sitte muhii, kunnes on kypsää ja joskus vähän ylikin. Siellä se säilyy ja tämä ruoka voi odottaa syöjiään.
Kertokaa joku oma kiva suosikkiruokanne.
Eihän tämä nyt suoranaisesti isovanhemmuuteen liity, mutta on täällä menty aiheesta ohi niin moness muussakin, joten tämäkin ohitus sallittaneen.
Mulle on se, jota nytkin elän, eli ruoka tehty, perhe syötetty ja omakin vatsa täytetty ja jos vielä ruoka on hyvin onnistunut, että kaikki ovat hymyssä suin hyvän aterian jälkeen, niin mikäs sen parempaa.
Tuntuu, että se päivän tärkein velvollisuus on tehty ja voi vähän relata.
Minkälaisia ruokia yleebsä laitatte?
Minä laitoin tänään sellasta jota harrastan aika useinkin. Uuniruokaa, samalla paistan leivät ja nyt vielä pullaakin, kunhan taikina on noussut.
Laitoin siis mitä jääkaapista taas löytyi kasviksia, eli sipulia, valkosipulia, parsakaalia, naurista, porkkanaa, vähän paprikaa, purjoa ja perunalohkot. Päälle laitoin tänään porsaan ulkofileesiivuja, mutta laitan mitä sattuu olemaan.
Lihaa, jauhelihaa , kalaa tai jopa makkaraa.
Perunoiden päälle laitoin smetanaa ja mausteita tietysti maun mukaan. Pohjalle laitan vähän öljyä ja margar. Annan vähän aikaa ruskistua uunissa ja sitte lisään pinen tilkan vettä ja laitan folion päälle, siellä sitte muhii, kunnes on kypsää ja joskus vähän ylikin. Siellä se säilyy ja tämä ruoka voi odottaa syöjiään.
Kertokaa joku oma kiva suosikkiruokanne.
Eihän tämä nyt suoranaisesti isovanhemmuuteen liity, mutta on täällä menty aiheesta ohi niin moness muussakin, joten tämäkin ohitus sallittaneen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos vaan jaksat, niin kirjoittaisitko yhdelle uusavuttomalle koko reseptin suht tarkasti. Voisin kokeillakin :)
Mun mielestä yhden tummien lasagnelevyjen pakkauksessa on hyvä ja terveellinen ohje lasagnelle (olikohan Myllyn Paras?). Ooon käyttänyt sitä vuoden päivät. Ei tarvitse salaattiakaan erikseen, kun on tarpeeksi jo ruuassa kasviksia :)
ruokaohje osasto on ihan muualla.
juuri mihinkään ruokaan mitään tarkkaa reseptiä ja
tää ruoka on erityisesti sellanen, johon käytän mitä kaapista sattuu löytymään. Se on siitäkin hyvä, että joka kerta on hyvää, mutta eri makuista, ihan riippuen siitäkin. olenko laittanut lihaa vai kalaa ja mitä lihaa ja kasviksiakin tulee laitettua eri määrät joka kerta, joten maku vaihtelee.
Joskus laitan esim. keittojuures pussin pakasteesta, mutta parempaa tulee, kun tekee tuoreista lantusta ja porkkanasta. Välillä laitan sekaan esim. tuorejuuston jämiä, tai raastan päälle juustoa. Joskus laitan lorauksen kermaa, ihan mitä sattuu olemaan. Aivan yllättäviä juttuja voi sekotella ja hyvää tulee.
Kokeile niillä aineksilla mitä sulta löytyy ja päälle vain jotain lihan tapasta. Voi laittaa myös jauhelihaa sinne sekaan. Määrät riippuu siitäkin, kuinka monta syöjää on. Kuiteskin ne perusjutut on peruna, joku liha tai kala, sipuli, mahd. myös vähän valkosipulia, joko jauheena tai puolikas kynsi, ettei maistu liikaa. Keittojuureksia tai muita juureksia. Hyvää tulee myös papujen ja herneiden kanssa. Hyvän säväyksen ja värin antaa, kun pilkkoo sekaan vielä punajuurta, nyt ei ollut kotona, mutta laitan aina kun on. Maustan yleensä lihan erikseen Aromatilla ja sitte mulla on yhtä tosi hyvää yleismaustetta, mutta sitä ei saa joka kaupasta, mutta sen voi ajatella korvata esim. kasvisliemikuutiolla. Voit vaikka liottaa sen ensin lämpimään veteen, ei paljon, ehkä n. pari desiä ja sitte kaadat sen sinne kaiken päälle.
Suolaa ei sitte tarvita, koska siinä on suolaa jo tarpeeksi siinä kuutiossa. Kokeilemalla syntyy parhaat ruoat.
Laitan muutenkin ruokaa ihan fiiliksellä, joten en aina itsekään muista mitä olen laittanut.
Ai niin tohon sopii myös ihan tavallinen kaalikin makua antamaan, mutta sitten vois lisätä pikkusen n. 1 tl sokeria. Jos ei ole kaalia, niin kukkakaalia tai parsakaalia, tai ruusukaalia, kaikki käy. Ilman kaaliakin onnistuu, mutta maku on tietty erilainen, mutta aina hyvä.
Ruokajutut kuuluu ruoka ja juoma palstalle!!!
ainekset sattu vaan olemaan kaapissa. Sitten olit ihan tehnyt leivätkin ja pullaakin ajattelit tehdä. No kyllähän sitä voi vähän jo sunnuntaina relatakkin, vaikka kirjoittelemalla tänne.Oliko poikasi perhekin syömässä? Jossain välissä olisit voinut kyllä vaikka villasukat kutaista.
mutta leivät onnistui hienosti ja pullatkin tuli paistettua, mies niitä just urakalla tuolla pistelee poskeensa.
Oliko tossa nyt muka jotain ylivoimaista?
En joka päivä tee yhtä paljon, mutta olin nyt vain päättänyt hyödyntää uunin lämmöt, eli perustelin itselle, että kun laiskana päätin taas tehdä uuniruokaa, kun siinä ei tarvi seisoa vieressä vahtimassa, niin siitä "hyvitykseksi" teen sitte uunissa samalla muutakin. Pullaa teki taas mieli, niin sitten tein. Tää sattui nyut olemaan toinen vikonloppu peräkkäin kun leivoin pullaa, mutta edellisestä kerrasta olikin jo aikaa, taisi olla joulun aikaan viimeksi. Leipää leivon joka päivä, leipäkoneella nääs. Olen vain todennut, että tulee parempaa, kun tekee vain taikinan siinä ja sitte paistaa erikseen uunissa. Kun kerran laitan uuniruokaa, niin samalla sitte paistan leivätkin uunissa.
Katsos kun ei joka päivä leivo ym. niin sitten joskus on kiva kerralla tehdä vähän enemmän.
Usein laitan ruokaakin niin, että riittää kahdeksi päiväksi tai laitan pakkaseen, et jos ei ole fiilistä tai aikaa, niin otan pakkasesta. Ei joka päivä jaksa nipottaa, välillä relaan kunnolla, mutta sitte taas välillä on kiva repästä.
En kait nyt tänne tule kertomaan kuinka olen taas laiskotellut koko päivän, enkä oikein mitään saanut aikaseksi.
ihana "kuulla" että on muitakin tuuri ahkeria kun kotitöistä puhe.
Ottakaapas mallia meidän mumista perheenäidit, miniät ja tyttäret! Noin sitä kotia hoidetaan.
pidän uuniruoista juuri siksi että niiden muhiessa on mahdollista tehdä jotain muuta, eikä siis ole sidottu hellan ääressä seisoskeluun.
Ja ovathan ne nykytiedon mukaan terveellisempiäkin kuin paistetut ruoat.
Tuo resepti mikä vanhassa marttatädin keittokirjassa oli ruotsiksi kirjoitettuna että
"Man tager hvad man haver"
on minullakin eniten käytetty ruokaresepti.
Päivän paras heti on aina erilainen.
Toisinaan se on jo aamulla; herää levänneenä on uuden päivän odotus.
Joskus se on illalla, nukkumaan mennessä, päivän väsyttämänä pääsee lepoon omaan sänkyynsä.
Joskus se on kohtaaminen, joku jonka olemisesta iloitsee ja jonka seurasta nauttii.
Toisinaan siksi muodostuu jonkun, vaikka käsityön, valmiiksi saaminen, se ilo ja tyytyväisyys mikä kokee valmiista työstään.
Siivouspäivä valmiiksi saaminen on myös ihanaa, puhdaskoti ja puhtaat lakanat, nyt olen hyvin tietoinen ilosta kotikasvien mullan vaihdosta (myös nuoreten kukkiin vaihdoin eilen) .
Saunan jälkeen istua pellavatakissaan ja seurata vaikka TV ja juoda teetä.
Päivän paras heti on usein se toistuva jokapäiväinen aina läsnä.
Olin työhistoriani keittäjä, en hirveästi nauti kyökkihommista.
(*¥*) mumumu
luettelit noita elämän parhaita hetkiä. Ihan samoista asioista myös itse nautin.
Tämä ruoka-asia vaan on jokapäiväistä ja kun on sen saanut pois alta, niin siitä tulee se mukava tunne, kun tietää, että ei enää tänään tarvi sitä ruoanlaittoa edes ajatella.
Minä viihdyn keittiössä ajoittain, silloin kun saan jonkun inspiksen ja haluun välttämättä tehdä esim. jotain määrättyä ruokaa, mutta jos pakolsta joka päivä joutuu tekemään, niin ei aina jaksa innostaa, mutta silti on pakko. Onneksi mun mies tykkää kokkailla aika useinkin, joten silloin vapaudun. Kuitenkin hän tekee ruokaa, vain kun sattuu huvittamaan, minä en voi valita.
Ja sitten sinä siinä leipien ja pullien kypsymisen ohessa kehräsit villat ja kävit avannossa pesemässä olkipatjapussit, niin oli sitten raikas huone kun ripustit ne jäisenä kuivamaan leivintupaan. Ja sitten kipasit hakemassa uusia olkia patjojen pehmikkeiksi, kun ne lastenlapset olivat taas pissailleet entiset. Sammallapa sitten lypsit lehmät ja yöllä sitten viimein kirnusit voin. Hyvä mumi sä olet sitten reipas mummo.
ihminen olet ja tosi ivallinen ja lapsellinen! Mitähän nautintoa tuo piruilusi oikein tuottaa? Olet kiusaaja.Viitsisitkö olla ihmisiksi? Häpeän puolestasi ja olen pahoillani mumin vuoksi. EN OLE mumi! Mitähän mieltä muut isovanhemmat?
Kyllä nuo leipomis-ja uuniruokajutut ovat tuttuja touhuja.Menenee sekin perinne meidän
mummojen mukana maan rakoon.
Niistähän se mummojen päivä koostuu.Piruilijat jääkööt omaan arvoonsa.
on hitunen toivoa,että vielä ehtisimme nuorillemme opettaa uuniruokia,leipomisjuttuja,käsitöitä, sienestystä,marjastusta y.m.perinnettä.Koittakaa mummut olla asialla! Meillä ainakin on tyttären tyttö tosi innokas oppimaan leipomista sun muuta keittiössä.Oma tytär aikanaan ei ollut lainkaan kiinnostunut keittiöpuuhista,mieluummin tykkäs mennä ja käydä ulkona syömässä.Sai sitten itse lapsen kolmekymppisenä.Rintaruokinnan jälkeen syötteli mikrossa lämmitettyjä valmiita soseita päivästä toiseen.Neuvolan täti oli sitten yllättäen sanonut,että nyt saa alkaa antaa lapselle tavallista KOTIRUOKAA! Voitte kuvitella,että tuli hätä tälle äitille.Kaikki piti alusta alkaen opetella,kun ei edes perunoita osannut keittää. No oppihan tuo,mutta kymmeniä kertoja piti neuvoja soittaa,miten tehdään ihan perusruokia.Kyllä ne on meidän mummujen neuvot ja opetukset vain tärkeitä,eikä niitä saa unohtaa opettaa tyttärille,pojille(meillä poika ollut innostunein lapsista kokkaamaan) eikä lapsenlapsille!