Joka kerta minä vannon,
tämä on viimeinen kerta.
Vielä kerran jotta rauha voisi palata maailmaan
ja sitten ei enää milloinkaan.
Tämän kerran vielä,
lasken ripseni peittämään jäiset viikatteet joita silmäni iskevät rintaasi,
kun pakotat minut pyytämään anteeksi jotain mitä en koskaan tekisi.
Kerran vielä
käyn viereesi nukkumaan
myrkyn kohistessa suonissani.
Nukut hymy huulillasi
onni on löytänyt sinut taas
Minussa takoo ajatus:
-Jos rakkaus on näin lähellä vihaa,
haluan luopua molemmista.
tämä on viimeinen kerta.
Vielä kerran jotta rauha voisi palata maailmaan
ja sitten ei enää milloinkaan.
Tämän kerran vielä,
lasken ripseni peittämään jäiset viikatteet joita silmäni iskevät rintaasi,
kun pakotat minut pyytämään anteeksi jotain mitä en koskaan tekisi.
Kerran vielä
käyn viereesi nukkumaan
myrkyn kohistessa suonissani.
Nukut hymy huulillasi
onni on löytänyt sinut taas
Minussa takoo ajatus:
-Jos rakkaus on näin lähellä vihaa,
haluan luopua molemmista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
virtuaali käden...
vetää ylös mäen...
huomenna on hyvä päivä alkaa...
onnea...
se on tietä...oikeaa sarkaa...
tuntuu ehkä väärältä...
eikä uskalla alkaa...
mutta...omaa elämääsi elämään alkaa...
hyppii..sitten vaikka tasa jalkaa...
näet auringon ja sen loisteen.
Tämä vain syntyi...tunteestasi...^Å^
Todella vaikuttava runo.
Kyllä sanasi kulkevat hyvin:)
Herrantähden miten upea runo !
Ihme jos tämän jäljiltä jää ensimmäistäkään puuta, ihmistä, autoa, taloa, tornia, mitään pystyyn - puhaltaa kuin tornado - Upea, upea, upea...
mutta ei ollut aikaa jäädä silloin tänne.
En tiedä, miten osaan edes enää runojasi kommen-
toida. Tuot päivä päivältä upeampia runoja, ja
tässä on niin viiltäviä säkeitä - huh !
Kuinka tuo viimeinen säe koskettaakaan, ja niin
totta se on - viha ja rakkaus hipovat toisiaan.
Käsittämättömät on taitosi runoilla.