kieppuu ilmassa, tuo rakkaus
haavanlehtenä sydän vapisee
pelkää jo kosketusta
yöllä lämpö häviää pimeyteen
rakkaani on vielä kaukana
pohjoistuuli kantaa ikävää
mietin, kuinka kauan
rakkaus on ilmassa
pelkään
tallaavani särkyneen
haavanlehtenä sydän vapisee
pelkää jo kosketusta
yöllä lämpö häviää pimeyteen
rakkaani on vielä kaukana
pohjoistuuli kantaa ikävää
mietin, kuinka kauan
rakkaus on ilmassa
pelkään
tallaavani särkyneen
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässähän oli rakkaus suurella ärrällä - hieno
Sinun runoissasi on aina yhtä herkkä tunnelma,
ja jokaisessa kuin yksinäisen kaipaus jonnekkin/
johonkuhun erityiseen.
Mutta joskus muistan, että olet täällä sanonut
ettei runoillesi ole kohdetta, että ne ovat
" vain " runoja.
Joka tapauksessa nautinto niitä on lukea.
'pelkään tallaavani
särkyneen'...
erityisesti..
rakkaus,
haavoittuvaa..
haavanlehtiä havisee -
herkkä runo tämä