Epäpätevillä ei opettajanimikettä

Olet homo - varmaan!

"Opettajan työssä et voi saada peruuttamatonta aikaan, vaikka sinulla ei ole koulutusta ja teet työtä väliaikaisesti."

Kuule, jos esim. sairaanhoitaja (joka on vaihtanut työtä mukavuussyistä kolmivuorotöistä mukavaan päivätyöhön, kun ei siedä enää kroonikko-osaston kiroilevia ja haisevia vanhuksia, kun tekis mieli insuliiniannosta vähän koventaa..) valitaan pätkätyöhön vuodeksi erityisluokanopettajaksi luokkaan, jossa on kymmenen murrosikäistä nuorta, yksi on ylivilkas jokapuolelle juoksentelija ja keskittymätön, toinen on puhumaton autisti, kolmas syö mielialalääkkeitä ja salaa kadulla vetää vähän kaljaa päälle, neljäs on aina poissaoleva laiskuri, jolla aina on läksyt tekemättä, viides on CP-vammainen, normaaliälyinen, mutta kiukkuinen, kun tänne joutui, kuudes on anorektikko, seitsemäs on bulimikko, jolla aina on eväät tunnilla pulpetilla, kahdeksas on epäsosiaalinen, joka aina aloittaa joka välitunti tappelun milloin kenenkin kanssa, kahdeksas on alkoholistiperheen kovettunut "skinityyppinen" nuori, joka kuitenkin esitelmissä änkyttää, joka varoittelee isänsä vankilataustasta opea, jottei kannata pullistella, yhdeksäs on synnytyksessä vesipään saanut ja vähän jälkeen jäänyt ylikiltti hitailija ja kymmenes on Touretten syndroomasta kärsiva. Ne ovat sulle kilttejä tasan yhden jakson, noin 5-6 viikkoa, sitten tapahtuu "räjähdys", kun sä yrität sairaanhoitajan konseptilla jatkuvasti heitä paappoa, etkä tiedä opetusmenetelmistä yhtään mitään saati toiminnallisista pedagogioista. Sun tekis mieli pistää välipalamehuun niille vilkkaille jokin rauhoittava pilleri, ja niille ylihitaille jotain piristettä ja aivotoimintaa kiihdyttävää. Aggressiiviselle lykkäisit juomaan jotain lamauttavaa ja CP-vammaisen kanssa sitten juttelisit kahdenkeskistä älykästä puhetta lopun päivää. Kun rexi kurkkaa, hän toteaa, että työrauha on, eikä tiedä, millä metodilla... Mutta näin ei saa tehdä, vaikka olisit laillistettu hoitaja, et saa antaa rauhattomille oppilaille minkäänlaisia lääkkeitä lain mukaan. Sun pitää vaan kestää hullujenhuoneen kaltainen meno kuin suoraan suljetulta 1800-luvulta siellä koulussa ne pahaiset tunnit, ja jos lyöt nyrkin pöytään ja huudat, niin sitten viereisessä luokassa oleva pätevä ope kuulee tai koulunkäyntiavustaja, joka passiivisesti tarkkailee luokan tilannetta ja joskus nostaa vihkon lattialta tai pyyhkii taulun tai kävelee pulpetilta toiselle, ilmoittaa sun menetelmistäsi pikapikaa rehtorille ja sit sun urasi on lopullisesti ohi???

Ja sitten ne äidin armaat käyvät kuraattorille joukolle kertomassa susta aimo annoksen valheita ja stooreja, jotka kirjataan ja sitten kutsutaan oppilashuolto paikalle. Ja kaikki istuvat kiltisti, kun he ovat paikalla, mutta annas, kun lähtevät, niin taas on piru joukkoineen merrassa. Ja sä unelmoit olevasi taas sielä sairaalassa töissä, jossa saa potilaan suuhun kipata rauhoittavia, sitoa istumaan päiväksi syöttötuoliin TV:n ääreen ja itse istua kahvilla ja juoruta kollegojesi kanssa ja täytellä dokumentteja. Lähihoitajat kyllä vaihtavat vaipat, suihkuttavat ja jakavat ruuat, sinä vain iltakierrolla tuikkaat tarvittavat pistokset ja jakelet taas niitä lääkkeitä ja täytät dokumentteja... Ja siellä suljetulla puolelle istuu juuri se vesipäätyttö, joka murkkuikäisenä vasta huomasi, ettei kukaan rakasta häntä, ja siellä hän on masentuneena ja itsarin partaalla ja sinä mietit, mitä jätit ihmisarvosta kertomatta terveystiedon tunnilla ja annostelet hänelle lääkettä... Ja pian kuulet, että se skini joutui nuorisovankilaan ja siellä taisi tulla liian iso annos rauhoittavia nielaistua, kun osaston päivystävässä pitää vatsahuuhtelussa olla. Ja sä mietit, mitä jäi kertomatta tuolle nuorelle miehelle tai neuvomatta, kun kova kuori ei sulanut. Muistitko koskaa kehua mitään, mitä hän sai aikaiseksi? CP-vammainen päätyi erityisammattikouluun. Siellä hän eli sosiaalisesti eristettyä ja turvallista elämää muiden kanssa. Tuli työelämään lähtö ja yht'äkkiä hän huomasi, ettei pysty leikkaamaan saksilla, kun muut ovat aina leikanneet hänen puolestaan käsityön tunneilla ja saatuaan sakset käteen tulee pakkoliike ja sakset vahingossa uppoavat jonkun lähellä olevaan selkään. Siksi, kun sulla ei ollut niitä pedagogisia taitoja harjoittaa häntä pitelemään niitä saksia oikein käsityön tunneilla, et edes vaivautunut etsimään muovisia pyöreäkärkisiä saksia hänelle. Entäs se änkyttäjä? Hän ei taatusti saanut puheterapeuttista opetusta sun tunneillasi, koska et osaa sitä tehdä! Eli, onko sairaanhoitaja pätevä hoitamaan vuodesta toiseen erityisopettajan työtä. Mielestäni ei. Hänet on koulutettu terveydenhuoltoon, ei kouluun. Sairaanhoitaja hoitaa ruumista ja psyykeäkin, mutta elämässä selviytymistä ja kognitiivisten taitojen kehittämistä epäpätevä ilman opettajan koulutusta ei todella osaa.

peruuttamatonta aikaan kirjoitti:

"Opettajan työssä et voi saada peruuttamatonta aikaan, vaikka sinulla ei ole koulutusta ja teet työtä väliaikaisesti."

Kuule, jos esim. sairaanhoitaja (joka on vaihtanut työtä mukavuussyistä kolmivuorotöistä mukavaan päivätyöhön, kun ei siedä enää kroonikko-osaston kiroilevia ja haisevia vanhuksia, kun tekis mieli insuliiniannosta vähän koventaa..) valitaan pätkätyöhön vuodeksi erityisluokanopettajaksi luokkaan, jossa on kymmenen murrosikäistä nuorta, yksi on ylivilkas jokapuolelle juoksentelija ja keskittymätön, toinen on puhumaton autisti, kolmas syö mielialalääkkeitä ja salaa kadulla vetää vähän kaljaa päälle, neljäs on aina poissaoleva laiskuri, jolla aina on läksyt tekemättä, viides on CP-vammainen, normaaliälyinen, mutta kiukkuinen, kun tänne joutui, kuudes on anorektikko, seitsemäs on bulimikko, jolla aina on eväät tunnilla pulpetilla, kahdeksas on epäsosiaalinen, joka aina aloittaa joka välitunti tappelun milloin kenenkin kanssa, kahdeksas on alkoholistiperheen kovettunut "skinityyppinen" nuori, joka kuitenkin esitelmissä änkyttää, joka varoittelee isänsä vankilataustasta opea, jottei kannata pullistella, yhdeksäs on synnytyksessä vesipään saanut ja vähän jälkeen jäänyt ylikiltti hitailija ja kymmenes on Touretten syndroomasta kärsiva. Ne ovat sulle kilttejä tasan yhden jakson, noin 5-6 viikkoa, sitten tapahtuu "räjähdys", kun sä yrität sairaanhoitajan konseptilla jatkuvasti heitä paappoa, etkä tiedä opetusmenetelmistä yhtään mitään saati toiminnallisista pedagogioista. Sun tekis mieli pistää välipalamehuun niille vilkkaille jokin rauhoittava pilleri, ja niille ylihitaille jotain piristettä ja aivotoimintaa kiihdyttävää. Aggressiiviselle lykkäisit juomaan jotain lamauttavaa ja CP-vammaisen kanssa sitten juttelisit kahdenkeskistä älykästä puhetta lopun päivää. Kun rexi kurkkaa, hän toteaa, että työrauha on, eikä tiedä, millä metodilla... Mutta näin ei saa tehdä, vaikka olisit laillistettu hoitaja, et saa antaa rauhattomille oppilaille minkäänlaisia lääkkeitä lain mukaan. Sun pitää vaan kestää hullujenhuoneen kaltainen meno kuin suoraan suljetulta 1800-luvulta siellä koulussa ne pahaiset tunnit, ja jos lyöt nyrkin pöytään ja huudat, niin sitten viereisessä luokassa oleva pätevä ope kuulee tai koulunkäyntiavustaja, joka passiivisesti tarkkailee luokan tilannetta ja joskus nostaa vihkon lattialta tai pyyhkii taulun tai kävelee pulpetilta toiselle, ilmoittaa sun menetelmistäsi pikapikaa rehtorille ja sit sun urasi on lopullisesti ohi???

Ja sitten ne äidin armaat käyvät kuraattorille joukolle kertomassa susta aimo annoksen valheita ja stooreja, jotka kirjataan ja sitten kutsutaan oppilashuolto paikalle. Ja kaikki istuvat kiltisti, kun he ovat paikalla, mutta annas, kun lähtevät, niin taas on piru joukkoineen merrassa. Ja sä unelmoit olevasi taas sielä sairaalassa töissä, jossa saa potilaan suuhun kipata rauhoittavia, sitoa istumaan päiväksi syöttötuoliin TV:n ääreen ja itse istua kahvilla ja juoruta kollegojesi kanssa ja täytellä dokumentteja. Lähihoitajat kyllä vaihtavat vaipat, suihkuttavat ja jakavat ruuat, sinä vain iltakierrolla tuikkaat tarvittavat pistokset ja jakelet taas niitä lääkkeitä ja täytät dokumentteja... Ja siellä suljetulla puolelle istuu juuri se vesipäätyttö, joka murkkuikäisenä vasta huomasi, ettei kukaan rakasta häntä, ja siellä hän on masentuneena ja itsarin partaalla ja sinä mietit, mitä jätit ihmisarvosta kertomatta terveystiedon tunnilla ja annostelet hänelle lääkettä... Ja pian kuulet, että se skini joutui nuorisovankilaan ja siellä taisi tulla liian iso annos rauhoittavia nielaistua, kun osaston päivystävässä pitää vatsahuuhtelussa olla. Ja sä mietit, mitä jäi kertomatta tuolle nuorelle miehelle tai neuvomatta, kun kova kuori ei sulanut. Muistitko koskaa kehua mitään, mitä hän sai aikaiseksi? CP-vammainen päätyi erityisammattikouluun. Siellä hän eli sosiaalisesti eristettyä ja turvallista elämää muiden kanssa. Tuli työelämään lähtö ja yht'äkkiä hän huomasi, ettei pysty leikkaamaan saksilla, kun muut ovat aina leikanneet hänen puolestaan käsityön tunneilla ja saatuaan sakset käteen tulee pakkoliike ja sakset vahingossa uppoavat jonkun lähellä olevaan selkään. Siksi, kun sulla ei ollut niitä pedagogisia taitoja harjoittaa häntä pitelemään niitä saksia oikein käsityön tunneilla, et edes vaivautunut etsimään muovisia pyöreäkärkisiä saksia hänelle. Entäs se änkyttäjä? Hän ei taatusti saanut puheterapeuttista opetusta sun tunneillasi, koska et osaa sitä tehdä! Eli, onko sairaanhoitaja pätevä hoitamaan vuodesta toiseen erityisopettajan työtä. Mielestäni ei. Hänet on koulutettu terveydenhuoltoon, ei kouluun. Sairaanhoitaja hoitaa ruumista ja psyykeäkin, mutta elämässä selviytymistä ja kognitiivisten taitojen kehittämistä epäpätevä ilman opettajan koulutusta ei todella osaa.

Älähän nyt liiottele! Vastatkaas nyt EO:t, tällastako on elo erityisluokassa. Eipä kuule ihan totuutta lähellä ole.

Linkitin kirjoituksesi sairaanhoitajien palstalle, saas nähdä mitä mieltä ne on sun kirjoituksestasi!!!

peruuttamatonta aikaan kirjoitti:

"Opettajan työssä et voi saada peruuttamatonta aikaan, vaikka sinulla ei ole koulutusta ja teet työtä väliaikaisesti."

Kuule, jos esim. sairaanhoitaja (joka on vaihtanut työtä mukavuussyistä kolmivuorotöistä mukavaan päivätyöhön, kun ei siedä enää kroonikko-osaston kiroilevia ja haisevia vanhuksia, kun tekis mieli insuliiniannosta vähän koventaa..) valitaan pätkätyöhön vuodeksi erityisluokanopettajaksi luokkaan, jossa on kymmenen murrosikäistä nuorta, yksi on ylivilkas jokapuolelle juoksentelija ja keskittymätön, toinen on puhumaton autisti, kolmas syö mielialalääkkeitä ja salaa kadulla vetää vähän kaljaa päälle, neljäs on aina poissaoleva laiskuri, jolla aina on läksyt tekemättä, viides on CP-vammainen, normaaliälyinen, mutta kiukkuinen, kun tänne joutui, kuudes on anorektikko, seitsemäs on bulimikko, jolla aina on eväät tunnilla pulpetilla, kahdeksas on epäsosiaalinen, joka aina aloittaa joka välitunti tappelun milloin kenenkin kanssa, kahdeksas on alkoholistiperheen kovettunut "skinityyppinen" nuori, joka kuitenkin esitelmissä änkyttää, joka varoittelee isänsä vankilataustasta opea, jottei kannata pullistella, yhdeksäs on synnytyksessä vesipään saanut ja vähän jälkeen jäänyt ylikiltti hitailija ja kymmenes on Touretten syndroomasta kärsiva. Ne ovat sulle kilttejä tasan yhden jakson, noin 5-6 viikkoa, sitten tapahtuu "räjähdys", kun sä yrität sairaanhoitajan konseptilla jatkuvasti heitä paappoa, etkä tiedä opetusmenetelmistä yhtään mitään saati toiminnallisista pedagogioista. Sun tekis mieli pistää välipalamehuun niille vilkkaille jokin rauhoittava pilleri, ja niille ylihitaille jotain piristettä ja aivotoimintaa kiihdyttävää. Aggressiiviselle lykkäisit juomaan jotain lamauttavaa ja CP-vammaisen kanssa sitten juttelisit kahdenkeskistä älykästä puhetta lopun päivää. Kun rexi kurkkaa, hän toteaa, että työrauha on, eikä tiedä, millä metodilla... Mutta näin ei saa tehdä, vaikka olisit laillistettu hoitaja, et saa antaa rauhattomille oppilaille minkäänlaisia lääkkeitä lain mukaan. Sun pitää vaan kestää hullujenhuoneen kaltainen meno kuin suoraan suljetulta 1800-luvulta siellä koulussa ne pahaiset tunnit, ja jos lyöt nyrkin pöytään ja huudat, niin sitten viereisessä luokassa oleva pätevä ope kuulee tai koulunkäyntiavustaja, joka passiivisesti tarkkailee luokan tilannetta ja joskus nostaa vihkon lattialta tai pyyhkii taulun tai kävelee pulpetilta toiselle, ilmoittaa sun menetelmistäsi pikapikaa rehtorille ja sit sun urasi on lopullisesti ohi???

Ja sitten ne äidin armaat käyvät kuraattorille joukolle kertomassa susta aimo annoksen valheita ja stooreja, jotka kirjataan ja sitten kutsutaan oppilashuolto paikalle. Ja kaikki istuvat kiltisti, kun he ovat paikalla, mutta annas, kun lähtevät, niin taas on piru joukkoineen merrassa. Ja sä unelmoit olevasi taas sielä sairaalassa töissä, jossa saa potilaan suuhun kipata rauhoittavia, sitoa istumaan päiväksi syöttötuoliin TV:n ääreen ja itse istua kahvilla ja juoruta kollegojesi kanssa ja täytellä dokumentteja. Lähihoitajat kyllä vaihtavat vaipat, suihkuttavat ja jakavat ruuat, sinä vain iltakierrolla tuikkaat tarvittavat pistokset ja jakelet taas niitä lääkkeitä ja täytät dokumentteja... Ja siellä suljetulla puolelle istuu juuri se vesipäätyttö, joka murkkuikäisenä vasta huomasi, ettei kukaan rakasta häntä, ja siellä hän on masentuneena ja itsarin partaalla ja sinä mietit, mitä jätit ihmisarvosta kertomatta terveystiedon tunnilla ja annostelet hänelle lääkettä... Ja pian kuulet, että se skini joutui nuorisovankilaan ja siellä taisi tulla liian iso annos rauhoittavia nielaistua, kun osaston päivystävässä pitää vatsahuuhtelussa olla. Ja sä mietit, mitä jäi kertomatta tuolle nuorelle miehelle tai neuvomatta, kun kova kuori ei sulanut. Muistitko koskaa kehua mitään, mitä hän sai aikaiseksi? CP-vammainen päätyi erityisammattikouluun. Siellä hän eli sosiaalisesti eristettyä ja turvallista elämää muiden kanssa. Tuli työelämään lähtö ja yht'äkkiä hän huomasi, ettei pysty leikkaamaan saksilla, kun muut ovat aina leikanneet hänen puolestaan käsityön tunneilla ja saatuaan sakset käteen tulee pakkoliike ja sakset vahingossa uppoavat jonkun lähellä olevaan selkään. Siksi, kun sulla ei ollut niitä pedagogisia taitoja harjoittaa häntä pitelemään niitä saksia oikein käsityön tunneilla, et edes vaivautunut etsimään muovisia pyöreäkärkisiä saksia hänelle. Entäs se änkyttäjä? Hän ei taatusti saanut puheterapeuttista opetusta sun tunneillasi, koska et osaa sitä tehdä! Eli, onko sairaanhoitaja pätevä hoitamaan vuodesta toiseen erityisopettajan työtä. Mielestäni ei. Hänet on koulutettu terveydenhuoltoon, ei kouluun. Sairaanhoitaja hoitaa ruumista ja psyykeäkin, mutta elämässä selviytymistä ja kognitiivisten taitojen kehittämistä epäpätevä ilman opettajan koulutusta ei todella osaa.

Ammatin arvostus sairaanhoitajia kohtaan tuntuu olevan kovin hatara. Aika törkeää jopa mielestäni s-hoitajia kohtaan tuollainen. Et itse taida tiedää hoitsun työstä yhtikäs mitään... Ajattelit että sairaanhoitajalla ei siis ole muita vaihtoehtoja kuin kroonikko-osaston vanhukset tai erit. opettaja?

Tuosta kertomasta luokastasi. Haluaisin nähdä sen luokan jossa on todella kaikki 10 tällaista tapausta.

En tiedä miten teillä, mutta meidän kaupungissa autisteille on ihan oma opetuksluokkansa. Jos ei, hänellä on avustaja mukana. Jos CP-vamma ei ole lievä, hänellä myös. Juu, avustajat ovat vain vuoden koulutuksen käyneitä, muttta luulisi kahdesta aikuisesta olevan hyötyä luokassa..

Miksi ajattelet että sairaanhoitajilla on paapominen verissä??? Että hoitsut niinkun silittelee vain kaikkien päätä ja hyssyttelee? Tiedoksesi, ei ole näin.

Ajattelitko myös että rexi vaan kurkkaa ovesta ja toteaa työrauhan? Fiksu ihminen osaisi avata rehtorille suunsa luokassa olevista ongelmista.

Sitten noista lääkkeistä. Ihan uutta mulle että sairaahoitaja ei saa jaella rauhottavia miten sattuu. Kerros enemmän... NOT!!! Ajattelit että hoitsut niitä jakelisi ihan ajakulukseen ihan miten heidän mieli tekee.

Avustajienkin arvostus tuntuu aika heikossa olevan. Yleensä kllä näkemäni avustajat ovat tehneet hieman enemmän kuin nostaneet vihon tai pyyhkineet taulun, kuten avustaneet tehtävien tekemisessä, suomentaneet kappaleita oppilaan kanssa. Yksi näkemäni avustaja erityisluokassa on ollut sellainen, että yksi oppilas ei totellut ketään muuta kuin häntä... Suuri apu kyllä!

Sitten tämä kohta "sä unelmoit olevasi taas sielä sairaalassa töissä, jossa saa potilaan suuhun kipata rauhoittavia, sitoa istumaan päiväksi syöttötuoliin TV:n ääreen ja itse istua kahvilla ja juoruta kollegojesi kanssa ja täytellä dokumentteja. Lähihoitajat kyllä vaihtavat vaipat, suihkuttavat ja jakavat ruuat, sinä vain iltakierrolla tuikkaat tarvittavat pistokset ja jakelet taas niitä lääkkeitä ja täytät dokumentteja... "
Niin. Ajattelit sitten ettei hoitajat muuta tee. Kyllähän siellä on aikaa istuskella ja kahvia juoda. Käyppä ihan itse vaikka tutustumassa s.hoitaja työhön niin voisi hieman sivistää sinunkin eloasi... Ja ne lääkitykset muuten tulee lääkärin määräyksestä. Että ei niitä vaan kipata suuhun niinkuin huvittaa.

Ajattelit sitten että tuollaisen murkkuikäisen vesipäätytön mielenterveys- ja itsetunto-ongelmat on sillä ratkaistu, että joku kertoo terkan tunnilla ihmisarvosta?

Sitten skinipojan kovasta kuoresta. Kyllähän sita jotain voi koulukin sen eteen tehdä, että skinipojan jaloilleen saisi, mutta ei se taida ainoa vastuullinen paikka. Tiedän aika monta samanlaista nuorta, jotka ovat olleet ihan erityisopettajan opetuksessa ja samankaltainen kohtalo ollut. Kysyit muistitko kehua häntä? No sekö on ainoa asia mitä teille tuollaisesta opetetaan, muistat vain kehua?

Käsityön tunneista. Muuten yläasteella yleisestiottaen kässän tunnit vetää käsityönopettaja, ja hänellä on avustaja mukana. Mikäli näin ei olekkaan, mistä päättelet että sairaanhoitaja leikkaisi hänen puolestaan, sairaanhoitajahan ei mitään CP-vammaisista tiedä? Oletko ajatellut että OHR käsittelee muutakin kuin oppilaiden paskanjauhamisia, kuten yhdessä miettiä erityisiä keinoja jonkun oppilaan opetukseen? Ja muuten, siellä erityisammattikoulussa opetetaan juuri näintä taitoja myös...

Muuten, se änkyttäjä ja puheterapia. Kaupungissani on myös puheterapia erikseen, jossa EO ja puheterapeutti miettivät YHDESSÄ näitä keinoja...

En sano että sairaanhoitaja olisi pätevä hoitamaan hommaa vuodesta toiseen, mutta jos yksinkertaisesti ei muuta ole saatavilla, kyllä s.hoitaja vuoden voi hyvinkin pärjätä. Oletko ajatellut että sairaanhoitajat tekevät muutakin kuin hoitava kroonikkosairaita vanhuksia? Esim. mielenterveys puolen sairaanhoitaja joka on käynyt erityiskoulutuksen vammaisten hoitoon ei mielestäni olisi surkeimpia valintoja MIKÄLI ERITYISOPETTAJAA EI OLE SAATAVILLA!

Nuo luettelemasi oppilaiden ongelmat muuten olivat sitä luokkaa, että yleisesti ne hoitaa psykologi tms. EO:n tehtävä on raportoida tilanteeta eteenpäin ja neuvotella esim. kuraattorin ja psykologin kanssa asiasta ja pyrkiä tukemaan oppilasta.

Toki EO on koulutettu ja hänellä on hyvät pedagokiset taidot, kaikki arvostus heille. Nuo luettelemasi ongelmat nyt eivät mielestäni liity niinkään opetukseen, vaan taitoon käsitellä ihmisiä hellästi ja kovasti yhtaikaa. Opetuksessa itsessään EO luonnollisesti on parempi.

Tunnut pitävän kaikkia sairaanhoitajia idiootteina ja kirjoituksesi oli selkeästi liioteltu. Voin sanoa että ERITTÄIN HARVOIN on vastaavaa luokkaa kuin mitä esimerkissäsi oli. Yhden luokan tiedän, josta kahta lukuunottamatta kaikki oppilaat kävivät linnan kautta tai kuolivat. Erittäin ammattitaitoinen EO, häntä ei voi syyttää.

Et muuten taida löytää noista oppilaista sitä kaunista puolta, sanot luokkaa hullujenhuoneeksi ja että yhden jakson ovat kilttejä yms... Harva oppilas jaksaa olla ympäri vuoden vaikea. Siinä tuleekin esiin se ihmisen käsittelytaito ja kyky löytää ihmisestä hyvä puoli.

En muuten ole sairaanhoitaja, vaan opetustyöntekijä. Olen ollut myös erityisluokassa sijaistamassa ja nähnyt homman aika läheltä.

järkevämpää olisi puhua opettajan ammatillisuudesta. Opettajan ammattinimike ei ole lakiperustainen mutta sairaanhoitajan ammatti on. Sairaanhoitajan on siis aina oltava pätevä mutta opettajaksi voidaan kelpuuttaa kuka tahansa kaduntallaaja. On itsestään selvää, että opettajan ammatti pitäisi ehdottomasti muuttaa lakiperustaiseksi - opetusalan kokisi arvonnousun ja epäpätevät opettajat tulisivat pyyhkäistyiksi pätevöittämiskoulutukseen. Sääli sinänsä, että säästöjen nimissä nykyinen meno saa jatkua.

sikseen, kirjoitti:

järkevämpää olisi puhua opettajan ammatillisuudesta. Opettajan ammattinimike ei ole lakiperustainen mutta sairaanhoitajan ammatti on. Sairaanhoitajan on siis aina oltava pätevä mutta opettajaksi voidaan kelpuuttaa kuka tahansa kaduntallaaja. On itsestään selvää, että opettajan ammatti pitäisi ehdottomasti muuttaa lakiperustaiseksi - opetusalan kokisi arvonnousun ja epäpätevät opettajat tulisivat pyyhkäistyiksi pätevöittämiskoulutukseen. Sääli sinänsä, että säästöjen nimissä nykyinen meno saa jatkua.

täyttävä henkilö voi käyttää määrättyä titteliä ja toimia opettaja-nimikkeellä (tai rehtorina / koulutusjohtajana jne.) ainakin vakinaisissa viroissa ja toimissa. Väliaikaisiin tehtäviin voidaan valita enintään vuodeksi epäpätevä, sen sanoo laki, mutta hänen on kyettävä hoitamaan tehtävä mahdollisimman hyvin ja rehtori ja sivistysvirasto tai vastaava on vastuussa toiminnasta:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986

Ei hoitsu kirjoitti:

Ammatin arvostus sairaanhoitajia kohtaan tuntuu olevan kovin hatara. Aika törkeää jopa mielestäni s-hoitajia kohtaan tuollainen. Et itse taida tiedää hoitsun työstä yhtikäs mitään... Ajattelit että sairaanhoitajalla ei siis ole muita vaihtoehtoja kuin kroonikko-osaston vanhukset tai erit. opettaja?

Tuosta kertomasta luokastasi. Haluaisin nähdä sen luokan jossa on todella kaikki 10 tällaista tapausta.

En tiedä miten teillä, mutta meidän kaupungissa autisteille on ihan oma opetuksluokkansa. Jos ei, hänellä on avustaja mukana. Jos CP-vamma ei ole lievä, hänellä myös. Juu, avustajat ovat vain vuoden koulutuksen käyneitä, muttta luulisi kahdesta aikuisesta olevan hyötyä luokassa..

Miksi ajattelet että sairaanhoitajilla on paapominen verissä??? Että hoitsut niinkun silittelee vain kaikkien päätä ja hyssyttelee? Tiedoksesi, ei ole näin.

Ajattelitko myös että rexi vaan kurkkaa ovesta ja toteaa työrauhan? Fiksu ihminen osaisi avata rehtorille suunsa luokassa olevista ongelmista.

Sitten noista lääkkeistä. Ihan uutta mulle että sairaahoitaja ei saa jaella rauhottavia miten sattuu. Kerros enemmän... NOT!!! Ajattelit että hoitsut niitä jakelisi ihan ajakulukseen ihan miten heidän mieli tekee.

Avustajienkin arvostus tuntuu aika heikossa olevan. Yleensä kllä näkemäni avustajat ovat tehneet hieman enemmän kuin nostaneet vihon tai pyyhkineet taulun, kuten avustaneet tehtävien tekemisessä, suomentaneet kappaleita oppilaan kanssa. Yksi näkemäni avustaja erityisluokassa on ollut sellainen, että yksi oppilas ei totellut ketään muuta kuin häntä... Suuri apu kyllä!

Sitten tämä kohta "sä unelmoit olevasi taas sielä sairaalassa töissä, jossa saa potilaan suuhun kipata rauhoittavia, sitoa istumaan päiväksi syöttötuoliin TV:n ääreen ja itse istua kahvilla ja juoruta kollegojesi kanssa ja täytellä dokumentteja. Lähihoitajat kyllä vaihtavat vaipat, suihkuttavat ja jakavat ruuat, sinä vain iltakierrolla tuikkaat tarvittavat pistokset ja jakelet taas niitä lääkkeitä ja täytät dokumentteja... "
Niin. Ajattelit sitten ettei hoitajat muuta tee. Kyllähän siellä on aikaa istuskella ja kahvia juoda. Käyppä ihan itse vaikka tutustumassa s.hoitaja työhön niin voisi hieman sivistää sinunkin eloasi... Ja ne lääkitykset muuten tulee lääkärin määräyksestä. Että ei niitä vaan kipata suuhun niinkuin huvittaa.

Ajattelit sitten että tuollaisen murkkuikäisen vesipäätytön mielenterveys- ja itsetunto-ongelmat on sillä ratkaistu, että joku kertoo terkan tunnilla ihmisarvosta?

Sitten skinipojan kovasta kuoresta. Kyllähän sita jotain voi koulukin sen eteen tehdä, että skinipojan jaloilleen saisi, mutta ei se taida ainoa vastuullinen paikka. Tiedän aika monta samanlaista nuorta, jotka ovat olleet ihan erityisopettajan opetuksessa ja samankaltainen kohtalo ollut. Kysyit muistitko kehua häntä? No sekö on ainoa asia mitä teille tuollaisesta opetetaan, muistat vain kehua?

Käsityön tunneista. Muuten yläasteella yleisestiottaen kässän tunnit vetää käsityönopettaja, ja hänellä on avustaja mukana. Mikäli näin ei olekkaan, mistä päättelet että sairaanhoitaja leikkaisi hänen puolestaan, sairaanhoitajahan ei mitään CP-vammaisista tiedä? Oletko ajatellut että OHR käsittelee muutakin kuin oppilaiden paskanjauhamisia, kuten yhdessä miettiä erityisiä keinoja jonkun oppilaan opetukseen? Ja muuten, siellä erityisammattikoulussa opetetaan juuri näintä taitoja myös...

Muuten, se änkyttäjä ja puheterapia. Kaupungissani on myös puheterapia erikseen, jossa EO ja puheterapeutti miettivät YHDESSÄ näitä keinoja...

En sano että sairaanhoitaja olisi pätevä hoitamaan hommaa vuodesta toiseen, mutta jos yksinkertaisesti ei muuta ole saatavilla, kyllä s.hoitaja vuoden voi hyvinkin pärjätä. Oletko ajatellut että sairaanhoitajat tekevät muutakin kuin hoitava kroonikkosairaita vanhuksia? Esim. mielenterveys puolen sairaanhoitaja joka on käynyt erityiskoulutuksen vammaisten hoitoon ei mielestäni olisi surkeimpia valintoja MIKÄLI ERITYISOPETTAJAA EI OLE SAATAVILLA!

Nuo luettelemasi oppilaiden ongelmat muuten olivat sitä luokkaa, että yleisesti ne hoitaa psykologi tms. EO:n tehtävä on raportoida tilanteeta eteenpäin ja neuvotella esim. kuraattorin ja psykologin kanssa asiasta ja pyrkiä tukemaan oppilasta.

Toki EO on koulutettu ja hänellä on hyvät pedagokiset taidot, kaikki arvostus heille. Nuo luettelemasi ongelmat nyt eivät mielestäni liity niinkään opetukseen, vaan taitoon käsitellä ihmisiä hellästi ja kovasti yhtaikaa. Opetuksessa itsessään EO luonnollisesti on parempi.

Tunnut pitävän kaikkia sairaanhoitajia idiootteina ja kirjoituksesi oli selkeästi liioteltu. Voin sanoa että ERITTÄIN HARVOIN on vastaavaa luokkaa kuin mitä esimerkissäsi oli. Yhden luokan tiedän, josta kahta lukuunottamatta kaikki oppilaat kävivät linnan kautta tai kuolivat. Erittäin ammattitaitoinen EO, häntä ei voi syyttää.

Et muuten taida löytää noista oppilaista sitä kaunista puolta, sanot luokkaa hullujenhuoneeksi ja että yhden jakson ovat kilttejä yms... Harva oppilas jaksaa olla ympäri vuoden vaikea. Siinä tuleekin esiin se ihmisen käsittelytaito ja kyky löytää ihmisestä hyvä puoli.

En muuten ole sairaanhoitaja, vaan opetustyöntekijä. Olen ollut myös erityisluokassa sijaistamassa ja nähnyt homman aika läheltä.

kirjoitella noin pitkiä viestejä? Eihän näitä jaksa kukaan lukeakaan!

Pientä ymmärrystä nettiviestintään - kiitos.

on aikaa... kirjoitti:

kirjoitella noin pitkiä viestejä? Eihän näitä jaksa kukaan lukeakaan!

Pientä ymmärrystä nettiviestintään - kiitos.

Kai tuohon perusteellisesti on vastattavakin...

vaan pätevyysvaatimukset kirjoitti:

täyttävä henkilö voi käyttää määrättyä titteliä ja toimia opettaja-nimikkeellä (tai rehtorina / koulutusjohtajana jne.) ainakin vakinaisissa viroissa ja toimissa. Väliaikaisiin tehtäviin voidaan valita enintään vuodeksi epäpätevä, sen sanoo laki, mutta hänen on kyettävä hoitamaan tehtävä mahdollisimman hyvin ja rehtori ja sivistysvirasto tai vastaava on vastuussa toiminnasta:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986

että monet kunnat rikkovat lakia pitämällä epäpäteviä opettajia vuodesta toiseen ilman, että tehtäisiin elettäkään pätevien opettajien hankkimiseksi auki oleviin virkoihin.

siitä, että pitkään epäpätevinä opettajan työtä tehneet olisi hyvä jättää koulutuksesta ulos. Heidän "opettamisensa" on aika mahdoton tehtävä, sillä he luulevat jo osaavansa kaiken ja oppineensa sen nimenomaan itse työtä tehden. Valitettavasti tuo lähtökohta on aika kapea ja minälähtöinen. Opettajan työssä kaivattaisiin kuitenkin kykyä katsoa asioita laajemmin tieteen kontekstissa.

Ja tämä ei ollut provo vaan olen ihan oikeasti tätä mieltä. Käytännönkokemukseni em. kaltaisita tyypeistä vain vahvistavat näkemystäni.

ja pystyisi toteuttamaan niitä edes jotenkin käytännössä, esim. konstruktivistista oppimiskäsitystä (mm. dialoginen / yhteisöllinen / ratkaisukeskeinen / kognitiivinen) ja pistää oppilaat aktiivisesti ajattelemaan, tekemään hyviä töitä yhdessä ja selvittämään ongelmia ja sitä kautta saaden onnistumisen elämyksiä sen sijaan, että opettaja behavioristisesti tai strukturaalisesti ylhäältä kaiken johtaa ja oppilaat passiivisesti vain kuuntelee, imitoi ja jäljittelee - sekä myöhemmin unohtaa saatuaan joko "keppiä tai porkkanaa", niin oishan se hyvä!

Olen nähnyt tapauksia, joissa epäpätevä 9-10 vuotta sijaisuuksia tehnyt opetustyöläinen raahaa samaa mappia vuodesta toiseen, josta samalla sapluunalla vetää kurssin vuodesta toiseen, eli jopa 20 vuotta vanhoja oppimismateriaaleja on käytetty, niissä kun ei tarvitse päätään vaivata ja oppilaat passiisivisesti ilman kritiikkiä nielevät lähes kaiken - paitsi muutama, joiden valistuneet vanhemmat osaavat opettaa lapsiaan arvottamaan ja kyseenalaistamaan saamaansa tietoa ja vaatimaan opettajalta itsenäistä ja älykästä ajattelua. Mutta jos opettajaa sitten haastaa tähän, niin konfliktitilannehan on heti valmis ja kyseessä onkin hankala oppilas tai hänen vanhempansa... tai uusi opettajakollega, joka huomasi tämänkin...