ovat ominaisuuksia, joita jotkut ihmiset viljelevät vielä vanhanakin.
Kirjoitan tänne teidän palstalle, koska teillä itsellänne voi olla samantapaisia kokemuksia. Kuinka olette asioihin suhtautuneet? Oletteko ajatelleet: siinä on pieni ihminen, vai mitä olette ajatelleet?
Minulla on sisar, joka on aina ollut minulle kateellinen. Syytä en tiedä, ei pitäisi olla aihetta. Hän on ollut tyttäristä nuorin ja saanut kaiken huomion osakseen äidiltä ja isältä. Aikuisiässä hän näyttää aivan kuin pelkäävän että hänen erikoisasemansa järkkyisi.
Asun perheestäni kaukana, joten en millään tavalla hänen arkipäiväänsä häiritse. Hän itse asuu vielä elossaolevan äidin lähellä ja haluaa kaikella tavalla saada itsensä näyttämään paremmalta kuin minä äidin silmssä.
Esimerkkejä on monta, voin kertoa että lähetin hänelle kerran rahaa, että ostaa äidille kauniita kukkasia äitienpäiväksi. Mitä tapahtuikaan?
Hän oli ostanut ihania ruusuja mutta jätti mainitsematta että ruusut olivat minulta! Äiti sai käsityksen että kukkaset olivat sisareltani. Äiti oli pahoillaan, etten edes soittanut. Olin pyytänyt sisartani kertomaan, että olen työmatkalla, enkä varmaankaan voi soittaa, ennenkuin tulen kotiin.
Asia paljastui, kun kysyin äidiltä mitä kukkia sisar oli minulta tuotavaksi ostanut. Sisareni ei ollut sanallakaan maininnut että kukkaset olivat minulta, ei terveisistä, ei mitään.
No, annoin asian mennä ohi korvien, tiesimmehän nyt äidin kanssa asian oikean laidan. Seuraavana vuonna oli sama tilanne, pyysin sisartani ostamaan äitienpäiväkukat, lähetin rahaa etukäteen kukkia varten ja nimenomaan pyysin häntä kertomaan että kukat ovat minulta.
Kun sitten soitin äidille, oli sisareni tuonut taas ihania ruusuja "itseltään" ja puolikuolleen krysanteemumin minulta. Äiti sanoi, että sen krysanteemumin hän oli nähnyt jo aikoja sitten sisareni keittiön pöydällä.
Toinen asia, jolle sisarusten kesken olemme nauraneet, on se, että jos keräämme yhdessä rahaa jonkun sukulaisen merkkipäivää varten ostettavaan lahjaan ja lahjan mukaan liitetään kortti jossa kaikkien muitten paitsi minun nimeni ovat mukana!
Kuinka lapselliseksi voi kuuskymppinen itsensä alentaa?
Kirjoitan tänne teidän palstalle, koska teillä itsellänne voi olla samantapaisia kokemuksia. Kuinka olette asioihin suhtautuneet? Oletteko ajatelleet: siinä on pieni ihminen, vai mitä olette ajatelleet?
Minulla on sisar, joka on aina ollut minulle kateellinen. Syytä en tiedä, ei pitäisi olla aihetta. Hän on ollut tyttäristä nuorin ja saanut kaiken huomion osakseen äidiltä ja isältä. Aikuisiässä hän näyttää aivan kuin pelkäävän että hänen erikoisasemansa järkkyisi.
Asun perheestäni kaukana, joten en millään tavalla hänen arkipäiväänsä häiritse. Hän itse asuu vielä elossaolevan äidin lähellä ja haluaa kaikella tavalla saada itsensä näyttämään paremmalta kuin minä äidin silmssä.
Esimerkkejä on monta, voin kertoa että lähetin hänelle kerran rahaa, että ostaa äidille kauniita kukkasia äitienpäiväksi. Mitä tapahtuikaan?
Hän oli ostanut ihania ruusuja mutta jätti mainitsematta että ruusut olivat minulta! Äiti sai käsityksen että kukkaset olivat sisareltani. Äiti oli pahoillaan, etten edes soittanut. Olin pyytänyt sisartani kertomaan, että olen työmatkalla, enkä varmaankaan voi soittaa, ennenkuin tulen kotiin.
Asia paljastui, kun kysyin äidiltä mitä kukkia sisar oli minulta tuotavaksi ostanut. Sisareni ei ollut sanallakaan maininnut että kukkaset olivat minulta, ei terveisistä, ei mitään.
No, annoin asian mennä ohi korvien, tiesimmehän nyt äidin kanssa asian oikean laidan. Seuraavana vuonna oli sama tilanne, pyysin sisartani ostamaan äitienpäiväkukat, lähetin rahaa etukäteen kukkia varten ja nimenomaan pyysin häntä kertomaan että kukat ovat minulta.
Kun sitten soitin äidille, oli sisareni tuonut taas ihania ruusuja "itseltään" ja puolikuolleen krysanteemumin minulta. Äiti sanoi, että sen krysanteemumin hän oli nähnyt jo aikoja sitten sisareni keittiön pöydällä.
Toinen asia, jolle sisarusten kesken olemme nauraneet, on se, että jos keräämme yhdessä rahaa jonkun sukulaisen merkkipäivää varten ostettavaan lahjaan ja lahjan mukaan liitetään kortti jossa kaikkien muitten paitsi minun nimeni ovat mukana!
Kuinka lapselliseksi voi kuuskymppinen itsensä alentaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksikähän niin on?oletko joskus loukannut sisartasi hyvinkin pahoin?Oletko karehtinut häntä silloin nuorempana,kun hän sai kaiken huomion isältä ja äidiltä?Oletko nyt kateellinen hänelle kun hän asuu äidin kanssa?Kun menet omassatunnossasi näitä kysymyksiä läpi,ja mietit itse vielä lisää kysymyksiä,niin eiköhän se sieltä putkahda esiin miksi näin on.
Osta itse kukkaset ja lähetä ne kukkapalvelun kautta,et tarvitse vaivata siskoasi,he toimittavat kyllä kukat kotiin,siis äidillesi henkilökohtaisesti kun niin haluat,ja pistä kortti mukaan,kyllä he kukkakaupassa sen kirjoittavat sanelusi mukaan.Et tarvitse äidiltäsi kysellä mitään onko sisko tehnyt niin ja niin,siinä on äidilläkin vain paha mieli kun näkee ja kokee sisarusten riiran,ei ne kukkaset varmaan hyvältä tunnu mitkä on riidellen toimitettu,jos ei voi toiseen luottaa niin pitää silloin toimia itse.Äidillekkin tulee varmaan parempi mieli kun ei tarvitse sekaantua riitohin.Tämä nyt vain pienenä vihjeenä.
Vastauksestasi en valitettavasti saanut mitään, enkä odottanutkaan minkäänlaisia vihjeitä tai karttakeppejä. Halusin vaan kuulla, sattuuko tällaista muissa perheissä.
Suuressa perheessä ei ehditä kadehtimaan toinen toisiaan. Ei ainakaan meidän perheessä, tämä yksi sisar on ainoa poikkeus.
Kai se on jokin psykologinen juttu, että samat roolit, mitkä perheessä oli jo lapsena, säilyvät läpi elämän sellaisissa tilanteissa missä ollaan koolla.
Tuosta kukkasten ostosta vielä: Suomessakin on syrjäkyliä missä ei ole kukkapalvelua. Sisarelleni on aina annettu luottamustehtäväksi hoitaa kukka- ja lahja-asiat kun on ollut merkkipäiviä perheen keskuudessa. Kukkia ei ole toimitettu "riidellen", toimitustapaa vaan on ihmetelty ja olin utelias sattuuko tällaista muissa perheissä.
Huomenta Mikaela.
En missään tapauksessa halunnut sinua loukata,annoin vain vihjeen miten kukat voisi lähettää kätevämmin,kyllä olen itse asunut syrjäseuduilla,ja aina on kukkapalvelu toiminut jopa 50km säteellä,sitä varten esitin sinulle nämä kysymykset,kun meillä on ollut vähän samanlainen tilanne,mutta en uskoisi että,siinä on kateutta,minä meillä hoidan hautakukatkin joka kesä keväästä syksyyn,kun niitäkin joutuu uusimaan kesäisin kun kuihtuvat,ja asun sieltä aika kaukana mutta aina minä ne olen hoitanut jo yli 30 vuotta,eihän siinä mitään mutta kun sisarukset sanovat siellä heidän hoitaneen ne,he ovat kyllä siellä joka kesä asumassa mutta eivät käy edes kastelemassa,mutta kyllä korkein tietää kaiken,ja siellä ihmiset myös onhan heillä silmät päässään.
Kateus ja viha ei voi olla pahempaa ja vielä mustasukkaisuus,näistä kaikista olen tullut osalliseksi,mutta kaikki mitä kylvää edestänsä löytää.Ole vain kiltti tälle sisarellesi,äläkä ole huomaavanasikaan mitään,anna hänelle anteeksi.Sinulla itselläsi tulee parempi olo.
Hyvää kesäpäivän jatkoa sinulle.Vastailehan taas.
Et kai ottanut itseesi minun neuvojani,en kyllä tarkoittanut mitään pahaa mutta kun on ollut vähän samanlaisia ongelmia,niin siksi vastasin sinulle.Kateutta on sisarusten kesken aina jos jonkilaista.Minä olen kuunnellut tässä paria ystävätärtäni,heidän ongelmansa ovat myös kateellinen sisar,joten et ole yksin.
sitä vain on kestettävä.