Minulle jazz on tietoisuutta improvisaatiossa. Täytyy pystyä perustelemaan jokainen liike, ennenkuin liikkuu. Siksi jazz ei ole summittaista, vaan täysin tyylipuhdasta. Musiikki sinänsä on kieli, jolla on loputon potentiaali välittää tunteita vivahteikkaammin, kuin sanat. Esim. maj7 on hieman seesteinen hyvä fiilis. Soinnut ovat kuitenkin vasta sanoja virkkeissä, jotka etenevät svengin tahdissa. Taitojen kasvaessa virkkeet muuttuvat moniulotteisemmiksi, kuten runoudessa käy verbaalisesti.
Svengi tekee rytmistä elävällä tavalla pyöreän, eli sille ei ole tarkkaa lukua. Jokainen 'talsii' tyylillään, joka saattaa hieman vaihdella fiilisten mukaan. Kone ei pysty saamaan aikaiseksi kunnon svengiä, koska siltä puuttuu rytmillinen 'nyanssin'kaltainen kauneudentaju.
Svengi täytyy olla läsnä, koska ilman sitä ei ole jatsia.
Pohjimmiltaan jazz on kuitenkin tunnetta ja perustuu kokemiseen. Siksi ei tarvitse olla tietoinen teoriasta nauttiakseen siitä. Kuulijan kannalta kyky kuunnella jatsia saattaa olla myös uskallusta ottaa avoimin mielin vastaan se tunnelataus, jonka soittaja päästää ilmoille.
Kertokaahan ajatuksianne kysymykseen liittyen!
Ps: Uskon siihen, ettei mitään tyhjentävää vastausta kysymykseen ole, vaan ainoastaan pohdiskelevia ajatuksia.
Mitä jazz on?
8
977
Vastaukset
- trbone
Joo, ei varmaan ole kysymykseen yhtä vastausta... Mut olisin myös taipuvainen etsimään vastausta tuolta "svengin" puolelta.
Usein eri musiikkityylejä arvioidaan perinteisillä akseleilla melodia, rytmi, harmonia ja soundi. Noista neljästä juuri rytmin kolmimuunteinen käsittely, joka luo "svengin", on ehkä suurin erottava tekijä. Sieltä syntyy se tunne ja fiilis, jonka koko bändin tulisi jakaa. Noista muista 'akseleista' ei oikein löydy mainittavia erottavia tekijöitä? No, toisaalta rock musassa kolmimuunteisuus on hyvin läsnä, jotta ei sekään mikään hyvä tunnusmerkki yksinään ole. Pistetään mausteeksi vielä tuo improvisoinnin keskeisyys :-)- OlkiKukkonen
Helpostihan tässä ajautuukin miettimään, 'mitä musiikki on?' Haluaisin sanoa, että jazz on improvisointia, mutta edes se ei pidä täysin paikkaansa. Ehkäpä olisikin perusteellisempaa miettiä musiikin olemusta sinänsä ja ehkä käyttää jatsia enemmänkin henkilökohtaisena työkaluna tämän selvittämisessä. Tai unohtaa turha kysely ja yrittää vain nähdä kauneutta musiikissa. Eiväthän sanat lopulta ole keino musiikin tajuamiseksi.
- jzzz
OlkiKukkonen kirjoitti:
Helpostihan tässä ajautuukin miettimään, 'mitä musiikki on?' Haluaisin sanoa, että jazz on improvisointia, mutta edes se ei pidä täysin paikkaansa. Ehkäpä olisikin perusteellisempaa miettiä musiikin olemusta sinänsä ja ehkä käyttää jatsia enemmänkin henkilökohtaisena työkaluna tämän selvittämisessä. Tai unohtaa turha kysely ja yrittää vain nähdä kauneutta musiikissa. Eiväthän sanat lopulta ole keino musiikin tajuamiseksi.
> Eiväthän sanat lopulta ole keino musiikin tajuamiseksi.
Jos tarkoitit, että sanoin ei aina pysty kuvaamaan , mitä musiikillisesti tuntee, niin kyllä allekirjoitan vahvasti. --- Koska oon aina ollut instrumentalisti (Karaoke iltoja lukuunottamati), niin olen luonnostaan jättänyt lyriikan taka-alalle. Nyt vasta myöhemmällä iällä oon alkanut kuunnella sanoituksia ja niiden suhdetta itse musaan ja se on kyllä mielestäni oma kiehtova alueensa. Voiko esim. vanhan iskelmän lyriikan sanoma vaihtua, jos se esitetään jazz genressä? - OlkiKukkonen
jzzz kirjoitti:
> Eiväthän sanat lopulta ole keino musiikin tajuamiseksi.
Jos tarkoitit, että sanoin ei aina pysty kuvaamaan , mitä musiikillisesti tuntee, niin kyllä allekirjoitan vahvasti. --- Koska oon aina ollut instrumentalisti (Karaoke iltoja lukuunottamati), niin olen luonnostaan jättänyt lyriikan taka-alalle. Nyt vasta myöhemmällä iällä oon alkanut kuunnella sanoituksia ja niiden suhdetta itse musaan ja se on kyllä mielestäni oma kiehtova alueensa. Voiko esim. vanhan iskelmän lyriikan sanoma vaihtua, jos se esitetään jazz genressä?Olen samaa mieltä siitä, että lyriikka ja musiikki tukevat hienosti toisiaan ja ovat erittäin kiehtova yhdistelmä.
"Voiko esim. vanhan iskelmän lyriikan sanoma vaihtua, jos se esitetään jazz genressä?"
Hyvä esimerkki tästä on 'Brother Can You Spare A Dime?'. Suomen-kielelle väännetty 'Vippaa mulle viitonen' ei ole mun mielestä niin hyvä, koska siinä sanotaan liian suoraan, mistä on kyse. Alkuperäisessä oikeastaan vaan muistellaan, kuinka hienosti asiat olivat silloin, kun painettiin yhdessä hommia. Samaan aikaan melodiapuolella erittäin vääristyneet sointuharmoniat saavat aikaan traagisen ironiasävyn, joka kertoo asioiden oikeasta tilasta. Lisäksi myös siitä, että eipä enää paljon auta viitoset miekkosta.
-Olki - jzz....
OlkiKukkonen kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että lyriikka ja musiikki tukevat hienosti toisiaan ja ovat erittäin kiehtova yhdistelmä.
"Voiko esim. vanhan iskelmän lyriikan sanoma vaihtua, jos se esitetään jazz genressä?"
Hyvä esimerkki tästä on 'Brother Can You Spare A Dime?'. Suomen-kielelle väännetty 'Vippaa mulle viitonen' ei ole mun mielestä niin hyvä, koska siinä sanotaan liian suoraan, mistä on kyse. Alkuperäisessä oikeastaan vaan muistellaan, kuinka hienosti asiat olivat silloin, kun painettiin yhdessä hommia. Samaan aikaan melodiapuolella erittäin vääristyneet sointuharmoniat saavat aikaan traagisen ironiasävyn, joka kertoo asioiden oikeasta tilasta. Lisäksi myös siitä, että eipä enää paljon auta viitoset miekkosta.
-OlkiHauska, että mainitsit juuri tuon laulun. Olen säestänyt sitä useamman kerran sekä kitaralla että banjolla enkä koskaan muista soittaneeni sitä tasajakoisesti :-)
- radiosta...
OlkiKukkonen kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että lyriikka ja musiikki tukevat hienosti toisiaan ja ovat erittäin kiehtova yhdistelmä.
"Voiko esim. vanhan iskelmän lyriikan sanoma vaihtua, jos se esitetään jazz genressä?"
Hyvä esimerkki tästä on 'Brother Can You Spare A Dime?'. Suomen-kielelle väännetty 'Vippaa mulle viitonen' ei ole mun mielestä niin hyvä, koska siinä sanotaan liian suoraan, mistä on kyse. Alkuperäisessä oikeastaan vaan muistellaan, kuinka hienosti asiat olivat silloin, kun painettiin yhdessä hommia. Samaan aikaan melodiapuolella erittäin vääristyneet sointuharmoniat saavat aikaan traagisen ironiasävyn, joka kertoo asioiden oikeasta tilasta. Lisäksi myös siitä, että eipä enää paljon auta viitoset miekkosta.
-Olkituon biisin Reini Helismaan sanoilla ja Pärre Förarsin laulamana?
Laulun nimi on: Lainaat mulle lantin kait.
Minun korviini se on osunut vain kerran, vaikka on levytetty jo 1959.
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Lainaat mulle lantin kait
- jazzarimainen
Miulle jazz on elämä ja sielu. Jazz on rentoa, ja se sisältää paljon fiilistä. Jos jokin nii jazz on parasta ja kyllä, improvisaatio on ihanaa, soittaessa ja kuunnellessa!
- Swing It
Kun soitetaan rytmiä "miten sattuu" se on swingiä.
Kun soitetaan säveliä "miten sattuu" se on swingiä.
Kun soitetaan rytmiä "miten sattuu" ja samanaikaisesti säveliä "miten sattuu" se on jazzia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan
Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k1297716Miksi persuilla ei ole firmoja?
Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?937244Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015
Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit317172Aamun Riikka: työttömyydessä lähestytään viime laman synkintä vaihetta
Nopeasti mentiiin upean Marinin hallituksen ennätystyöllisyydestä toiseen ääripäähän, kohti Suomen historian kurjimpia t76400Marinin tuhojen korjaaminen kestää kahdeksan vuotta
Nyt on vasta neljännes mennyt ja ensimmäiset korjausliikkeet saatu liikkeelle. Innokkaimmat olivat odottaneet että jo t736321Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?
Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik1115687Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä
Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?465458Demarikultin uhri kertoo
Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa745321Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?
Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus475180Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä
"Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv195125