Tuttavaperheen vanha rouva säälittää. Hänen miehensä on iät ollut varsinainen hiustenhalkoja, mutta nyt vanhana ukkona se on mennyt ihan överiksi. Asuvat kaksin, apuja tarvitsisivat, mutta ukko ei anna periksi sitä pyytää. Nujertaa mahtikäskyillään vaimonsa ihan lyttyyn.
Ulkopuolisena vaikea asiaan puuttua, mutta jotain tarttisi tehdä, ettei vaimoparka joutuisi niin kauheasti kärsimään.
Näyttää olevan niin, että nuo ärsyttävät luonteenpiirteet vanhemmuuttaan korostuvat.
Itsekästä minulta, mutta olen onnellinen, ettei ole ukkoa käskyttämässä.
Ulkopuolisena vaikea asiaan puuttua, mutta jotain tarttisi tehdä, ettei vaimoparka joutuisi niin kauheasti kärsimään.
Näyttää olevan niin, että nuo ärsyttävät luonteenpiirteet vanhemmuuttaan korostuvat.
Itsekästä minulta, mutta olen onnellinen, ettei ole ukkoa käskyttämässä.
Vastaukset 38
Vanhimmat
pihlajanmarjoista
parin ja yritän auttaa silloin tällöin, me naiset supatamme suunnitelman ja miehelle ei kerrota.
Käyn kaupassa ja imuroin silloin tällöin, kahvilla istuessa voi pyykkikone pyöriä rauhassa.
Minulla on voimia ja haluan auttaa.
Voithan sä ottaa yhteyttä kotipalveluun ja kertoa mieltä askartavasta asiasta. Reilusti, he eivät kerro kertojaa. Kotiin voi mennä ns. heidän oma-aloitteesta kun tietävät sairauksista ja sensellaisista. Keskustelussa he ammattitaitoiset kyllä tuollaisen ääliön tunnistavat. Auta reippaasti vain, se on välittämistä ei sekaantumista.
eteen, alkaa vaimon vahtiminen, ja sehän on ihan luonnollista. Jaa, eikö?
Tuota ei voisi selvemmin sanoa, ja sit alkaa vaimosta löytyä vikoja, joko liian laiha/lihava ja ennen niin hyvää ruokaa tekevä tekee p...kaa.
Ja voi meteli kun et halua samanaikaisesti saunaan, jos sattuu tuleen rouvansarja, niin just´eikä melekeen, saunaan sanoo isäntä. Heittäkää ja heti tottelemasta, olette itse oman itsenne herra, ukku joutaa kylpeä yksikseenkin, älkää alistuko, rinta rottinkilla;minä olen MINÄ.
seisoo oon kohta 73,ja eikun seisoopi vaikka
2,tunti,mutta siitähän mennöö nilelle jos niin kauvan pitää naista tyydyttää.
Aikuisikään päästyäni minä olen alkanut myydä sitä tavaraa metrikaupalla,tai jos tykkää niin sitten pistokaupalla.
Ja ukottelua. Sillähän avioliitto saadaan kuntoon.
"minä olen MINÄ."
Taidatkos sen paremmin sanoa! Ja sitten vielä moititaan, että mies ei anna hellyyttä, kun tv:n saippuasarjat ohittavat selänpesun ja yhteisen saunatuokion.
neutraalia tai miinusta. Hyvä parisuhde vie monen plussan puolelle, niin kävi minulle. Sieltä alkaa laskea kuin vakuutusbonukset, kun parisuhde päättyy. Ei laske miinukselle ellei epäonnisena solmi uutta, kuluttavaa suhdetta. Mulla pysyy vielä pitkään plussalla.
Helsingin Sanomien verkkosivuilta luin tänä aamuna, että ihan hirveän onnelliset ihmiset eivät ole kaikkein terveimpiä eikä parhaiten ansaitsevia.
Nauratti tuo ajatus, että pitäisi olla vähemmän onnellinen kuin on, elääkseen terveempänä ja kauemmin.
Ehkä parisuhteen haasteetkin pitävät siten terveempänä ja pidentävät ikää. :)
että parisuhteessa elävät ovat terveempiä ja pidempi-ikäisiä kuin yksineläjät. Ehkei sitä yksin ole mitään intoa elääkään satavuotiaaksi.
Ja harvoin se lähtö tulee yhtäaikaa, mutta vanhojen parien näkee usein kuolevan melko pienellä aikavälillä. Sekin on mysteeri, miksi.
mutta minkäs teet jos toinen osapuoli on poistunut jo aikoja sitten, pitäisikö minun nyt kuolla tai olla onneton, asialle en mitään voinut
enkä ole uuttakaan löytänyt(joskus on yritystäkin ollut) mutta antaa olla toisten vanhoja jämiä ovat kaikki ja edellisen elämänsä lumoissa (eronneet).
Että semmoisia parisuhteita täynnään nämä keskustelut, nauttikaa nyt yhdessä vanhuudestanne, älkääkä valittako.
Yritystä ollut sanoit, ja et huoli toisten jämistä. Voi ole puolestani yksin, eftaako vielä luulet saavasi? On tosiaan mielipiteet, no tietämättömyydestä ei sakoteta.
ja osaavia kans, saatte ihan rauhassa vedellä herneitä nenäänne.
älkääkä valittako." Onhan se sun helppo nyt sanoa, kun ei ole puolisoa enää. Mutta kun näkee tuon ihmisen ilkeän puolen päivittäin lisääntyvän, on vaikea siitä nauttia.
Onneksi kuuloaisti huononee, ettei kaikkea rääväilyjä kuule.
Noita parisuhteen haasteita en enää tässä iässä ymmärrä!
Luulin niiden olevan edessä parisuhteen alkutaipaleella.
Se uskon että toimiva parisuhde, miksi ei huonostikin toimiva, pitää ihmiset aktiivisempina.
Meillä on muotoutunut "irtiottokäytäntö".
Ei siihen mitään varsinaista syytä ole mutta vaihtelua kuitenkin.
Nyt olen vähän aikaa talvileskenä.
Vaimon seuraava matka, 3vkoa, tulee elokuussa.
Tässä välillä liikumme kahdestaan pariin otteeseen joten ennen elokuuta tuskin enää tulee "tyttöjen" reisuja.
Syksyllä todennäköisesti viikko tai pari.
Kyse ei ole kyllästymisestä vaan vähäisestä vaihtelusta.
En tarvitse piikaa enkä ruuan laittajaa koska normaalistikin teen ne itse.
Kuitenkin on terveellistä silloin tällöin herätä yksin hiljaisessa makuuhuoneessa havaiten jotain puuttuvan!
Jospa tämäkin jatkaisi ikää?
ovat vielä kovin sitkeää sorttia. Ne elää sisullaan pitkään vahtimassa eukkojaan.
tee minlaisella ukol mittää oot kukintasi jo kukkunut kohta nukut muutennii ikiuntas.
Turha höpajätä ennää kun ei toimi kun vatsa jos sekää ja sieltä tulloo vain lämmin sittuu.
papukaija joka kiroilee ja koira joka haukkuu!
Kätevää!
taidat olla vain mustasukkainen, kun toisella on mies, muttei sinulla,
kyllä se on kiva illalla sänkyyn mennä kun ei tarvis yksin nukkua.
kiva on myös kulkea eri paikoissa,
käsi kädessä.
Niin monta on tässäkin ikäryhmässä, joka niin mielellään haluaisi edes jonkinlaisen oman ukon sinne kotiinsa ja edelleen toivoo sitä.
että tuon ukkoni viereen saan iltamyöhällä köllähtää. Hyvät Yöt toivotella ja poskelle taputella. Toisinkin voisi olla.
Aamulla ensimmäiseksi katson, että onko se siinä vieressä. Säikähdän, jos on hiljaa hiipinyt pois ennen minua.
Emme vahdi toisiamme. Kummallakin on harrastuksensa. Ei vaimojen pidä antautua tyrannisoitaviksi. Kummallakin on oma tahto ja niiden kanssa pitää vain luovia.
Näin iän myötä ilmestyy uusia piirteitä, mutta huumorilla niistä selvitään.
Aivan, omaan muutaman tuttavapariskunnan, joilla on samanlainen ongelma. Toisessa mies on diktaattori, toisessa nainen. On kurjaa mennä kylään, kun aina on hirvittävän kireä tunnelma. Vaikeaa on puuttua ja toisaalta kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. Kyseessä ovat kuitenkin aikuiset ihmiset, vaikka sitä joskus jääkin miettimään.
Omillaan toimeen tulemisen pelko näyttää olevan vanhenevan naisen ongelma, ainakin silloin, kun luonne ei ole siihen valmis l. mieluummin huonon miehen kanssa kuin yksin. Tietäisivätpä vaan, miten mukavaa ilman ukkoa onkaan olla, jos uskaltaisivat kokeilla.
Tunnistatko piirteitä itsestäsi?
Yritetään yhdessä elää immeiseksi. Alkava dementia voi myös oireilla noin, tai alzu.
Sinullako oireilee alkava dementia tai alzheimerin tauti? Selittäisitkö, en tajua koommenttiasi yhtään - vai tajuatko itsekään?
Voi hyvinkin olla minullakin alkava dementia. Sen jotain oireita on persoonallisuuden muutokset, tai jotkut luonteen piirteet kärjistyvät,alzhaimerin taudissa ennen kaikkea. Kyllä ymmärrän, olen jotain alasta opiskellut.
Vai onko se sitä, kun "ei ota eteen", niinkuin täällä sanotaan.
...kun v. 1982 pääsin irti vihitystä vaimostani, yksittäisruokintaan, omalla tavallani. Ihan, kuin olisi vankilasta päässyt, paitsi etten heti sortunut samaan rikokseen uudelleen.
Kymmenkunta vuotta sitä ihanuutta kesti, kunnes lankesin uudelleen; en tosin avioon asti. Eikä tämä semmosta vankilaa ole, kuin edellinen, tavallista mukavaa elämää vain. Ei niin hirveesti haittaa, jos jompi kumpi on omilla teillään viikon tai pari. Siihen hänellä on oikeus.
Ystäväpiirissä on emäntä, joka ei anna miehelleen mitään arvoa. Sanoipa mies mitä tahansa vaimo heti mitätöi toisen sanat. Yritän joskus puolustaa miestä, mutta sekin tuntuu menevän harakoille. Muutenkin on tää naisihminen kaikessa olevinaan oikeassa ja erittäin negatiivinen. Kun tulen heiltä, tuntuu, että olisi musta kaapu yllä siitä kaikesta kärttyisyydestä. Ei kivaa.
olla enkeleitä. Myönnän. Nimim. väsyneenä oikein äksy.
mutta jos on perusolotila tuota äksyilyä, sitä on vaikea hyväksyä.
minäkin, jos tietäisin, ettei ole hiustenhalkoja eikä äksy.
Olisi mahtavaa kulkea käsi kädessä ja illalla paiskautua vierekkäin köllöttelemään.
Mulla on ollut ja on tosi vaikea tapaus ukkona.
Jos joskus vielä pääsen yksineläjäksi niin miestä ei huushollissani tule asumaan.
aina välttämättä tiedä, mikä on todellinen tilanne. Itse olen läheltä seurannut pariskuntaa, jossa vaimo kyllä tuhlaisi kaikki rahat ellei mies pitäisi tiukkaa komentoa.
Kahden iäkkään ihmisen huushollissa on siitä huolimatta aina ruokaa valtavat määrät. Pois heitetään (myös salaa) enemmän kuin syödään. Kaapit on täynnä päiväysvanhoja tuotteita. Jauhoja säilytetään kesällä helteisellä ullakollakin, kun ei muualle mahdu. Olen itse nähnyt 8 v. vanhoja jauhoja.
Vaimo on itse tohkeissaan lopettanut jo vuosia sitten lähikaupassa käynnin, kallista ja huonoa syyksi sanoen. Nyt ei sitten edes kehtaa enää käydä, vaikka kauppiaskin on vaihtunut. Bussikyydillä haetaan kauempaa ja tietysti otetaan niin paljon kun jaksetaan kantaa.
Muualla asuville lapsilleen vaimo mollaa miestään saituudesta ja ilkeydestä. Lapset uskovat äitiään, eivätkä esim. omia silmiään. Vuosiin en ole kuullut heidän puhuvan isästä, nimittelevät milloin miksikin tai käyttävät sukunimeä. Sujauttavat joskus salaa rahaa äidilleen. Mies jotenkin tietää, ettei kaikki ole hyvin, ei kuitenkaan käsitä mistä on kysymys.
Tässä tapauksessa säälin "komentelevaa"miestä".
oli kirjoitus: "Kun ukkos huutaa
ja pentus parkuu
ota rytkys
ja juokse karkuun."
Että sellaiset eväät jo lapsena syötettiin!
Kyllähän äksynpuoleisia aviopuolisoita on olemassa, mutta valtaosa tässä ikäluokassa aviossa olevista ei ole sellaisia. Ne eivät taas tänne juuri kirjoittele.
Pääosa tänne kirjoittavista on siviilisäädyltään eronneita naisia. Siihen seuraan liittyy muutama leski.
näin eläkepäivänä, kun ropsahtaa kahdet eläkkeet tileille. On se enemmän kuin yksi.
Jo sitä yhden tonnin edestä räksätystäkin sietää.
Mukavaahan se on.
Epistä on puolestaan se että jos minä delaan ensin niin vaimoni saa minusta leskeneläkettä noin 1000E brutto, omansa lisäksi.
Jos käy päin vastoin niin minä en saa omani lisäksi mitään.
Eipä tuo ole tähän mennessä liiemmälti räksyttänyt.
Räksyttäköön sitten tuolla leskeneläketonnilla!
vaihdevuodet!
Hitsi kun niitä niin vähän tutkitaan!
Mies ärtyilee ja paikkoja kolottaa ja mikään ei ole hyvin, kotona!
Ainakin meillä se alkoi kohta 50v täytettyään!
Yritin selittää miesten vaihdevuosista, ei mennyt jakeluun, vaan jostain lehdestä näytin ja jo mies tunnusti oireensa!
Oli kyllä aika sopivat joka suhteessa, ja mä uskon niihin!
Miksei voi miehillä olla samantyyppisiä hormooniheilahteluja kuten naisilla, minusta ne kyllä sopii heillekkin!
Ottaapa eteen tai ei, jos naisilla kuivaa emätin, niin miehillä "kutistuu" panotin!
No ei nyt ihan noin, mutta kuiteskin!
Kyllä olen huomannut ne kärttyilyt, toiset päivät on ihan mukavia ja toiset kuin perseelle ammutulla karhulla, kuten aikoinaan itselläkin oli!
Että kun me naiset jaksaisimme olla heidän kanssaan, kuten he ovat "jaksaneet" aikoinaan olla kanssamme, silloin vaihdevuosien alkuhumussa!
Voi kun jaksaisimme ymmärtää toisiamme!
Hei, naiset ja miehet, olenko oikeassa????
Lisäksi miehille oman rapistumisen huomaaminen järkyttää ja kellekäs muille sitä surua kaatamaan kuin oman mamman niskoille.