Isä on kuollut, 2006. Äiti käytti lesken oikeutta pitää heidän yhteinen asuntonsa. Isän osuus jäi kuolinpesään, muu isän omaisuus jaettiin siskon kanssa perunkirjan mukaan.
Saattaa olla, että luin väärin tai ymmärsin väärin, mutta toissaviikolla luin jostain (kun muistaisi mistä!) että voisimme myös vaatia isän osuutta jasunnosta jaettavaksi vaikka äiti siihen jäisikin asumaan. Maksaisimme perintöverot isän osuudesta (50% asunnosta).
Mutta onko se noin? Hullultahan se ehkä tuntuisi maksaa hirveitä veroja jostain mitä ei ehkä koskaan saa omakseen jos sattuu kuolemaan ennen äitiä.
Jos kuitenkin maksaisimme osuudestamme perintöverot niin miten se juridisesti vaikuttaisi asuntoon vs. tilanne että leski pitää sen jakamattomana?
Onko leskellä tosiaan oikeus päättää ettei sitä edes jaeta vaikka asumaan jäisikin?
Nythän tilanne on se, että jos otamme (äiti, sisko tai minä) asuntoa vastaan lainaa tarvitaan meidän kaikkien kolmen allekirjoitukset. Entä jos oltaisi maksettu osuudestamme verot, tarvitsisiko äiti sitten meidän allekirjoituksia, jos ottaisi lainaa jonka vakuudeksi riittäisi hänen osuutensa asunnosta?
Saattaa olla, että luin väärin tai ymmärsin väärin, mutta toissaviikolla luin jostain (kun muistaisi mistä!) että voisimme myös vaatia isän osuutta jasunnosta jaettavaksi vaikka äiti siihen jäisikin asumaan. Maksaisimme perintöverot isän osuudesta (50% asunnosta).
Mutta onko se noin? Hullultahan se ehkä tuntuisi maksaa hirveitä veroja jostain mitä ei ehkä koskaan saa omakseen jos sattuu kuolemaan ennen äitiä.
Jos kuitenkin maksaisimme osuudestamme perintöverot niin miten se juridisesti vaikuttaisi asuntoon vs. tilanne että leski pitää sen jakamattomana?
Onko leskellä tosiaan oikeus päättää ettei sitä edes jaeta vaikka asumaan jäisikin?
Nythän tilanne on se, että jos otamme (äiti, sisko tai minä) asuntoa vastaan lainaa tarvitaan meidän kaikkien kolmen allekirjoitukset. Entä jos oltaisi maksettu osuudestamme verot, tarvitsisiko äiti sitten meidän allekirjoituksia, jos ottaisi lainaa jonka vakuudeksi riittäisi hänen osuutensa asunnosta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
koska periaatteessa et peri mitään ,kuin osuuden ja pienenee vero myös yleensä.Leskeä ei saa asunnosta millään ulos jos ei halua ja se on ihan oikein niin se pitää ollakkin sillä lapset eivät ole tienanneet niitä rahoja joita kärkkyvät.Lesken ei tarvitse edes ottaa asumaan ketään taloonsa jos ei halua vaan leski maksaa talon/huoneiston ylläpitokustannukset itse.
kiinni.
Kaikki mitä isä on hankkinut kuuluu lapsille
hänen kuolemansa jälkeen jos testamentilla ei
asioita muuteta.
Jos maksoitte on siinä tietysti mukana perintövero myös isältänne saamasta kiinteästä omaisuudesta vaikka sitä ei ole vielä jaettukaan.
Äidilläsi on yhteisen asunnon käyttöoikeus irtaimistoineen. Puolet ilmeiseti oli hänen ja puolet isän.
Vähän kummallinen juttu.:)
Kaikesta muusta on perintöverot maksettu paitsi asunnon puolikkaasta. Se on siis jakamaton. Perukirjassa on maininta "leski käyttää oikeuttaan pitää asunto jakamattomana" (suunnilleen noilla sanoilla).
Mutta jos jakamisen ja jakamattomuuden ainoa ero on se, että jaettaessa perintöverot lankeaa maksettavaksi nyt, ja jakamattomana vasta kun äiti kuolee, kannattaa siis asunto pitää jakamattomana, koska äidin kuoltua asunto voidaan myydä ja verorahat saadaan siitä. Nyt jos veroja pitäisis maksaa tulisi pankkilainakeikka eikä vissiin ihan pieni sellainen.
Mikä tässä oli kummallista?
Ehkä kummastelua aiheutti se, että arvelet asunnon toisenkin puolikkaan jaon olevan mahdollista jo nyt ja että perintövero määrättäisi vain jaetusta perinnöstä.
Olet isäsi kuolinpäivänä perinyt sisaresi kanssa isäsi, mutta antamistasi niukoista tiedoista päätellen ette saaneet isänne omaisuutta kokonaan. Leski saa avio-oikeutensa nojalla tasinkoa niin paljon, että saa omistukseensa puolet heidän yhteensä omistamasta nettovarallisuudesta.
Perintöveron olet maksanut sisaresi kanssa vain pesän puolikkaasta täysin riippumatta jaosta.
Jaon voitte tehdä paperilla 1/4 kummallekin, mutta lesken asuttamaa taloa ei voi käytännössä myydä osuuden saamiseksi käteen. Voit myydä osuutenasi 1/4 , mutta leski asuu edelleen.
Lesken omistamasta puolikkaasta ei ole kukaan maksanut perintöveroa, eikä sitä voi perintönä jakaa lesken eläessä. Vain hän voi sen lahjoittaa tai myydä. Osittamattomassa pesässä myös leski on pesän osakas ja kaikki toimet pitää sopia yhteisesti. Sinänsä tilanteessanne ole mitään kummallista. Koittakaa sopia omaisuuden ylläpi ja kustannusten jako, että talon arvo säilyy kaikkien hyödyksi.
"Leski saa avio-oikeutensa nojalla tasinkoa niin paljon, että saa omistukseensa puolet heidän yhteensä omistamasta nettovarallisuudesta."
Excuse moi? Leski saa asua heidän yhteisessä asunnossaan VAIKKA ei saisi kuoleman johdosta yhtään mitään. Vaikka vainaja olisi omistanut koko asunnon ja heillä olisi ollut avioehto. Silti leskellä on oikeus asua siinä kunnes laissa määritellyt muut tekijät täyttyy (leski kuolee tai hänellä on (tai hankkii) toinen asumiseen soveltuva asunto, ja muistaakseni jos hän menee uudelleen naimisiin).
>>Silti leskellä on oikeus asua siinä kunnes laissa määritellyt muut tekijät täyttyy (leski kuolee tai hänellä on (tai hankkii) toinen asumiseen soveltuva asunto, ja muistaakseni jos hän menee uudelleen naimisiin).
"voisimme myös vaatia isän osuutta jasunnosta jaettavaksi vaikka äiti siihen jäisikin asumaan. Maksaisimme perintöverot isän osuudesta (50% asunnosta). "
Siis tuolla osuuden vaatimisella tarkoitat varmaankin lainhuudon hakemista ko. asuntoon, jossa näkyisi, että äiti omistaa 50 % ja sisarukset molemmat 25 %?
Perintöveroon lesken asumisoikeus vaikuttaa alentavasti eli vero.fi sivuilta löytyy taulukko kuinka paljon tuo alennus on. Alennus riippuu lesken iästä, mitä vanhempi leski, sitä vähemmän alennusta.
Ja eiköhän tällaisessa tapauksessa, että oli sitten kuolinpesän omistuksessa 50% tai se 50% jaettu perillisille, niin aina tarvitaan kaikkien osapuolinen suostunta (allekirjoitus) kun otetaan ko. asuntoa vastaan lainaa.
"Maksaisimme perintöverot isän osuudesta (50% asunnosta)."
...etteköhän sen ole jo perintöveroina maksaneet, koska isän kuolema on jo vuonna 2006??? Ja kyse ei ole "JOS maksaisimme osuudestamme perintöverot" sillä asia ei ole vapaaehtoinen vaan määräytyy perukirjan arvon perusteella. Lesken hallintaoikeus hieman alentaa maksettavaa veroanne.
Siis kuolinpesä omistaa puolet asunnosta, mutta leski hallitsee sitä.
"Onko leskellä tosiaan oikeus päättää ettei sitä edes jaeta vaikka asumaan jäisikin?"
>Käyllä ja ei. Perintö on jaettava jos yksikin sitä vaatii - ja pesästä löytyy jaettavaa. JOS asunto on ainoa omaisuuserä, niin sitä vaan ei tarvitse realisoida jos leski haluaa siinä asua.
Ei mekään olla maksettu senttiäkään veroa isän osuudesta kun se kuoli. Maksettiin ainoastaan mökin osuudesta.
Asunto on jakamaton. Sen tietää myös verottaja, eli mätkyt olisi kai tulleet jos olisi pitänyt jotain veroa maksaa, eikö niin?????
Oletkohan juridiikasta tippaakaan perillä.
Mitä perukirjassa olikaan puolisoiden omaisuuksina? Oliko isällä osuus asunnosta ja oletteko te todella perinyt osuuden talosta ja perintövero jäänyt siitä määräämättä?
Vai omistikohan leski yksin asunnon, eikä luovuttanut perillisille siitä tasinkoa vai menikö se osituksessa leskelle ja mökki isälle?
Ketjussa on käsittääkseni oiottu alkuperäisen kysyjän käsityksiä perimisen, perintöveron määräämisen ja perinnön haltuun saamisen osalta lesken käyttäessä asumisoikeutensa.