olisiko sakemanni hyvä valinta?

Saksanpaimenkoira on paras mahdollinen valinta... saat helposti siitä uskollisen lauman vartijan mutta kuitenkin kiltin ja leikkisän perheenjäsenen. Meidän neiti täyttää maaliskuussa kolme ja on vieläkin hyvin pentumainen! Saksanpaimenkoira tarvitsee liikuntaa, mutta pienellä vaivalla koiran voi laskea metsässä irti ja se saa juosta sydämensä kyllyydestä. Me asumme kerrostalossa joten liikuntaa saa harrastaa ihan kyllikseen. Ehdottomasti ottaisin itse toisen sakemannin jos asuttaisiin omakotitalossa!

parhaita luonteeltaan ja terveempiä ja oppivat nopeimmin,koka ne on jalostettu käyttökoiriksi,niin ne on helpompi kouluttaa!Ja sehän on käyttökoiran tarkoitus!

Moi! Kysyit Saksanpaimenkoiran huonoista ja hyvistä puolista. Luonteeltaan se on hyvä, sopii esim. lapsiperheeseen. Kaikki koirat sopivat lapsiperheeseen, jos ne pentuna sellaiseen viedään. Hyviä puolia on mm. Tämä rotu on todella helppo kouluttaa (Siksi poliisilla on saksiksia, kun ei koulutuksessa mene aikaa ja näitä on helppo kouluttaa). Aktiviteetti on pienempi nartulla, (itselläni narttu) ja ensimmäiseksi koiraksi EHDOTTOMASTI narttu (itsellänikin on ensimmäinen koira)Kotona koulutan itsekin koiraani, väkivaltaa EI saa käyttää!! Asutko kerrostalossa ja onko koiralla mahdollisuutta olla vapaana? Vapaana olo olisi hyvä olla, mutta kyllä saksis soveltuu kerrostaloon (kerrostalosoveltuvuus 3/5). Ja niin muuten, kannattaa ottaa koira, jolla on terveet vanhemmat!! Onnea sinulle ja tulevalle saksanpaimenkoiralle(ko?) T. Milja sähköpostini on [email protected] .sieltä voi sitten kysellä!

Rodunomainen saksanpaimenkoira on hyvä harrastuskumppani moniin eri lajeihin. Saksanpaimenkoiran koulutettavuus, laumaviettisyys ja hyvähermoisuus tekevät siitä miellyttävän koiran niin sisällä kuin harrastuksissakin. Aktiviteetin tarve riippunee melko paljon yksilöstä. Hyvänä puolena voidaan pitää myös saksanpaimenkoiraliiton alaosastoista saatavaa koulutusta.

Huonona puolena voidaan pitää rodun suuren suosion aiheuttamaa laadutonta kasvatusta. Rotu on myös jakautunut käyttö- ja näyttelylinjaan. Ensimmäistä koira hankkiessa kannattaa välttää ääripään kasvattajia, varsinkin pelkkää ulkonäköä jalostavia, jotka kauniista puheistaan huolimatta unohtavat terveyden ja luonteen. Aloittelijat nimittäin usein päätyvät sellaiselle kasvattajalle näiden näkyvyyden takia ja sitten itketään kun koiralla on vuoden ikäisenä luusto jo ihan lopussa tai sillä on paha allergia.

Terveys pitää ottaa ehdottomasti huomioon, yleisimpiä perinnöllisiä sairauksia ovat luusto-ongelmat (selkä, polvet, lonkat kyynärät) ja autoimmuunisairaudet (pannus, haimavika, allergiat, perianaalifistelia jne). Jos kasvattaja ei kuvauta selkiä, tai ei kerro mitä sairauksia suvusta löytyy niin kannattaa unohtaa sellainen kasvattaja heti. Täysin tervettä sukuahan ei ole olemassakaan.

Mikä tahansa koira on sopiva ensimmäiseksi koiraksi, vaikkakin toiset rodut ovat helpompia kuin toiset. Itselläni ensimmäinen - ja varmasti myös viimeinen tulee olemaan - tämän rodun edustaja. Nartut ovat yleensä pehmeämpiä ja sopivat paremmin ensimmäiseksi koiraksi. Kaikki on kuitenkin kiinni sinusta itsestäsi. Saksanpaimenkoira tarvitsee (kuten mielestäni kaikki koirat) selviä rajoja. Jos jokin asia on kielletty, se on kielletty nyt ja aina. Sama koskee sallittuja asioita. Ei toivottu toiminta kielletään koiralta ja sille tehdään selväksi, että ko. toimintaa ei hyväksytä. Pentu kasvaa äkkiä isoksi, holtittomaksi ja kurittomaksi, joten se tarvii ehdottomasti kunnollisen tapakasvatuksen. Se, mitä aktiviteettia koira tarvitsee, riippuu yksilöstä. Liikuntaa, ulkoilua ja mieluiten myös jotakin aivojumppaa, vaikkei varsinaista koiraurheilua harrastaisikaan.

Hyviä puolia rodussa ovat ehdottomasti sen uskollisuus ja luotettavuus. Yleensä koirat ovat koulutettavuudeltaan erinomaisia ja motivoitavissa mitä erilaisimmin keinoin. Itse pidän isona plussana sään kestävyyttä, saalisviettiä ja taistelutahtoa (=leikkisyyttä) ja karvan helppohoitoisuutta.

Huonoja puolia terveysongelmat (luusto, allergiat, sisäelinsairaudet...) ja puutteet luonteessa (erit. arkuus, heikko hermorakenne, puutteet viettikestävyydessä...) "Hyvä" saksanpaimenkoira ottaa talossa herran paikan ja vie sinua kuin lapasta 6-0, jollei sille tehdä selväksi, kuka on talossa pomon pallilla.

Ehdottomasti minun käteeni sopiva ja paras rotu. Vaikka olen huonoja ja sairaita yksilöitä paljonkin nähnyt, en siltikään vaihtaisi.

Yksinkertaisesti kyllä.

Ensimmäistä koiraa hankkivan kannattaa ehkä antaa homma jollekulle sellaiselle, joka rodun parissa enempikin touhuaa ja tarkoitan tällä sitä, että hän todella ymmärtää mitä se vastuu on rotua kohtaan.

Tällainen asiasta innostunut saattaa löytää suhteellisen helpostikin useitakin sinulle sopivia yhdistelmiä, joista on sitten helpompi valita.

Hmm ja mikä olisi ehdottoman tärkeää, löytää myös kasvattaja joka (mieluusti asuu lähellä, siis noin muutaman kymmenen kilometrin säteellä)neuvoo ja ohjaa kasvatinomistajiaan, osaa itsekin ja harrastaa eikä silti ole alituiseen vaatimassa, vaan osaa antaa myös tilaa.
Eihän se kannettu vesi kaivossa pysy tässäkään tapauksessa.

Monikaan meistä ei ole alunpitäen ensimmäistä hankkiessaan ollut välttämättä kiinnostunut koulutuksesta tapakasvatusta pidemmälle, mutta jos sattuu se kipinä sitten myöhemmin syttymäänkin niin onpahan tullut se pohjatyö tehtyä oikein jo alusta saakka sen ohjaavan kasvattajan siipien suojassa.

Tuo on mielestäni se ensimmäinen asia, koiria kyllä on myynnissä pilvinpimein ja jokaisella on mielestään se paras ja niin pitää ollakin.

Olen sakemannin halunnut jo vuosia,mut en pysty sitä vielä ottamaan,suurin syy taitaa olla mieskaveri joka sanoo etten kykene sitä hoitamaan,ja asun vielä kerrostalossa mihin sakemanni ei kuulemma sovellu,se tarvitsee kuulemma paljon tilaa sisällä,et miehen mielestä vain omakotitalo kelpaa..

Olen tässä asumis asiassa hiukan eri mieltä.
Jos yksiössä menee 2 ihmistä paremmin kun hyvin,niin miksei sitten koira?

Kiitos paljon vastauksistanne!! Ja lisää saa tulla :)!
Asun omakotitalossa joten mahdollista olisi aidata vaikka koko piha niin koira saisi olla vapaana ulkona...ja tottakai pitkiä lenkkejä tulisi tehtyä.
Luulen kyllä myös että sakemannin voi ihan hyvin ottaa kerrostaloasuntoon. Muistaa vain ulkoiluttaa sitä ja keksiä välillä erilaisia virikkeitä.
Välillä kuulee ihmisten sanovan ettei sakemanni sovellu ensimmäiseksi koiraksi sen voimakkaan luonteen vuoksi. Se kuulemma tarvitsee niin "kovan" koulutuksen. En kuitenkaan täysin usko tuohon. Kun jo pentuna sille tekee rajat selviksi niin eiköhän sitä pärjää...(eikä saa lipsua niistä säännöistä vaikka jossakin vaiheessa koiralle tulee ns.murkkuikä jolloin varmaan hermoja koetellaan). Kaikissa roduissa on hyvät ja huonot puolensa. Enkä usko että kasvattajatkaan siitä välittävät että onko kyseessä ensimmäinen koira, vai voiko olla mahdollista ettei joku kasvattaja halua myydä pentua "kokemattomalle". Kuinka tarkkoja he ovat?
Mutta, eiköhän ko.rotu sovi ihan tällaiselle "aloittelijallekin" kunhan vaan ottaa rodusta selvää ja varaa aikaa koirankoulutukseen.

Ei kaikille ihmisille sovi koira ollenkaan lemmikiksi. Ei ole rodusta kiinni jos koira käyttäytyy ongelmallisesti, vaan lähinnä se on omistajasta kiinni. Mikä tahansa rotu voi olla ongelmakoira jos omistaja on sen "kasvattanut"väärin. Koiralle tosiaankin pitää jo pentuna tehdä selvät rajat mistä ei lipsuta. Ja muutenkin koirankoulutuksessa tarvitaan jämptiä ja johdonmukaista asennetta.
Ja tietysti koira tarvitsee omistajansa rakkautta ja huolenpitoa, eikä missään tapauksessa ruumiillista väkivaltaa; jos koiraa satutetaan, siitä voi tulla pelokas ja arvaamaton.
Toki on olemassa vahvoja rotuja kuten nuo paimenkoirat, mutta kun on omistajalla asennetta ja halua touhuta koiran kanssa sekä ottaa koira osana elämäänsä niin eiköhän saksanpaimen koira ole ihan hyvä ensimmäiseksi koiraksi.
Paimenkoirat ovat ainakin luotattavia ja uskollisia ja haluavat "palvella"omistajaansa. Siksi niitä kannattaakin ottaa mukaan moniin tekemisiin.
Aina pitää harkita tarkkaan koiran hankintaa,oli kyse sitten mistä rodusta tahansa. Ja tottakai ottaa eri roduista selvää ja niiden käyttötarkoituksista ja luonteenpiirteistä yms.

Et nyt kertonut, mitkä ovat motiivisi sille, että haluat nimenomaan saksanpaimenkoiran. Toivon todella, etteivät ne ole vääriä. Suorilta käsin EI IKINÄ pysty sanomaan, sopiiko jonkin rotuinen koira jollekulle ensimmäiseksi koiraksi vai ei.

Saksanpaimenkoirassa ehdottomasti paras puoli on se, että se ei sovi jokaiselle. Itselleni saksanpaimenkoirassa huonoja puolia ei lähtökohtaisesti ole, MUTTA koska nykyään on kaiken maailman näyttely- ja sekalinjaiset piskit, niin valitettavasti suurin osa rodun edustajista on nykyään alkuperäisen, oikean Saksanpaimenkoiran irvikuvia ja niiden omistajat ovat totta kai ihmisiä, joille ehta saksanpaimenkoira ei missään nimessä sopisi.

Lämpimästi kehotan syynäämään motiivejasi tämän rodun edustajan ottamiseen. Saksanpaimenkoirat kuuluvat ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet alkuperäisestä työkoiratyypistä - joka on monipuolinen, voimakasviettinen, hyvähermoinen, ohjaajaherkkä, kova, dominoivakin - ja haluavat vaalia sitä. Vaaliminen näkyy SchH-suojelun ja muiden palveluskoiralajien harrastamisena (ja koiranjalostuksen jatkamisena siltä pohjalta saatujen tietojen perusteella). Näihin harrasteisiin pitää todella olla kiinnostusta.

Itse en enää ikinä kyseistä rotua halua saatika YHTÄKÄÄN KOIRAA ENÄÄN! Nykyinen koira täytti kiintiön ja ylikuormitti