Kysymys maataloudesta tietämättömältä, konsennus näkyy olevan että euroopassa puhutaan viljan tonnihinnasta eli tuhat kiloa. Esim. vehnän osalta kuinka paljon peltoa tarvitaan suomen olosuhteissa tuon yhden tonnin tuottamiseen ja millainen peräkärryllinen se oikein on ? Satojahan meidän vähälumisessa kesässä lienee vain tuo yksi per vuosi saatavilla.
Entäpä, erovatko painot merkittävästi esim. kauran, ohran, ruis tai muiden viljalajikkeiden osalta vai on onko tuo vain marginaalista mitä hehtaarilta saadaan ?
Entäpä, erovatko painot merkittävästi esim. kauran, ohran, ruis tai muiden viljalajikkeiden osalta vai on onko tuo vain marginaalista mitä hehtaarilta saadaan ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
keskisato vehnällä on noin 4t/ha....
Kuutio vehnää painaa noin 800kg....
kaura painaa noin 550kg/m3, ohra 650 ja ruis samaa luokkaa kuin vehnä
on 8 kuution peräkärri niin tietää paljoko kärrissä on viljaa.jokainenhan osaa laskea tilavuuden....
"Satojahan meidän vähälumisessa kesässä lienee vain tuo yksi per vuosi saatavilla."
Laitatko ystävällisesti luettelon maista, joissa saadaan useampi vehnäsato vuodessa?
Kiitos jo etukäteen.
No esimerkiksi, Brasilia, Indonesia, Malesia, Zaire, Peru, Kenia, jne ...
Ne on valtioita jotka sijaitsevat päiväntasaajalla ja siitä seuraa, että siellä on aina sama vuodenaika, lämpötilasta päätellen se Suomessa luokiteltaisiin kesäksi.
tämä alla oleva eksaktia tietoa.
lähinnä noita satotasoja mietin. Eli ei nuo päiväntasaajalla, kai kuumuuden vuoksi, niin häävejä näyttäis olevan. Siellä se suurin nälkäongelmakin lienee. Kai toki alkeellisuus ja köyhyys ylipäätään noita satotasoja pitää alhaalla.
"Tätä nykyä saadaan Afrikassa keskimäärin vain noin 1000 kiloa viljaa hehtaarilta vuodessa kun muualla sadot ovat 2-3-kertaisia, Itä-Aasiassa jopa nelinkertaisia tähän verrattuna. Tri Pedro A. Sanchez, Nairobissa sijaitsevan peltometsäviljelylaitoksen entinen johtaja, toteaa kuitenkin, ettei Afrikassa paljon vaikeampien viljelyolojen takia voida satotasoa nostaa Aasian ja Latinalaisen Amerikan ”vihreän vallankumouksen” korkeata teknologiaa käyttäen. Mutta Afrikassakin voidaan Sanchezin mukaan ekologisesti kestävällä tavalla hehtaarisatoja nostaa. Tämä on mahdollista edistämällä voimakkaasti peltometsäviljelyä, eli typpeä sitovien puitten ja viljan yhteisviljelyä. Hän toteaa, että sen avulla voidaan kuivana kautena maaperään kerätä 100-200 kg typpeä hehtaaria kohden ja 2-4 kertaistaa maissin ja hirssin satotasoa. Samalla maaperän hedelmällisyys paranee, eroosio vähenee, karjalle saadaan rehua kuivaksi kaudeksi ja perheelle polttopuuuta. Menetelmä ei vaadi suuria investointeja ja on näin pienviljelijöidenkin ulottuvilla."
poimittu:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Rakennus/Ymp/Opiskelu/Ysper/Lindstrom2007.doc