Aamu on katkonut
yön tummat ja viileät säikeet
räväyttänyt taivaan hehkuvaan liekkiin.
Vielä on vapaata vettä
viimeisten joutsenten levähtää
vaikka jo paisuvat jäät.
Irtoaako minusta jotain
joutsenten noustessa lentoon
nämä rannat jättääkseen
ja minut.
Tällaistako se on
talvisten oksien vaikerrus
kaikkien totuuksien alastomuudessa
kun kaiku ei vastaa enää ?
Olen kuullut
että ihminen voi puhua enkeleille ...
yön tummat ja viileät säikeet
räväyttänyt taivaan hehkuvaan liekkiin.
Vielä on vapaata vettä
viimeisten joutsenten levähtää
vaikka jo paisuvat jäät.
Irtoaako minusta jotain
joutsenten noustessa lentoon
nämä rannat jättääkseen
ja minut.
Tällaistako se on
talvisten oksien vaikerrus
kaikkien totuuksien alastomuudessa
kun kaiku ei vastaa enää ?
Olen kuullut
että ihminen voi puhua enkeleille ...
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tervehdys Linda..
Tämä on se seuraava taso.
Tämä lähti runon lentoon, joka sana soi päässäni.
joutsenen lento kohti enkeleitä..jättäminen .talvisten oksien vaikerrus.
Voiko enään kauniimmin sanoa..
Silmä nurkka kostui..
Kiitos Linda.
Ter kobo
sukelsin tänne, huh !
Enpä olisi ikinä uskonut tämän runon saavan täl-
laista palautemäärää. Kiitollisuuteni on jokaista
kommentoijaa kohtaan suuri, olen otettu.
Jaa tämä on " seuraava taso " hmmm.
Erittäin miellyttävää lukea jälleen kerran palau-
tettasi. Se ei ole milloinkaan hutaisu, vaan
sanot aina oikeasti runostani jotain. Se lämmit-
tää, usko pois.
Ei kai nyt sentäs se silmänurkka kostunut, eihän
minun runollani VOI olla sellaista vaikutusta.
Mutta kiitos, se kuuluu Sinulle mitä suuremmassa
määrin Kobo.
Moi Linda
Teos lähti lentoon, kuin hyvä sävellys. Alkusoiton perästä tuli sävelet kuin vuoksen aallot aina allonharjalla sävelet voimistui ja sinulla tuli uusia sanoja nivoutuneena edelliseen sanaan.
Joku syvällä sisällä liikahti. Vähän sanoja mutta ei yhtään turhaa. kuin tarkoin harkittuna täsmä ohjuksena.
Kyllä nurkka kostui.. siinä oli jotain,, sitä.
Paljon kirjoituksia.
Ter kobo
" teevadit simmusi "
Ja heissan.
Päivän juoksut on taas takana, joten nyt on aikaa
palata " kotiin "
Siis, et uskokaan kuinka nuo sanasi lämmittävät
minua. Kas kun en itse pitänyt tätä runoani ol-
lenkaan hiottuna, sitäkin suuremmalla syyllä.
Tuntuu oikeasti käsittämättömältä, että lukija
kokee runon kuten Sinä sanot
kokeneesi/tunteneesi.
Liikautat minua Kobo sanoillasi.
Olet enemmän kuin kiitokseni arvoinen.
*huokaus* kaunis *huokaus* :O
enkelit, joutsenet ja hehkuvat liekit samassa runossa. Todellinen lukunautinto aamutuimaan, yhtään liioittelematta.
♥ Kiitos lukuhetkestä Linda ♥
Tämä runoni oli valjun viinin herättelyä henkiin,
synnytetty yli kaksi kuukautta sitten. Se tuntui
taas kerran jotenkin niin synkeältä, että yritin
siihen aamulla löytää silmät sikkurassa jotain
pehmykettä.
Mikä se kaiku-jutska nyt siinä sitten olikaan ja
enkeli-päätös.
Tuntuu, että olet samoilla linjoilla palautteesi
kanssa Kobon kanssa, eiköhän hän tainnut mainita
nuo samaiset osiot runostani.
Kuinka hyvä mieli tulikaan, kun tulin tänne. Ja
kuten Kobolle mainitsin - olen puulla päähän lyö-
ty.
Kiitos Padme. Käyn kyllä Sinun ja muidenkin runo-
ja läpi jossain vaiheessa. Tässä vaan menee nyt
melko paljon jo aikaa vastaillessa, ja ruokaakin
pitää välissä laittaa.
Mukavaa päivän jatkoa.
*kun kaiku ei vastaa...enää*
huoks
tämä matami meni ihan sanattomaksi
runosi teki sen, sori
Arvaa vaan, meinaako tässä itsekkään löytää enää
sanoja teidän kaikkien edessä.
Miten mie osaan edes kaikkia kiittää, sitä minä
vaan tässä ihmettelen. Ei minunkaan sanavarasto
pohjaton ole, herranen aika.
Niin, tuon kaiku-jutskankin lisäsin tähän
aamulla. Omaan silmään runo ilman noita fiksauk-
sia näytti kolkolta, ja siksi lähdin sitä vielä
veivaamaan.
Kallis ystäväni Mari. Jos Sinun runosi kosketta-
vatkin niin usein minua, niin kyllä sanasikin
nyt runostani, tiedä se.
Olen onnekas teistä jokaisesta, mutta Sinä olet
erityisen lähellä minua.
k i i t o s
Ei Sinun kaikusi katoa
Maailma on täynnä enkeleitä
lintulaudalla kolme niistä tankkaa parhaillaan
siipiinsä voimaa tuossa ikkunan takana
Ne varmasti lentävät tänään luoksesi sinne
Sinun palautteesi - voiko enää kauniimmin sanoa
toisen runosta/kirjoittajasta.
Enkeleitä, pieniä siivekkäitä lintulaudalla -
ihanasti sanottu.
Sinun sanasi hyväilevät minua, ne kiirivät luok-
seni - kiitos.
...taas niin koskettavasti kirjoitat..huok...upea:)
Aurinko on tässä aamussa
tunnen sisälläni
kuinka herään
olen kuin koivu
oksilla silmut
Kun hain lehden
aistin kevään tuoksun
tunnen kuinka pimeys
katoaa sisältäni
saan virtaa
Jännitän, sillä
odotan elämää
pimeydessä olen pohtinut
onko nyt aika
löytää jotain arvokasta
Sinut
kai se pitänee uskoa viimein.
Kuinka kutkuttaisikaan kirjoittaa vastarunoa,
mutta jos siihen alkaisin, aikaa menisi aivan
liikaa. Muutenkin tässä tovi vielä vierähtää
kaikille vastatessa, mieluisaahan se toki on.
Kiitos ihanasta vastarunostasi, talletan sen eh-
dottomasti. Sinä luet minua " pelottavasti "
Kiitos Kaaru, rutistusten kera.
...oli kovasti "talvista" yksinäisyyttä ja hiljaista alakuloa ja kaipausta. Hyvin rakennettu tunnelma! Ehkä ihan sysältä sisimmästä tullut..
syvältä sisimmästä silloin, kun tämä on kirjoi-
tettu. Olet oikeassa " yksinäisyyttä, alakuloa ja
kaipausta " kaikkea sitä yhdessä.
Sinä olet lukenut minut Tequila.
Lämmin kiitokseni, ihanaa että olet vieraillut
ja jättänyt sanasesi.
Taivaan liekkien loisteessa
joutsenten vielä vapaana
levähtäen jäiden poistuttua
ennen lentoon lähtöä
sinutko jättääkseen, ei
ei niin käy
eivät talvipakkasen oksat
aina vaikerra, eivät nytkään
kuuntele
unohda hetkeksi alaston totuus
kaiku vastaa, vastaa sitenkin
ja enkeleille voi puhua
enkelit kuulevat aina
Kaihoisaa Lindaa, herkkää runolinjaa. Kaunis!
Kuinka liikuttavan runon oletkaan synnyttänyt
omani pohjalta * huokaa *
Tallennan tuon Sinunkin versiosi muistitikulle.
Kiitos on vähän, mutta enempään en pysty.
Paitsi tietenkin tulla kommentoimaan Sinua, kun-
han taas tästä saan aikaa. Pakko on käydä vastai-
lujen jälkeen sapuskan laitossa.
Liinukkainen, Sinä tunteiden tulkki.
Alastomuuden sen tuoman kylmyyden,
alla odotuksen- kyselee?
Elämä vaan ihmeellinen, sen matka etenee.
Kyselee..
"Tällaistako se on
talvisten oksien vaikerrus
kaikken totuuksien alastomuudessa
kuin kaiku ei vastais enää"?
Enkelit.
Ne on meidän palvelijoita
"henkeni rukoilee Abba Isä".
lindallindal1..
Vedet eteenpäin juoksee, päämäärää kohti.
Kevät oiristelee, sulattelee syvintä.
Syvää virtaa runos, tuttua siinä kauan uinu.Liisa
laulaa muistaakseni Anne Mattilakin.
Olen kirjoittanut tämän runoni tummissa vesissä,
kun olen ollut mieleni kanssa ahdingossa. Siksi
alku on jotenkin tummahko ja toisaalta kyllä hai-
keakin.
Kevät etenee vauhdilla, aurinko on paistanut tä-
näänkin. Jumalattoman liukasta vaan, tiedä miten
päin tuolla oikein menee, että pystyssä pysyy.
Varmasti oli tuttua Sinullekkin runoni sisällös-
sä, uskon. Mutta taaperretaan ja yritetään vain
jaksaa, vaikka koville välillä ottaakin.
Kiitos Liisa, että kuljit hetken rinnallani.
Päivän säteet luo meille loistoaan
uuteen päivään kun astellaan
Tänäpäivänä me kyllä aletaan
enkeleille puhumaan
Kiitos neuvoista lindalinda
ne olivat kaunehinta
Iloa päivään toivoo ec ♥♥
Kuinka Sinä osaatkin niin taitavasti aina runo-
muotoon palautteesi laittaakkaan, niin mukavaa
luettavaa joka kerran.
Juu, aloitetaan se enkeleille puhumminen. Jospa
meitä joku niistä kuulisi, kulkisi ainakin turva-
namme.
Josko se nyt edes oli neuvo, mutta toteamus aina-
kin.
Iloa myöskin Sinun päivääsi. Omaani toit sitä
ison kohmalollisen.
Kiitos.
Ja, aivan varmasti, noin puhuu Enkeli ihmisille !
Hyvä Isä sentään, minä en edes yritä sanoa muuta...
Upea, kerrassaan !
" hyvä ihme sentään "
Mitä minä enää osaan Sinulle sanoa, kun kaikkien
teidän palaute liikutta minua ?
Sinä tiedät niin paljon, olet joutunut sijais-
kärsijäksikin niin usein. Senkin tiedät, kuinka
monen runoni sisällä on itkujen virta ja sydämen
tuska - niin tässäkin. Silloin oli vaikeampaa,
tänään helpompaa. Sinäkin olet päässyt helpommal-
la kanssani.
Siltikään en varmasti osaa Sinua milloinkaan kyl-
lin paljon kiittää, niin kuin en Mariakaan.
Olette olleet tukipilareitani.
Sinä olet UPEUS omana itsenäsi, pysy lähelläni.
Kiitos ja rutistus.
kun linnut muuttaa
jää kaiku tyhjään huoneeseen
kun linnut muuttaa
lämmintä pesää ne odottaa
kun linnut muuttaa
enkelit lohduttaa
ilon jakaja, muistaja iänikuinen :)
Sinä väitit tässä jokunen päivä taaksepäin, että
runosuonesi taitaa olla tukkeissa, tai jotain
sinne päin ainakin. Olet osoittanut, että ei se
ole. Noin herttaisen runon silipasit tuosta vaan,
olet Sinä mainio pakkaus. On ilo että kohtasimme,
vai mitenkä sen nyt sanoisinkaan.
Kiitos ja rutistus Sinullekkin.
ite aina muistat rutistella
mies kohta ihan rusina :))
kiitos kannustuksesta
jatkellaan
Ei mies saa rutistuksista mennä rusinaksi
* hymyyyy *
Eipä kestä, kyllä Siulta syntyy.
Ihanii unii, olkoon ne sitten mitä hyvvää :)
Runosi,,,joka on todella mahtavaa.
Kiitos kun saatiin taas oikein ihanaa luettavaa.
miten ihanasti sanoitkaan
" sielun kolosesta kumpusi " No, sieltähän se
jostain syvvyyksistä pulppusi sana sanalta. Lo-
pulta oli koossa runo, kaikkien ajatusvyöryjen
ja tunnekuohujen jälkeen.
Ihanaista illan jatkoa Margitta, ja kiitos Sinä
ystäväni kallis.
on taideteos!
Todellinen lahja suomi24 runouden ystäville, tässä runossa on sitä jotain. Kiitos lindal, että kirjoitit sen meille.
Sinä käytät ylisanoja, niin minä tunnen.
Muutenkin olen ollut täysin hämmennyksissä tämän
runoni saamasta palautteesta, hitsi vieköön.
Tottamooses sanasi lämmittävät, en minä sillä.
Enää tiedä, että mitä tänne osaa tuoda, kun aina
omat arvioinnit menee ihan pepulleen miettiessä.
Kiitos Tomtom, Sinä aina yhtä valoisa.