Huumevauvoja vieroitetaan morfiinilla
29.1.2008 5:49
Erja Halmesmäki näkee työssään äitien päihteiden käytön järkyttävät seuraukset.
PITKÄ URA Erja Halmesmäki on tutkinut ja hoitanut päihdeäitejä vuodesta 1983 asti.
Huumevauvoja vieroitetaan morfiinilla
Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain keskimäärin kaksi päihdeäitiä.
- Meidän hal-poliklinikan (huumeet, alkoholi, lääkkeet) asiakkaista on valtaosa narkomaaneja. Nämä äidit ovat nykyään todella sairaita. Usein he ovat aloittaneet päihteiden käytön jo 11-12-vuotiaina, joten heillä on meille tullessaan takanaan toistakymmentä päihteiden täyttämää vuotta, synnytysosaston ylilääkäri Erja Halmesmäki kertoo.
On äitejä, jotka ovat olleet poliklinikan asiakkaita jo sikiöinä ollessaan.
Jos jo teini-iästä on ollut päihdeongelmia, ei ole koskaan oppinut elämään normaalia arkea, jossa maksut maksetaan, hankitaan jääkaappiin ruokaa ja huolehditaan puhtaudesta.
- Monella päällimmäisenä mielessä on sen seuraavan piikin tai pullon hankkiminen ja rahoittaminen, hän kuvaa.
Vauvoilla pahat vieroitusoireet
Usein huumeäitien lapset näyttävät päällisin puolin normaaleilta. Mahdolliset vauriot tulevat esiin vasta lapsen kasvaessa hitaana oppimisena ja käytöshäiriöinä.
- Huumeäitien lapset kärsivät usein pahoista vieroitusoireista. Vieroitus saattaa kestää jopa kuusi viikkoa. Lapsi tärisee, vapisee, itkee poikkeuksellisella itkuäänellä, ei syö... Häntä joudutaan pitämään sairaalassa ja antamaan morfiinia oireisiin.
Jos lapsi on kuusi viikkoa sairaalassa, kysymys kuuluu, jaksaako äiti käydä häntä katsomassa ja pysyä kuivilla.
- Joskus päihdeäidin järjenjuoksu voi olla aika ihmeellinen. Eräskin äiti ei käynyt lainkaan katsomassa lasta, mutta lähetteli hänelle sairaalaan postikortteja välittämisensä merkiksi!
Ponnahduslauta takaisin elämään
Halmesmäen kokemuksen mukaan lapsi on monelle päihdeäidille oljenkorsi, jonka hän uskoo ratkaisevan kaikki ongelmat.
- Joskus raskaudesta tuleekin ponnahduslauta takaisin normaalielämään. Mutta valitettavan usein usein lapsi joutuu koekaniiniksi, kun äidin annetaan yrittää ja yrittää.
Halmesmäen mielestä lapsi tulee voida ottaa huostaan silloin, jos äiti ei pysty huolehtimaan itsestään.
- Jos hän ei pysty huolehtimaan itsestään, ei hän silloin pysty huolehtimaan lapsestakaan. Tällainen periaate on Tanskassa. Meillä on asenne, että odotetaan, tuleeko näyttöä lapsen laiminlyönnistä.
Pakko voisi taltuttaa himon
Suomessa on huutava pula päihdeäitien hoitopaikoista.
- Mutta toisaalta on paljon hoitopaikkojen alikäyttöä. Kun jonosta kutsutaan äiti hoitoon, hän ei tulekaan tai lähtee kävelemään, kun himo iskee. Hoitopaikka on tyhjänä muutaman päivän ennen kuin seuraava äiti saadaan sisään, Halmesmäki kuvaa tehottomuuden kierrettä.
Päihdepotilaat ovat hyvin lyhytjännitteisiä. Mieli saattaa muuttua hetkessä.
- Täällä törmää äiteihin, jotka uhittelevat: Sä et voi mulle mitään, mä meen ja sekoitan pääni välittömästi!
- Pitäisi olla jokin sanktio, että hoidosta ei niin vain voi lähteä pois. Jo viikonkin yhtenäinen hoitojakso saattaisi tasoittaa tilannetta niin, että hoito onnistuu, hän perustelee toivettaan päihdeäitien vastentahtoisesta hoidosta.
RAILI NURVALA
[email protected]
29.1.2008 5:49
Erja Halmesmäki näkee työssään äitien päihteiden käytön järkyttävät seuraukset.
PITKÄ URA Erja Halmesmäki on tutkinut ja hoitanut päihdeäitejä vuodesta 1983 asti.
Huumevauvoja vieroitetaan morfiinilla
Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain keskimäärin kaksi päihdeäitiä.
- Meidän hal-poliklinikan (huumeet, alkoholi, lääkkeet) asiakkaista on valtaosa narkomaaneja. Nämä äidit ovat nykyään todella sairaita. Usein he ovat aloittaneet päihteiden käytön jo 11-12-vuotiaina, joten heillä on meille tullessaan takanaan toistakymmentä päihteiden täyttämää vuotta, synnytysosaston ylilääkäri Erja Halmesmäki kertoo.
On äitejä, jotka ovat olleet poliklinikan asiakkaita jo sikiöinä ollessaan.
Jos jo teini-iästä on ollut päihdeongelmia, ei ole koskaan oppinut elämään normaalia arkea, jossa maksut maksetaan, hankitaan jääkaappiin ruokaa ja huolehditaan puhtaudesta.
- Monella päällimmäisenä mielessä on sen seuraavan piikin tai pullon hankkiminen ja rahoittaminen, hän kuvaa.
Vauvoilla pahat vieroitusoireet
Usein huumeäitien lapset näyttävät päällisin puolin normaaleilta. Mahdolliset vauriot tulevat esiin vasta lapsen kasvaessa hitaana oppimisena ja käytöshäiriöinä.
- Huumeäitien lapset kärsivät usein pahoista vieroitusoireista. Vieroitus saattaa kestää jopa kuusi viikkoa. Lapsi tärisee, vapisee, itkee poikkeuksellisella itkuäänellä, ei syö... Häntä joudutaan pitämään sairaalassa ja antamaan morfiinia oireisiin.
Jos lapsi on kuusi viikkoa sairaalassa, kysymys kuuluu, jaksaako äiti käydä häntä katsomassa ja pysyä kuivilla.
- Joskus päihdeäidin järjenjuoksu voi olla aika ihmeellinen. Eräskin äiti ei käynyt lainkaan katsomassa lasta, mutta lähetteli hänelle sairaalaan postikortteja välittämisensä merkiksi!
Ponnahduslauta takaisin elämään
Halmesmäen kokemuksen mukaan lapsi on monelle päihdeäidille oljenkorsi, jonka hän uskoo ratkaisevan kaikki ongelmat.
- Joskus raskaudesta tuleekin ponnahduslauta takaisin normaalielämään. Mutta valitettavan usein usein lapsi joutuu koekaniiniksi, kun äidin annetaan yrittää ja yrittää.
Halmesmäen mielestä lapsi tulee voida ottaa huostaan silloin, jos äiti ei pysty huolehtimaan itsestään.
- Jos hän ei pysty huolehtimaan itsestään, ei hän silloin pysty huolehtimaan lapsestakaan. Tällainen periaate on Tanskassa. Meillä on asenne, että odotetaan, tuleeko näyttöä lapsen laiminlyönnistä.
Pakko voisi taltuttaa himon
Suomessa on huutava pula päihdeäitien hoitopaikoista.
- Mutta toisaalta on paljon hoitopaikkojen alikäyttöä. Kun jonosta kutsutaan äiti hoitoon, hän ei tulekaan tai lähtee kävelemään, kun himo iskee. Hoitopaikka on tyhjänä muutaman päivän ennen kuin seuraava äiti saadaan sisään, Halmesmäki kuvaa tehottomuuden kierrettä.
Päihdepotilaat ovat hyvin lyhytjännitteisiä. Mieli saattaa muuttua hetkessä.
- Täällä törmää äiteihin, jotka uhittelevat: Sä et voi mulle mitään, mä meen ja sekoitan pääni välittömästi!
- Pitäisi olla jokin sanktio, että hoidosta ei niin vain voi lähteä pois. Jo viikonkin yhtenäinen hoitojakso saattaisi tasoittaa tilannetta niin, että hoito onnistuu, hän perustelee toivettaan päihdeäitien vastentahtoisesta hoidosta.
RAILI NURVALA
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toinen lainaus samaiselta lehdeltä, jopa samaiselta toimittajalta, mutta tässä on hieman eri näkökulma. http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801287127517_uu.shtml
Kuvateksti "Lapsen oikeus - Raskaus on vain rajallinen aika äidin elämässä ja lapsella on oikeus saada syntyä terveenä, Erja Halmesmäki perustelee päihdeäitien vastentahtoista hoitamista."
Päihdeäidit pakkohoitoon
Päihteiden vaikutusta sikiöön pitkään tutkineen Helsingin Naistenklinikan synnytysosaston ylilääkäri Erja Halmesmäen mukaan jokaisella lapsella tulee olla oikeus syntyä terveenä.
- Sikiön ja äidin oikeudet ovat pahassa ristiriidassa keskenään. Äidin oikeus juoda on meillä suurempi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä.
- Vauvan vastavarsin vammauttaminen päihteiden käytöllä on väärin. Se tulee estää, sillä pelissä on lapsen koko tulevaisuus, koko hänen elämänsä.
Hänen mukaansa on aina ehdottomasti paras vaihtoehto, jos raskaana olevan hoito onnistuu vapaaehtoisesti.
- Mutta jos näin ei ole, pitäisi olla mahdollisuus katkaista juominen hätätilassa myös vastentahtoisesti. Raskaus on kuitenkin vain rajallinen aika äidin elämässä ja lapsen oikeus syntyä terveenä on asetettava oikeuksista etusijalle.
Jos tahdonvastaista hoitoa ei lakiin säädetä, Halmesmäki kysyy, mitä me vastaamme lapselle, joka ihmettelee: Miksi minä olen tällainen? Tai isompana kysyy: Miksei kukaan puuttunut äidin juomiseen?
Vaurioita ei voi korjata
Halmesmäki muistuttaa, että alkoholin aiheuttamat vauriot ovat pysyviä.
- Terapialla voi toki lieventää vaurioiden vaikutuksia, mutta korjaavaa lääkettä ei ole. "Kolme pilleriä päivässä" ei auta. Raskausaikana syntyneet vammat säilyvät koko elämän.
Se on lapselle kova koulu. Hänellä voi olla ulkonaisia vaurioita. Mutta vaikkei niitä olisikaan, aivovaurion vuoksi hän huomaa aina olevansa huono. Lukeminen ja laskeminen tuottavat vaikeuksia, hahmottaminen ei oikein onnistu, pallon potkaiseminen voi olla vaikeaa.
- Hyvä ja ymmärtävä sijaisperhe voi tietysti antaa lapselle hyvän kasvuympäristön ja auttaa häntä jossain määrin, mutta se ei paranna lapsen saamia vaurioita.
Ei alkoholia raskausaikana
Päihteet vaurioittavat Suomessa joka vuosi noin tuhat syntyvää vauvaa. Odottavista äideistä noin kuusi prosenttia on päihderiippuvaisia. Suuri osa äideistä pystyy salaamaan päihteiden käyttönsä neuvolassa.
Halmesmäki on hyvin huolissaan maamme päihdemyönteisestä ilmapiiristä.
- Annetaan kuva kuin juopottelu kuuluisi luonnollisena osana elämään. Päihderiippuvaisten äitien määrä kasvaakin kaiken aikaa. Monien mielestä pari olutta päivässä on kohtuukäyttöä tai ei päihteiden käyttöä ollenkaan!
- Kuitenkin, jos odottava äiti juo tuon määrän, lapsi syntyy varmasti vammautuneena, hän sanoo.
Halmesmäen mukaan mitään turvallista alkoholimäärää ei ole. Nollatoleranssi on paras ohjenuora odottaville äideille.
- Aivan kuten aikuiset, sikiötkin sietävät alkoholia eri tavalla. Kaksostutkimuksessa on todettu, että vaikka toinen sikiöistä sai äidin alkoholinkäytöstä pahoja vaurioita, toinen selvisi liki vaurioitta.
Aivovauriot esiin vasta ajan myötä
- Raskaana olevan tulee ymmärtää, että alkoholi vaurioittaa lasta ja että erityisen suuri riski on alkuraskauden aikana. Aivot ovat kuitenkin vaarassa koko raskauden ajan, Halmesmäki muistuttaa.
Päihteitä käyttävät äidit ymmärrettävästi pelkäävät itsekin, että alkoholi vaurioittaa lasta.
- Jos he sitten saavat lapsen, jolla ei ole ulkonaisia vaurioita, he huoahtavat helpottuneina: Tervehän se on! Siinä on hyvin vaikea mennä sanomaan, että kyllä vaurioita vielä ilmenee. Kehitysvammaisuus paljastuu vasta vähitellen; lapsi ei kehity. Joistain lapsista voi heti syntymän jälkeen sanoa, että hänen kehityksensä viivästyy.
RAILI NURVALA
[email protected]