Usein ollaan huolissaan siitä että pitäkö ankkuri.
Entäs jos käytetäänkin 2 ankkuria?
Entäs jos käytetäänkin 2 ankkuria?
2 ankkuria?
2 ankkuria
266769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Käytä mieluumin yhtä kunnollista ja rittävästi ketjua. On paljon kätevämpi käyttää.
Muutenkaan en ymmärrä että hankitaan huono varuste ja sille vielä huonompi varavaruste, joka sekin periaatteessa vaatisi varavarusteen jne.
vene pyörii ikävästi, kun on 1 ankkuri ja pitkä köysi/ketju. Jos apuankkurilla vetää veneen hieman sivuun, olo rauhoittuu, on hyvä.
Toista ankkuria voi tarvita myös, jos ei ole pyörimistilaa tms.
Jos samalle ankkuripaikalle tulee toinen vene, joka ei huomaa että sillä ensimmäisellä on toinen ankkuri takana, voi tulla vielä ahtaampaa jos tuulen suunta vaihtuu.
täytyy vahtia tilannetta riittävän kauan, että ongelmia ei tule. Hän on vastuussa.
Ahtailla ankkuripaikoille tulo on aina ongelmallista, kun ei tiedä paljonko kettinkiä muilla on ulkona, onko useampia ankkureita ja onko tuulen suunta vaihtunut jne.
Jos itse on paikalla, on tietysti järkevää kertoa miten on ankkuroinut, 1 vai 2 ankkuria ja miten asetettu, paljonko ketjua jne.
olen miettinyt samaa juttua. Jos jätän veneen redille tuttujen rantaan viikoksi (kuten kahtena kesänä olen tehnyt), olisi turvallisempi olo jos ankkureita olisi kaksi.
Mutta onko siinä riskejä? Menevätkö liinat solmuun veneen pyöriessä tuulen mukana ja ankkurit nykivät toisensa irti ja lopputulos on vain epävarmempi? (kunhan keksin edes yhden mitä voisi tapahtua ehkä ehkä...) Tai onko muuta riskiä?
ankkuria mutta vain samassa köydessä siten että kiinnitän pienemmän ankkurin n.8m. pääankkurista veneeseen päin ja köysi on taas niin luja ettei se katkea missään oloissa käyttämässäni veneessä.
Näin saadaan erittäin hyvä pito kun köydessä oleva pienempi ankkuri pitää jonkin verran ja erityisesti köysi ja ketju pysyy todella hyvin pohjan suunnassa ja ankkuri on helppo kiinnittää vaikka "pikasolmulla" eikä ole koskaan luisunut paikaltaan.
Tietenkin voit laittaa esim. keulasta kahdella eri köydellä kaksi ankkuria mutta silloin voi jompi kumpi irrota tai muuten ei pidä, taas mitä joskus näkee että keulasta ja perästä on omat ankkurit niin se on ihan väärä tapa ankkuroida, koska silloin molempiin tulee hyvin kovat kuormitukset.
2 ankkuria lasketaan yleensä niin, että ensin pääankkuri vallitsevan tuulen suunnasta ja esim 20 m ylimääräistä kettinkiä.
Sitten perästä pudotetaan 2. ankkuri ja sen köysi tai kettinki juoksutetaan keulaan, ajetaan se 20 m taas eteenpäin, kiinnitetään 2.ankkurin köysi pääankkurin kettinkiin ja lasketaan uudelleen 5-10 m pääankkurin kettinkiä.
Liitoskohta jää syvälle veteen 5-10 m veneen eteen ja vene pääsee pyörimään vain pientä ympyrää tuulen suunnan vaihtuessa eikä ankkuriketjut sotkeennu.
Nostettaessa ankkurit tehdään sama proseduuri käänteisessä järjestyksessä.
vanha konsti. "Perämeren veneilijä" on varmastikin oikeassa, mutta hänen suosittelemansa ankkuriköysi on siinä tapauksessa melko huono ratkaisu. Ylösnosto on työläs. Se sujuu paljon helpommin, jos veneessä on ankkuriköyden asemasta ankkuriketju ankkurivinssi. Pitkä ja painava ankkuriketju parantaa myös pitoa.
Esittämääsi kahden erillisen ankkuriketjun taktiikkaa olen joskus käyttänyt vuorovesialueella ankkuroidessa. On aika paljon vaivalloisempi järjestely kuin yksi ketju 2 ankkuria.
ei ole hyvä ratkaisu, jos on vaara tuulen kääntymisestä etkä itse ole paikalla.
"Jos jätän veneen redille tuttujen rantaan viikoksi (kuten kahtena kesänä olen tehnyt), olisi turvallisempi olo jos ankkureita olisi kaksi. "
Kyllä hyvin on pysynyt yhdellä ketjulla paikoissa, joissa tuuli ja virta kääntyilevät....
Monta mahdollisuutta. Ei kukaan ole väärässä, jos vene pysyy turvallisesti!
varaankkuri ja ledi näyttämässä milloin ykkösankkuri puuttuu!
Itse pidän aina varalla taskussa kolme lediä.
Kunnon ankkri riittävästi kettinkiä, ja köyttä 3*veden syväys esim 5m vettä tarkoittaa vähintään 15m köyttä. Sopiva kettinki voisi olla 5m. Ihme jos ei pysy. Parasta tietysti jos ketjua koko matkan tätmä on kuitenkin useissa veneissä vaikeasti toteutettavissa. Jos kuitenkin epäilyttää maksa satamamaksu.
Ankkurin paino. (kevytankkurin paino voi olla 60% kaavasta) Korkealle veneelle suositellaan raskaampaa. Saa käyttää järkeä.
Veneen pituus (m) + Veneen leveys (m) + Veneen paino (t) = Ankkurin paino.
Ankkuriköyden paksuus. (Polyamidi tai polyesteri)
veneen paino Köyden paksuus Murtolujuus
0,2 10 1500
0,5 12 2200
1,0 12 2200
2,0 14 2900
3,0 16 3700
4,0 18 4500
Lähde: Veneilyn aapinen.
kun käytät ankkuriketjua ja lasket sitä VÄHINTÄIN 3 kertaa syvyyden verran. Sopiva ketjun pituus meidän vesillämme on 30-40 m. Pitkille reissuille otat enemmän, pallonkiertoon mielellään n. 100 m. Jos käytät lyhyttä 5m ketjunpätkää ja ankkuriköyttä, sinun kannattaa laskea sitä ainakin 5 kertaa syvyyden verran - jos ankkurointipaikka on vähänkin avoin, etkä ole varma pohjan laadusta.
Ns. nyrkkisääntöjä ankkurin minimipainosta on monia. Kannattaa katsoa, mitä ko ankkurin valmistaja suosittelee. Jos valitset tukkiankkurin, sen painon pitää olla kaksinkertainen verrattuna CQR tai Bruceen.
Vanha yksinkertainen ohje CQR:n painoksi paunoina (lbs) oli: yhtä monta paunaa kuin vene on pitkä jalkoina. ..Ja kas kummaa, lopputulos on suunnilleen sama kuin monimutkaisemmilla kaavoilla.
Ketjun paksuus: 8 mm riittää 30-35-jalkaiseen, isompaan cruiseriin 10-12 mm vahvuista.
on tuo ankkuriköysi, kun mikään ankkuri ei pidä vastaavalla voimalla. Näyttäis olevan varmuuskerroin jotain 10.
16 mm kolmen tonnin veneelle ja 18 mm neljätonniselle. Vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta! Eihän noin pieniin purtiloihin saa edes mahtumaan riittävän isoja koilia tuollaista köyttä. Minulla oli kuuden tonnin painoisessa 16 millistä, kolmen tonnin veneessä 12 millinenkin saattaisi menetellä, 14 millistä vahvempaa ei taatusti tarvitse.
Eri juttu saattaa olla, jos kyseessä on kolmikerroksinen moottoripaatti, jossa on tuulipintaa enemmän, tai sitten ei...?
Pitemmille reissuille kannattaa ehdottomasti valita se aapisen suosittelema paksumpi köysi. Hyvä, jos köysissä on hankautumisvaraa. Omasta mielestäni 18mm neljätonniselle on juuri oikea suositus.
Ehkä poijuköytenä käy vähän ohuempi, esim. 16-millinen. Sitä saa mahtumaan vaikkapa köysikelalle 50m. Köysikelojen suosio näyttää lisääntyvän. Ehkä monilla on aluksi ollut "ankarolina"-nauha, jonka vispaamiseen on kyllästynyt.
Nykyisessä 33-jalkaisessa veneessäni köydet on 20- ja 22-millisiä, koska teen pitkiä reissuja.
Aika julka köysi.
4 kilon veneessä 18 mm. köysi.
Eikös se köyden massa jo vedä 4 kiloisen veneen veden alle?
Tarkoitatko kilolla oikeasti kilokiloa, siis Megagrammaa?
Oliko ne sittenkin Newtoneita?
Kieltämättä vähän ihmetytti nuo suositukset? no näin tuohon opukseen on laitettu. Itselläni knaapit on tehty niin että 12mm menee hyvin vene painaa pari tonnia. Ja hyvin olen pystynyt nukkumaan ankkurissa vaikka tuuli ujeltaa vanteissa. Pointtinani oli vain että oikein ankkuroiden oikeaan paikkaan oikeilla välineillä ei todellakaan tarvitse lähteä kikkailemaan useammalla ankkurilla. Lisäksi epäilen että knaapi repeytyy irti ennenkuin tuo 12mm köysi? 3t kuorma on knaapin kiinnityksille aika paljon.
Rakentamisessa periaatteena dynaamiselle kuormalle(=nykivä vene) on, että varmuuskerroin on vähintäikin 4. Eli ankkurinköyden kestävyys on murtokuorma/4. Jos tämä logiikka antaa köydeksi esim. 10mm, niin valitsen huomattavasti paksumman, jotta siitä saisi hyvän otteen.
Valitettavasti en löytänyt vastaavaa suomeksi.
http://www.sxk.se/tekniska/btf/ankring/art12.htm
Olet täysin oikeassa ´varmuuskertoimesta´. Nykimisen ja tempomisen lisäksi varmuuskerrointa tarvitaan hankauksen varalle. Erityisestä tämä koskee kiinnitysköysiä, mutta myös ankkuriköyttä. Sitähän voidaan tarvita esim. hinausköydeksi, kun venettä irroitetaan matalikolta. Pelivaraa pitää olla!
Matkapurjehtijan kannattaa huomioida sekin, että satamien kylkikiinnityksissä voi knaapeihin ja köysiin tulla yllättävän suuria rasituksia. Esimerkiksi jossain tanskalaissatamassa, vaikkapa Skagenissa, tai Saksan Helgolandissa oman veneesi kylkeen voi kiinnittyä viisi tai kymmenen muuta venettä. Tuulisissa olosuhteissa kiinnitysköysiin tulee kovempia rasituksia kuin pelkkä oma vene aiheuttaisi.
Aivanko totta, että kaikki kymmenen venettä on kiinnityyneenä toisiinsa, jolloin laituria vasten olevan veneen köysiin kohdistuu yhdeksän muun veneen rasitukset? Miten veneen runko kestää tuosta aiheutuvan puristuksen?
Viime kesäkuun lopulla kovan länsituulen aikana Skagenin täpötäydessä satamassa meitä oli 12 venettä samassa letkassa kyljittäin ja tuuli ulisi mastoissa. Selvä se, että sisimmän veneen runkoon tuli kovat kuormat ja fendarit olivat litteinä.
Onhan se tietysti harmi, jos veneen runko on kyseenalaisen heikko tai knaapit irtoilee kannesta. Sisimmän veneen riesa on myös kannen yli käyvä liikenne. Aina joku potkaisee skuuttiplokeihin kantta ylittäessään eikä kurajäljiltäkään voi välttyä. Mutta sehän kuuluu matkapurjehdukseen!
Harvoin olen kuullut kenenkään rähjäävän eikä sisimpien veneiden lähtökään yleensä ole mikään ongelma purjehtijoiden hyvän yhteishengen takia.
että matkapurjehtijalle teräsrunko on ainoa oikea vaihtoehto. Ja fendarit vanhoista autonrenkaista.