ja turta jo ties monetta päivää, mikään ei huvita, ajatus ei kulje. Ei ole ketään jota kutitella. Kummallinen olotila, kun yleensä olen energinen ja hauska. Hui - olen varmasti kuolemansairas!
Mitä piristykseksi (täällä Helsingissä)?
Mitä piristykseksi (täällä Helsingissä)?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ihan varmasti : )
Sopivat ulkoilukamppeet niskaan ja eikun reippailemaan...
Itse homehtuisin sohvaan kiinni, jos en repisi itseäni ulos sinnikkäästi joka päivä.
Sieltä kun puuskuttaen selviydyn takaisin kotiin, niin johan on hyvä mieli ja hymykin taas herkemmässä.
Kannattaa kokeilla : )
Kiitos vinkistä! Tulinkin juuri ulkoilemasta - ja luin sitten viestisi. Räntää räimii, mutta se ulkoilu piristi. Ei silti saanut mitään huomattavia endorfiineja liikkeeseen. Ihmettelen mieltäni: jähmeessä. Yritin leffaterapiaa eilen: katsoin elokuvan Paris, je t'aime - ja siitä oli tuloksena vain kova Gena Rowlands-himo (muttei hyllyssäni ole Gena-leffoja enempää.)