Ikä kultaa nuoruusvuodet, täytyy myöntää! Oma Volvo-innostukseni sai alkunsa 60-70 -lukujen vaihteessa.Eräänä kuumana heinäkuun iltana amerikan-setäni Ernest(ristimänimeltään Eemeli)
karautti pihaamme kiiltävällä
metalliratsullaan,upouudella PV-1800 Pyhimyksellä.
Hiekantuprakan keskeltä nousi liki 2-metrinen karpaasi matalan auton etupenkiltä. Ranteessa kiilteli kultainen rannekello ja suussa välkehti samaa jaloa alkuainetta useamman karaatin verran.
"Hellou, rakkaat sukulaiset ja terveisiä Ameriicasta" kajautti Eemeli-setä kuuluvalla äänellään, ahavoituneet kasvot messevänä.
Katsoin setää kunnioituksen ja pelonsekaisin tuntein, on se mahtava mies. Ja mahtava auto! Kromi välkehti kilpaa Eemeli-sedän hampaiden kanssa ja tehokas kone rummutti tyhjäkäynnillä keuhkojani kuin naapurikylän rumpali-Martti.
Myöhemmin illalla savusaunan kirpeiden löylyjen jälkeen Eemeli-setä meni Pyhimyksen tavarasäiliölle ja kaivoi napanderipullon, litraisen Jack Danielsin.
Muutaman suullisen jälkeen setäni alkoi kertoa kokemuksiaan aavan tuolla puolen. Kuinka hän, silloin vielä köyhä kaivostyöläinen, lähti leveämmmän leivän perään. Hän keksi kaivoksessa myllertäessään uudentyyppisen piikkaus-poran, mikä helpotti kaivaustyötä uskomattomalla tavalla. Keksinnönsä patentilla hän tienasi koko massiivisen omaisuutensa, jonka huippuina hänellä oli nyt 5 kappaletta aitoja Pyhimys-Volvoja, samoin yksi tuolloin vielä harvinainen 164 3.0 Police Special.
Isäni kuunteli Eemelin juttuja hyvin nuivakan näköisenä,naama punaisena helottaen, kuin tuoreella punajuurella. Pelkäsin hänen pään poksahtavan.Veljen menestys ei ollut helppoa sulattaa.
Jack Danielsin pohjan jo erottuessa Eemeli-setä sanoi, että nyt poijjaat lähdetään ajamaan rallia! Kyytiin ängettyämme setä käänsi virta-avaimesta ja kone käynnistyi salamana. Viritetyn rivinelosen majesteetillinen ääni kantautui korskeana takapenkille.
Isäni istuutui pelkääjän paikalle kasvot oudosti vihertäen, ajattelin silloin että nurmikon sävy heijastui jotain kautta hänen jäykkiin poskipäihinsä.
Eemeli-setä painoa kaasua valtavalla italialaisella mokkakengällään ja Pyhimys sinkoutui eteenpäin kuin Paksun Bertan kuula! Otsalleni kirposi hikikarpalo kun Volvo meni perä luisussa t-risteykseen.
Volvon sydän huusi kilpaa isäni kanssa.Setäni
ahavoituneet kasvot loistivat kuin Floridan aurinko hänen survoessa suurempaa vaihdetta silmään ja väntäessä jotain nupikkaa kojelaudassa. "Kaasua, Herr Meister!"karjaisi Eemeli ja selkäni liimautui penkkiin.
"Ilokaasua, poijjaat! Sain hammaslääkäriltäni muutaman kilon sijoitusvinkkejä vastaan"
Reilun puolen tunnin pikataipaleen jälkeen saavuimme takaisin kotipihaan. Isä repäisi oven auki ja oksensi suoraan pihalle rynnättyään.
Itse olin jonkinasteisassa ekstaasissa tuon hillittömän adrenaaliryöpyn jälkeen.
Setäni korkkasi seuraavan viskipullon taputtaen isääni selkään. "kyllä se siitä, eihän kaikki ole rallikuskeja syntyessään!"
Itse jäin vielä hetkeksi istumaan tuon helmen takapenkille, unelmoiden, että joskus itse ajaisin samanlaisella ohjuksella. Taisipa jonkinasteinen esi-erektiokin tulla tuolloin vielä hädintuskin murkku-ikäiselle pojalle!
karautti pihaamme kiiltävällä
metalliratsullaan,upouudella PV-1800 Pyhimyksellä.
Hiekantuprakan keskeltä nousi liki 2-metrinen karpaasi matalan auton etupenkiltä. Ranteessa kiilteli kultainen rannekello ja suussa välkehti samaa jaloa alkuainetta useamman karaatin verran.
"Hellou, rakkaat sukulaiset ja terveisiä Ameriicasta" kajautti Eemeli-setä kuuluvalla äänellään, ahavoituneet kasvot messevänä.
Katsoin setää kunnioituksen ja pelonsekaisin tuntein, on se mahtava mies. Ja mahtava auto! Kromi välkehti kilpaa Eemeli-sedän hampaiden kanssa ja tehokas kone rummutti tyhjäkäynnillä keuhkojani kuin naapurikylän rumpali-Martti.
Myöhemmin illalla savusaunan kirpeiden löylyjen jälkeen Eemeli-setä meni Pyhimyksen tavarasäiliölle ja kaivoi napanderipullon, litraisen Jack Danielsin.
Muutaman suullisen jälkeen setäni alkoi kertoa kokemuksiaan aavan tuolla puolen. Kuinka hän, silloin vielä köyhä kaivostyöläinen, lähti leveämmmän leivän perään. Hän keksi kaivoksessa myllertäessään uudentyyppisen piikkaus-poran, mikä helpotti kaivaustyötä uskomattomalla tavalla. Keksinnönsä patentilla hän tienasi koko massiivisen omaisuutensa, jonka huippuina hänellä oli nyt 5 kappaletta aitoja Pyhimys-Volvoja, samoin yksi tuolloin vielä harvinainen 164 3.0 Police Special.
Isäni kuunteli Eemelin juttuja hyvin nuivakan näköisenä,naama punaisena helottaen, kuin tuoreella punajuurella. Pelkäsin hänen pään poksahtavan.Veljen menestys ei ollut helppoa sulattaa.
Jack Danielsin pohjan jo erottuessa Eemeli-setä sanoi, että nyt poijjaat lähdetään ajamaan rallia! Kyytiin ängettyämme setä käänsi virta-avaimesta ja kone käynnistyi salamana. Viritetyn rivinelosen majesteetillinen ääni kantautui korskeana takapenkille.
Isäni istuutui pelkääjän paikalle kasvot oudosti vihertäen, ajattelin silloin että nurmikon sävy heijastui jotain kautta hänen jäykkiin poskipäihinsä.
Eemeli-setä painoa kaasua valtavalla italialaisella mokkakengällään ja Pyhimys sinkoutui eteenpäin kuin Paksun Bertan kuula! Otsalleni kirposi hikikarpalo kun Volvo meni perä luisussa t-risteykseen.
Volvon sydän huusi kilpaa isäni kanssa.Setäni
ahavoituneet kasvot loistivat kuin Floridan aurinko hänen survoessa suurempaa vaihdetta silmään ja väntäessä jotain nupikkaa kojelaudassa. "Kaasua, Herr Meister!"karjaisi Eemeli ja selkäni liimautui penkkiin.
"Ilokaasua, poijjaat! Sain hammaslääkäriltäni muutaman kilon sijoitusvinkkejä vastaan"
Reilun puolen tunnin pikataipaleen jälkeen saavuimme takaisin kotipihaan. Isä repäisi oven auki ja oksensi suoraan pihalle rynnättyään.
Itse olin jonkinasteisassa ekstaasissa tuon hillittömän adrenaaliryöpyn jälkeen.
Setäni korkkasi seuraavan viskipullon taputtaen isääni selkään. "kyllä se siitä, eihän kaikki ole rallikuskeja syntyessään!"
Itse jäin vielä hetkeksi istumaan tuon helmen takapenkille, unelmoiden, että joskus itse ajaisin samanlaisella ohjuksella. Taisipa jonkinasteinen esi-erektiokin tulla tuolloin vielä hädintuskin murkku-ikäiselle pojalle!
Vastaukset 1
Vanhimmat
LOL..esi-erektio..hehheh