Tietääkös kukaan jotain runoo sijamuodoista, minkä avulla ne voisi oppia helposti, sillä en millään saa päässäni pysymään jotain allatiivia, nominatiivi genetiiviä ja niiden päätteitä yms....
Sijamuoto runo??
...........................
67250
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
nomini
genen
partia
essinä
inessä
illaan
allalle
adella
elasta
ablalta
abetta
translaksi
kominensa
instruin
sitten on vielä akkusatiivi, mutta sitä ei ainakaan yo:lla sillä nimellä kutsuta.
Mulla oli joskus paikallis sijoista tälläne
Ines
Ela
Illa
Ades
Abla
Alla
😂
Lusiih et ole ainakaan 9 vuotta jälessä
Suomen kielessä tärkeä sijamuoto on myös agressiivi, joka usein ilmaisee jotain negatiivistä, esim.:
Kakat me mitää suomee osata, ku kaikki aika menee rutsin pakko-opiskeluun!
--------
mitä homo
SIJAMUOTOJEN NIMIEN SIJAAN OPISKELLAAN ESIMERKEILLÄ
noin neljä, viisi sijamuotoa on kuitenkin osattava nimineen
Kukaan ei osaa sisä/ulkopaikallissijoja, ei suomen kielen maisteritkaan
ne opetellaan esimerkillä
Kukaan ei edes opettele niiden nimiä kuten inessiivi, joka on suomeksi sisäolento
Paikallissijat opettellaan näin:
kirkossa kirkosta kirkkoon
kirkolla kirkolta kirkolle
Tärkeimmät suomen kielen sijamuodot ovat nominatiivi, genetiivi
suomessa ei ole datiivia mutta akkusatiivi on harvinaisena samoin eräitä kuivettuneita sijamuotojen tapaisia
eli kielellisesti on opeteltava nimilläkin seuraavat
nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi ja suomessa vielä partitiivi
muuten et opi vieraita kieliä
Sen sijaan et tarvitse esim. abessiivia eli vajantoa etkä sitä edes yleensä käytä, vaan korvaat sen ilman -sanalla ja partitiivilla
joka syyttä suuttuu se joululahjatta leppyy eli joka ilman syytä ... jne
Koulutuspoliittinen avaus Suomen Perustalta lähde suomenuutiset.fi 24.2. 2021 Suomalainen peruskoulu on hieno saavutus. Silti siinä on valuvikoja, joita digihype, seinättömät luokat tai pidennetty oppivelvollisuus eivät korjaa, vaan ennemminkin pahentavat asiaa, kirjoittaa valtiotieteen lisensiaatti Mai Allo ajatuspaja
Suomen Perustalle kirjoittamassaan raportissa Koulukirja. Koulukirja pureutuu myös koulujen politisoitumiseen ja vaatii paluuta perusasioihin: tietojen ja taitojen oppimiseen edistyksellisten asenteiden omaksumisen sijaan. Allo purkaa kirjassaan 10 peruskouluun liittyvää myyttiä ja esittää yhtä monta valuvikoja korvaavaa politiikkasuositusta.
Koulukirja: Kymmenen myyttiä suomalaisesta peruskoulusta
Vapaasti luettavissa Lähde: suomenperusta.fi