tytölleni tuli huostaanotto oman karkausreissujen takia,karkasi kerran kotoa,kun ihastui yhteen poikaan,ja sitten kun laitettiin lastenkotiin,karkauskierteet vaan paheni,samoin tytön käytös,kun toisilta ongelmanuorilta ammensi käyttäytymismallia..tosin huostaanotto ei vielä ole saanut lain voimaa,eikä tyttö millään suostu lähtemään perhekotiin,joten karkuteillä.hän haluaisi vaan takaisin kotia,muttei enää päästetä.nyt 15v ja kuukauden ollut karkausreissulla,ja soittelemme päivittäin.sossuista kait parempi,että hän ties missä,kun kotona,kunhan vaan jossakin vaiheessa saavat hänet pakotettua lukkojen taa perhekotiin.siksi kyselisin,onko ne perhekodit niin kamalia paikkoja,kun minkä käsityksen niistä saa?ois kiva kuulla joidenkin kokemuksia,sekä positiivisiä,että negatiivisia?itse haluaisin tytön takaisin kotia yrittämään.
perhekodeista ja vastaavista kysyisin
mimmu34
341602
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
tulla kotia soskut ei mieltään muuta.Pääsee kun täyttää 18v.Oma nuoreni ei halua puhua sanaakaan
siitä paikasta jossa oli.
Oma lapseni vietti 14-vuotiaasta, 18-vuoteen huostaanotettuna ja laitoksessa. Ei puhu sanakaan siellä kokemaansa. Totesi vain, selvinneensä helvetistä.
Ei pidä niistä kehenkään mitään yhteyttä.
tapaa toimia kuin nämä lastensuojeluviranomaisten pakottamiset ja väkisin viemiset laitoksiin joissa sitten voi tilanne olla paljon pahempi ja koulukin saatetaan jättää toissijaiseksi.
Pitäisi aina olla tapeeksi ammattitaitoista väkeä lastensuojelussa tekemässä yksilön huomioon ottavia ratkaisuja. Selvittäen asiallisesti mistä lapsen tai karkailevan nuoren kohdalla on kysymys. Murrosikäisillä on niin monenlaista mallia toimia ja elää omaa elämäänsä kuin on näitä murrosikäisiäkin.
Lastensuojeluviranomaisilla tuntuu vain tänä päivänä olevan yksi malli toimia
huostaanotto ja sijoitus.
Jos olet puheväleissä lapsesi, nuoresi kanssa yritä kysellä hänen mielipidettä sekä nahdollisesti mitä hän on suunnitellut tulevaisuutensa suhteen. Myös se on hyvä selvittää tarvitsisiko hän jonkun ulkopuolisen kuuntelijan taikka tahon auttamaan mahdollisissa murrosiän kuohuissa. Murrosikä on monella myrskyä ja tornadoja täynnä ja valitettavan usein lastensuojelija on pelastavinaan lapsen huostaanoton kautta elämälle vaikka tutkimustenkin valossa esimerkiksi sijoitettujen tyttöjen itsemurhariski on korkeampi kuin muilla.
Lapsesihan on ilmeisesti pääsemässä kevään jälkeen peruskoulusta pois, onko hänellä suunnitelma opiskelujen suhteen, tarvitessahan hän voi muuttaa opiskelujen ajaksi opiskelija asuntoon tms.
Voimia ja jaksamisia.
Sinä olet lapsellesi kuitenkin aina tässä maailmassa se viimeinen tuki ja turva hädän tai avun tarpeen hetkellä
sitä ei ole yksikään lastensuojeluviranomainen eikä sijaistahon työntekijä.
ysiä läpi,koska syksyllä lastenkotikarkailujen takia oli kiireellisellä monta kertaa,ja liikkumisen rajoitusta aina ainakin 7 päivää,sen jälkeen kun löytyi,joten ei päässyt kouluun,ja tuli paljon poissaoloja.nyt ei pääse taaskaan kouluun,koska ei halua perhekotiin,vaan on karkuteillä.ei uskalla tulla kotia,koska poliisit muuten hakee laitokseen...tätä menoa ei saa ysin todistusta.karkasi lastenkodin tehovalvonnastakin,kun oli 5min. ohjaajien vaihdos,toinen nuori lähti kans.
sanoi,ettei siellä henkisesti jaksa.
ja toiminnallaan suistavat nuoren elämän ennenkuin se on kunnolla edes alkanut aivan raiteiltaan.
Pyydät äitinä että lapsesi asiaa on käsiteltävä nuorta kuunnellen sekä hänen toiveensa huomioiden.
Oletko tietoinen tuosta Feeniks koulusta
jossa voi suorittaa myös opintoja ilman että tarvitsee olla kyseisellä koululla.
Puhu sinä lapsellesi järkeä että viranomaisten kanssa voi tehdä myös nuorta itseään hydyntävää
yhteistyötä
ja vaadi ja pakota sinä äitinä ja huoltajana lastensuojeluviranomaiset toimimaan ja laatimaan nuorellesi asiallinen ja hänelle sopiva Asiakassuunnitelma.
On poliiseilla ilmeisesti vielä Suomessa muutakin tekemistä lain valvonnan saralla
kuin ottaa näitä karkailevia teinejä kiinni......
"On poliiseilla ilmeisesti vielä Suomessa muutakin tekemistä lain valvonnan saralla
kuin ottaa näitä karkailevia teinejä kiinni......"
Varmaan rosvoja on vapaalla, ainakin rikollisia sossuja. Mutta huostaanotettujan jahtaaminen on leppoisampaa puuhaa, ovat kuin jänismetsällä ikään ja työvuoro kuluu leppoisammin kuin jos joutuisi työtä tekemään. Mikä on järjestyksen ylläpito yhteiskunnassa. Kauheita rikollisia nuo jotka karkaavat paskamaisista huostapaikoista, yhteiskuntarauhan rikkojia. Ja etteivät kovin pääse laulamaan huostapaikkojen todellisesta meiningistä.
muutaman kuukauden pienryhmäkodissa,enkä ole kuullut mitään negatiivista kommenttia paikasta lapseltani...ohjaajat on ihan mukavia,soitellaan puolin ja toisin.
Aina emme ole ohjaajien kanssa asioista samaa mieltä,ja kun kaikki on vielä niin alussa emme toisiamme kunnolla työntekijöiden kanssa ees tunne..silti asiat selviää parhain päin.
Mutta nyt kuitenkin positiivinen olo,ja
nuorikin pitää uudesta asuinpaikastaan ja koulusta.
Koen tehneeni oikean ratkaisun,sillä nuoren kotona asuminen ja koulunkäymättömyys muodostuivat liian vaikeiksi asioiksi ratkaista asiat omin voimin.
Ja kun mitkään tukitoimetkaan eivät tuoneet lapselleni helpotusta..ei vaihtoehtoja ollut.
Kyseessä avohuollon tukitoimi,ja sitä sos.työntekijä korosti ettei lapsi asu täysi-ikäisyyteen asti tuolla "kodissa".
Lapseni käy taas koulua,mielellään..ja on ihan hyvä oppilaskin.Vielä on matkaa siihen että hän oppisi omat tekemänsä tyhmyydet "myöntämään/kohtaamaan",mutta ajan kanssa sekin...
Lapsi menee pääsääntöisesti isälleen vkonloppuisin,jollei vietä viikonloppua tuolla "kodissa".Isän luona käyminen on lapsen oma halu,jota ohjaajat paljon tukevatkin..siksi ehkä koen jääväni hieman paitsioon..ja petyn,kun lapsi ei halua kotiin luoksemme tulla.
Toisaalta se on protestia häneltä..joka kuuluu tietty ikään, ja tilanteeseen.Tietää kuitenkin sen ettei äiti unohda häntä,vaikka kuinka kohtelisi..ja harvemmin nähtäiskin..ikävähän se silti päivittäin tulee,yksi lapsi kun perheen arjesta puuttuu.
Peritäänkö teiltä vanhemmilta maksu hoidosta?
on pienituloinen,ja olen vasta opiskelujen jälkeen osapäiväiseksi työelämään siirtymässä,(perheessämme on lisäksi muitakin alaikäisiä lapsia).
Olisin minä ollut valmis maksamaan,mutta sosiaalityöntekijä ilmoitti että meidän tulot ovat liian pienet perhekokoon nähden..joten maksua ei siksi peritä.
Ostan kuitenkin nuorelleni vaatteet,ja annan kuukausirahan..vaikkei kuulema sitäkään tarvitsisi
meidän maksaa.
En kuitenkaan "pyydä"erillistä maksua,kuten ei lapsen isäkään,niistä päivistä(viikonlopuista)jotka lapsi luonamme on.
Sellainenkin mahdollisuus kun kuulema lain mukaan olisi..samoin isänsä maksaa nuoren kännykkälaskun,edelleen.
Nyt meni kahvit väärään kurkkuun, siis että
"
En kuitenkaan "pyydä"erillistä maksua,kuten ei lapsen isäkään,niistä päivistä(viikonlopuista)jotka lapsi luonamme on.
Sellainenkin mahdollisuus kun kuulema lain mukaan olisi.
"
En ole tiennyt ja tuskin moni muukaan, että Suomessa on noin äärimmäistä köyhyyttä lapsiperheissä, että veronmaksajat maksavat vanhemmille sijoituksesta kotona piipahtavan lapsen ruuan. Lainsäätäjien ratkaisu lienee aiheellinen, mutta minusta pitää ottaa tämä asia julkisuuteen, koska kulissi, mitä hyvnvoinnistamme esitämme maailmalle ja suurelle osalle suomalaisia on paljon koreampi.
En tuomitse niitä köyhiä vanhempia, jotka jollain varjolla sysäävät teininsä sijoitukseen ja veronmaksajien piikkiin hoidettavaksi, jolloin muille perheen lapsille riittää enemmän jaettavaa. Uskon, että jokaisella perheellä on oma selviytymisstrategiansa köyhyydessä, ja niinhän kehitysmaissakin lapsi annetaan pois, kun ei itsellä ole varaa hoitaa koko laumaa. Näin muille riittää sitten vähän enemmän. Sensijaan kritisoin noin äärimmäisen mahdollisuuden tietoisesti antanutta sosiaalilainsäätäjää siitä, ettei lapsiperheiden verotusta ole helpotettu vieläkään YK:n moitteista ja suosituksista huolimatta. Se, että niin tiukoilla on ruokakin perheissä, että ei sinne kotiinsa lomalle tulleelle lapselle riitä ilman veronmaksajien rahoja ruokaa, on järkyttävää ja ihmisarvoa ja sen lapsen arvoa alentavaa.
Teinipojat ovat sellaisia sankareita, että he sijoitukseen suostumalla tajunnevat pelastavansa muiden, niiden perheeseen jäävien sisarusten selviämistä köyhyydestä edes vähän, kun eivät itse ole siellä syömässä ja kuluttamassa. Ja sen verran vielä, että tämmönen sankarilapsi ei koskaan tule kertomaan äidilleen, että hän kärsii sijoituksessa. Eikä kukaan sijoittamista suositellut "tiimin" jäsenkään tietenkään sitä äidille kehtaisi kertoa, että poika kärsii sijoituksessa, kun itse on tiimin voimin hänet sinne hommattu. Helpompaa vaan kaikille on syyllistää teinipoikaa, joka oireilee, mutta jolta oikeesti vaaditaan koko joukon vahvimmat hartijat.
Kun vanhemmat vapaaehtoisesti antavat lapsensa sijoitukseen, niin siitä on seurauksena usein se, että kotiin jääneiden sisarusten ja sijoitetun välit rikkoutuvat aikuisuudessa. Osattomuuden tunne kostautuu aina ihmissuhteissa aikuisena, sillä silloin ei sen teinipojankaan enää tarvitse näitä aikuisia sisaruksia kohtaan olla niin sanomattoman vahva.
Halveksin suomalaista lastensuojelua yli kaiken tämän nyt kuullun ruokarahan perusteella. Se halventaa biologisen vanhemmuuden ja se halventaa lapsen aseman oman perheen jäsenenä. Muissa kulttuureissa vanhemmat ovat syömättä, jotta lapselle riittäisi. Saati, että otetaan maksua vastaan siitä, että päästää lapsensa luokseen kotiin. Uskomaton kuvio.
Lapseni oli itse sitä mieltä,että hänen tulee päästä tietynlaisista kaveripiireistä pois,ja että se on hälle uusi mahdollisuus ei millään tavalla "rangaistus".
Se ei onnistunut muutoin,kun että hän pääsi toiseen kouluun toiselle paikkakunnalle.
On niitä olemassa hyviäkin avohuollon paikkoja,niitä jossa nuori saa tarvitsemaansa apua,ja on ehkä helpompi käydäkkin niitä asioita läpi ihmisen kanssa kun ei "tunnesidettä"ole.
Minä en ole köyhä,eivätkä lapseni näe nälkää,tai koe puutetta missään kohdin.Nuorta ei ole myöskään "köyhyyden"takia pois kotoa laitettu..kuten asian
väänsit..
Ymmärrän että sinun on paha olla..ja siksi koet että se paha mieli pitää saada sitten muillekkin..
Mutta se että olet kirjoituksissasi jatkuvasti vastaan kaikkia sijoituksia,tai huostaanottoja,ja vanhempia syyllistät...onko sinun tapasi sittenkään se oikea tapa.
Elämä ei vain ole niin mustavalkoista.. edelleenkin jokaisen nuoren jopa perheenkin tarina/ taustat ovat aivan erilaiset joten ei niitä samaan
muottiin voi laittaa...
Mietin vain että onko sinulla lapset otettu pois,vai onko sinulla heitä ollutkaan?
Lapsettomathan ne ajattelevat olevansa parhaita kasvattajia...
Itse kerroit että olette niin pienituloisia, että teiltä ei lapsenne hoidosta peritä maksua ja on jopa väläytetty mahdollisuutta että teille maksettaisiin verovaroista lapsen ruoka, kun hän käy teillä kotona.
Jos et tykkää pojastasi, niin sano se suoraan. Kai hän sen on jo huomannut, kun ei tule teille lomallakaan vaan menee isälleen. Sehän sua nyt pännii, niinhän sanoit edellisissä viesteissäsi. Solmuunko haluat lapsesi menevän, vai riittäneekö sekään.
Tunneside ei sitten estänyt sinua päästämästä poikaasi sijoitukseen asumaan. Siitä tässä lienee kyse. Vaikka lapsi itse haluaisi (tai teini-iän kapinassa sanoisi haluavansa) muuttaa kotoaan, niin hänelle olisi hyväksi kokea, että äiti ei häntä päästä. Juuri sitä on tunneside, jota vailla poika nyt minun mielestäni tässä on. Eihän teidän kodissa ja vanhemmissa pitäisi lastensuojelumielessä olla sellaista vaaraa lapselle, mitä sijoitus edellyttää. Tämä on minun mielipiteeni. Kannnattaa ottaa huomioon, että asiakirjoihin jää tieto lapsen vapaaehtoisesta antamisesta sijoitukseen, ja se sitten myös lapsenlapset voivat aikanaan lukea isänsä dokumentteja selatessaan ja halutessaan ymmärtää, hänen kenties aikanaan oudolta vaikuttavaa suhtautumistaan vaikkapa nyt sisaruksiinsa tai sinuun (ei hypi jatkuvasti ehkä tervehtimässä keinutuolissa istuessasi).
" Lapseni oli itse sitä mieltä,että hänen tulee päästä tietynlaisista kaveripiireistä pois,ja että se on hälle uusi mahdollisuus ei millään tavalla "rangaistus".
Se ei onnistunut muutoin,kun että hän pääsi toiseen kouluun toiselle paikkakunnalle. "
tulee perhekodista
ketjuissa olet huudellut, että lapsen pitää saada itse päättää. Jos tämä tahtomalla tahtoo "teini-iän kapinassaan" takaisin biovanhemmilleen asumaan (vaikka kaikki tosiasiat puhuisivat tätä vastaan), niin onhan tätä nyt kuunneltava ja toimittava lapsen tahdon mukaan! Vaikka olisi hyväksi kokea myös se, että turvallinen aikuinen ei näihin "kapinoihin" muitta mutkitta lähde.
Ja nyt se ei sitten olekaan niin.. hmmm.. Eli äiti päättää. Aina. Ja muita aikuisia ja/tai auktoriteetteja ei tässä maailmassa olekaan?
Kun viranomaiset rupeevat sähläämän lapsen asioita, niin tottakai lapsen mielipidettä pitää kuunnella siinä vaiheessa, kun hän on jo huostaanotettu kelvottomilta vanhemmiltaan. Tässä puhutussa tapauksessa vanhempia ei ole todettu kelvottomiksi (vielä), vaan he ovat vetäytyneet teini-ikäisen pojan asioista päättämisessä niin, että antavat sen pojalle itselleen ja tuntemattomaksi jäävälle taholle sijoituspaikassa (äiti kertoi, ettei tunne niitä, joiden hoidotoon hän on lapsensa vapaaehtoisesti luovuttanut). Lapsi on nyt omillaan, ei voi mitään.
Jos hän sijoituspaikkakunnan kaveripiiristäkin katsoo tarpeelliseksi kohta päästä pois, niin tapahtuuko muutto jälleen, epäilen vahvasti että ei.
nyt meni helinältä hermot :DD
Kuka määrittää vanhemmat kelvollisiksi tai kelvottomiksi? Sinäkö helinä? Kertoisitko ne kriteerisi ihan julkisesti?
kelvottomilta huostaantotetaan lapset ja asiasta päättää sosiaaliviranomaiset.
olet siis tietoinen millaisesta kaveripiiristä kyseinen nuori halusi pois?
Vai tunnetko ehkä tapauksen henkilökohtaisesti....muussa tapauksessa kommenttisi ovat noh, sitä tuttua rimanalitusta mitä sinulta voi odottaakin.
Mistä mahtaa johtua, että kun lapsi haluaa pois kotoaan sijoitettavaksi verovaroin, niin häntä on kuultava, mutta kun aloituksen teinityttö taas ei halua olla sijoituspaikassaan niin hänen mielipiteellään ei ole ei noudateta. Kerro kaktus, jos osaat, miksi näin nurinkurisesti toimitaan.
olet kerrankin jostain samaa mieltä sossuTANTTOJEN (jessus mikä sana!) kanssa, kun kirjoituksessasi käytät ihan luontevasti heidän määritelmäänsä.
En hyväksy sitä, että hyvistä kodeista vapaaehtoisesti sijoitukseen annetut teinit otetaan vastaan sijoituspaikkoihin veronmaksajien kustannettavaksi ja samanaikaisesti vielä näitä vanhempia kiitellään yhteistyöstä ja järkevistä ratkaisuista muka lapsen parhaaksi. Minusta pitää jokin muu järjestelmä olla, millä vanhemmat saadaan käyttämään aivojaan ja olemaan aikuisia jokaiselle lapselleen, myös sille kapinoivalle teinilleen. Maassamme on murhetta muutenkin. Sanotaan vaikka, että jollei nyt ole vanhemmilla köyhyyden takia varaa itse maksaa sijoituksesta mitään, niin hoidettakoon velaksi. Ehkä se pistää sit vähän miettimään kenen niskoille muka niin lapsensa parasta ajattelevat tunnevammaiset äidit lapsensa luovuttavat. Rahan avulla sit tunteita haalimaan, jos ei muuten. Ja korkoa kanssa perittävä, ehkä sitten kaksi kertaa miettii, ennenkuin hyvän kodin äiti pistää lapsensa sijoitukseen.
elämä kovin kurjaa,kun et ikinä ja missään näe mitään hyvää.
Esität "asiantuntijaa"kaikissa kirjoituksissasi,mutta sanasi ovat liiaksi paatosta ja normaalin oikeustajun vastaista ettei sympatiaa sinulle heru.
Eikö sinulla todellakaan ole elämässäsi yhtään onnistumisen iloja..positiivisia kokemuksia..kun olet aina ja kaikkea vastaan.
tällä palstalla olekkaan sinulta "hyväksyntää" hakemassa...Mielipiteitä toki saa olla,mutta henkilökohtainen arvostelu ihmisiä/tilanteita kohtaan joita itse ei henk.kohtaisesti tunne ei ole
fiksua.
Voitteko vastata? itse olen kuvitellut että lastensuojelun tarkoitus on huolehtia kaltoinkohdelluista ja hylätyistä lapsista, joilla ei ole kotia. Hyvien kotien lapset eivät tarvitse lastensuojelun sijoituksia verovaroin. Näin pienellä maalla ei yksinkertaisesti ole varaa kustantaa hyvienkin vanhempien lasten kasvattamista. Lisäksi se on ideologisesti pielessä, koska Suomi yrittää esiintyä Länsimaisena demokratiana.
Ainakin pitää kirjata, että vanhemmat hakevat lapselleen ulkopuolisen hoidon ja veronmaksajien piikkiin. Eli se on hylkäys.
Ettäkö miksi joilekkin lapsille annetaan rahaa mukaan jos menevät viikonloppulomille? Olisko kuules siksi, kun vanhempien rahat menee omiin "huvituksiin". Lopulta nekin lapsen viikonlopun ruokarahat käyttää ihana vanhempi oman edun mukaan. Silloin mukaan lähtee kassillinen lasten lempiruokia. Joskus nekin herkkuruuat kylläkin menee vanhempien napaan ja lapset syö makaroonia..
Että tämmöisiä "köyhiä" nämä valtion apua saavat "viikonloppuvanhemmat" ovat..
että huolehditaan kaltoinkohdelluista ja hylätyistä lapsista. Kuitenkaan tämä ei ole koko totuus, vaan on myös paljon lapsia ja nuoria, jotka omalla käytöksellään vaarantavat itsensä. Ei todellakaan tarvitse olla kyse huonosta vanhemmuudesta tai huonoista kotioloista, että sijoitus esim. avohuollon tukitoimina on lapsen tai nuoren kohdalla tarpeellinen.
Itse näen erittäin positiivisena asiana, jos nuori itse huomaa tarvitsevansa välimatkaa "huonoon" kaveripiiriinsä ja on itse valmis sitoutumaan oman elämänsä kuntoon laittamiseen. Tällöin nuori kykenee jo itse näkemään, mikä hänelle on hyväksi.
Taitaa olla harvassa ne vanhemmat, jotka tietoisesti ja oman edun merkeissä antavat lapsen veronmaksajien kasvatettavaksi.
Yhteistyössä lapsen/nuoren, vanhempien, sijaishuoltopaikan sekä sosiaaliviranomaisten kanssa tehty sijoitus ei ole hylkäys.
on hylkäys, jos itse jää terveenä kotiin jatkamaan muun perheen kanssa elämäänsä.
että juuri lastenkodissa tai perhekodissa nuori elää juuri toisten ongelmanuorten kanssa,eikä nää normaalia elämää,joten kaveripiiri vaan saattaa huonontua,kun imee lisää huonoja vaikutteita muista ongelmanuorista...kansis vähän miettiä toisenlaista tukitoimea.
Hankasalmen perhekoti siellä on tosi hyvät hoitajat! Jyväskylästä kuopioon päin!
mainostamisesta.
Minä olen vieraillut eräässä paikassa ja voin vain kehua heitä. Kun murrosiässä tulee huono kaveripiiri ja omat voimat eivät riitä nuorta irrottamaan siitä on oikein hyvä että sellaisia paikkoja on.
Nuori on itsekkin sanonut, että tuo paikka oli hänen pelastuksensa. Sai käytyä koulut loppuun ja nyt on hyvä ammatti ja ihana pieni poika ja mukava mies. Elämä siis hymyilee, vaikka muutama vuosi sitten meinasi loppua lyhyeen.