Ei motivaatiota mihinkään.

Ensimmäiseksi nuorten työpajaan, sanoin että tulin kun laitettiin tulemaan, no ne ei ota ilman motivaatiota. Sitten semmoiseen kuntouttamispaikkaan eikä nekään ota ilman motivaatiota. Varmaan seuraavaksi toisenlaiseen paikkaan, ja ehkä nekään ei ota ilman motivaatiota.

Toisin sanoen minua pompotetaan paikasta paikkaan ja kaikkialla halutaan motivaatiota, mutta minulla ei ole motivaatiota mihinkään.

La Resistance kirjoitti:

Ensimmäiseksi nuorten työpajaan, sanoin että tulin kun laitettiin tulemaan, no ne ei ota ilman motivaatiota. Sitten semmoiseen kuntouttamispaikkaan eikä nekään ota ilman motivaatiota. Varmaan seuraavaksi toisenlaiseen paikkaan, ja ehkä nekään ei ota ilman motivaatiota.

Toisin sanoen minua pompotetaan paikasta paikkaan ja kaikkialla halutaan motivaatiota, mutta minulla ei ole motivaatiota mihinkään.

Lue lisää

Jos haluat keskustella motivoitumisesta,
niin kirjoittele tarinaa osoitteeseen
[email protected]. Voin jeesata hieman
alkuun, jos yhtään on valoa tunnelin päässä...

La Resistance kirjoitti:

Ensimmäiseksi nuorten työpajaan, sanoin että tulin kun laitettiin tulemaan, no ne ei ota ilman motivaatiota. Sitten semmoiseen kuntouttamispaikkaan eikä nekään ota ilman motivaatiota. Varmaan seuraavaksi toisenlaiseen paikkaan, ja ehkä nekään ei ota ilman motivaatiota.

Toisin sanoen minua pompotetaan paikasta paikkaan ja kaikkialla halutaan motivaatiota, mutta minulla ei ole motivaatiota mihinkään.

Lue lisää

Oisko sulla motivaatiota vaikka lähtee jonnekin ulkomaille vaihto-oppilaaksi / kielikurssille tms.?

Sanot vaan että "nyt löyty paikka johon maä haluun ja pistäkää mut sinne niin pysyn vuoden päivät poissa."

entäs tämä? kirjoitti:

Oisko sulla motivaatiota vaikka lähtee jonnekin ulkomaille vaihto-oppilaaksi / kielikurssille tms.?

Sanot vaan että "nyt löyty paikka johon maä haluun ja pistäkää mut sinne niin pysyn vuoden päivät poissa."

Lue lisää

Toi on jo vähän liikaa. Olen tottunut koko elämäni pieneen alueeseen ja vähiin ihmisiin. Ja lähisukukin ainoa kontakti.
Ja muissakin maissa pitäisi opetella erilaisia systeemejä ja juttuja enkä minä halua opetella mitään uutta.
Kaiken lisäksi maailmakin on sen verran sairas että melkeinpä parempi pysyä syrjässä.

En minä vaikuta motivaatiomattomalta vaan olen, sanon sen kaikille suoraan.
Ja joutuu tekemään työtä mistä ei pidä, niin koko ihmiskunnan pitäisi muuttua, mutta ketään ei kiinnosta, asiat vaan halutaan pitää niin kuin ne on, vaikka tämmöinen systeemi ei todellakaan toimi hyvin, silti se pidetään käynnissä. En ymmärrä miten ollaan tultu näin huonoon tulokseen ihmisyhteiskunnassa.

Sen uskonkin että ihmisten motivaatio on yksinomaan rahassa, ja sen takia asioita tehdään vaikka mikä olisi, mutta mites sitten kun rahakaan ei motivoi? Tiedän että semmoista vaihtoehtoa ei ole olemassakaan, mutta ei se rahakaan motivoi minua mihinkään.

En tiedä mitä apaattisuus tarkoittaa, eikä ole mitään syytä esittää motivaatiota mihinkään mistä en välitä. Minut lähetetään jonneen, sanon suoraan että tulin kun laitettiin, menen jos päästetään, mutta en ala esittämään että olisi motivaatiota.

Olen ollut jo psykiatreilla ja sairaaloissa, eikä ne ole mitään parantanut, lähinnä vain vahvistanut sitä asiaa etten pidä ihmisistä enkä halua motivaatiota mihinkään. Toisekseen ei edes harkita että minussa ei olisi mitään parannettavaa vaan systeemeissä.

Ja viimeiseksi niin en yhtään ihmettele että syrjäytyneitä tulee koko ajan enemmän ihmisyhteiskunnassa.

La Resistance kirjoitti:

En minä vaikuta motivaatiomattomalta vaan olen, sanon sen kaikille suoraan.
Ja joutuu tekemään työtä mistä ei pidä, niin koko ihmiskunnan pitäisi muuttua, mutta ketään ei kiinnosta, asiat vaan halutaan pitää niin kuin ne on, vaikka tämmöinen systeemi ei todellakaan toimi hyvin, silti se pidetään käynnissä. En ymmärrä miten ollaan tultu näin huonoon tulokseen ihmisyhteiskunnassa.

Sen uskonkin että ihmisten motivaatio on yksinomaan rahassa, ja sen takia asioita tehdään vaikka mikä olisi, mutta mites sitten kun rahakaan ei motivoi? Tiedän että semmoista vaihtoehtoa ei ole olemassakaan, mutta ei se rahakaan motivoi minua mihinkään.

En tiedä mitä apaattisuus tarkoittaa, eikä ole mitään syytä esittää motivaatiota mihinkään mistä en välitä. Minut lähetetään jonneen, sanon suoraan että tulin kun laitettiin, menen jos päästetään, mutta en ala esittämään että olisi motivaatiota.

Olen ollut jo psykiatreilla ja sairaaloissa, eikä ne ole mitään parantanut, lähinnä vain vahvistanut sitä asiaa etten pidä ihmisistä enkä halua motivaatiota mihinkään. Toisekseen ei edes harkita että minussa ei olisi mitään parannettavaa vaan systeemeissä.

Ja viimeiseksi niin en yhtään ihmettele että syrjäytyneitä tulee koko ajan enemmän ihmisyhteiskunnassa.

Lue lisää

on vaihdon väline. Eli se on myös keino välttyä tekemästä enemmän inhoamiaan töitä; ei tarvitse opetella ja rakentaa taloa saadakseen kattoa pään päälle, ei tarvitse lypsää lehmää saadakseen maitoa. Kaikkihan on loppujen lopuksi lähtöisin siitä, koko raha, että vältytään tekemästä jokikistä asiaa vaan voidaan vaihtaa; Mutta siinä on hoidettava myös itselleen jotain, joka käy vaihdonvälineeksi. Toisaalta tuosta tulee mieleen, että mitä tapahtuisi maailmassa, jossa kenenkään ei ikinä tarvitsisi tehdä mitään mitä ei halua? Varsinkin kun ajattelee, että tie siihen, että saa tehdä haluaamaansa kulkee usein epämieluisten tehtävien kautta; opiskelu, työssä alhaalta ylöspäin kipuaminen jne.

Jos ei motivaatiota ole, niin sitten toimii annetuilla vaihtoehdoilla; onneksi Suomessa on olemssa tukijärjestelmä työttömille. Jos on jotain, jota haluaa tehdä, niin siihen hankkii sitten pätevyyden opettelemalla.

Voi olla, että olet lost case, jos et todellakaan psykiatrikäynneistä huolimatta ole löytänyt merkitystä elämään. Tai sitten se sinulla vaan vaatii oman aikansa. Olen huomannut, että yksi motivaation saamiseen tähtäävä keino on oikeasti käydä siellä pohjalla, antaa oikeasti itselle se aika katsoa ja kokea mitä elämä on ilman tavoitteita ja motivaatiota niihin.

En nyt ota selkoa tekstistäsi, että haluatko löytää motivaation vai haluatko säilyttää nykyisen tilan. Mutta jokatapauksessa tuolla ylläolevalla voi sitä kerätä tai sitten totutella ja !hyväksyä! se valitsemansa tyyli elää.

.................. kirjoitti:

on vaihdon väline. Eli se on myös keino välttyä tekemästä enemmän inhoamiaan töitä; ei tarvitse opetella ja rakentaa taloa saadakseen kattoa pään päälle, ei tarvitse lypsää lehmää saadakseen maitoa. Kaikkihan on loppujen lopuksi lähtöisin siitä, koko raha, että vältytään tekemästä jokikistä asiaa vaan voidaan vaihtaa; Mutta siinä on hoidettava myös itselleen jotain, joka käy vaihdonvälineeksi. Toisaalta tuosta tulee mieleen, että mitä tapahtuisi maailmassa, jossa kenenkään ei ikinä tarvitsisi tehdä mitään mitä ei halua? Varsinkin kun ajattelee, että tie siihen, että saa tehdä haluaamaansa kulkee usein epämieluisten tehtävien kautta; opiskelu, työssä alhaalta ylöspäin kipuaminen jne.

Jos ei motivaatiota ole, niin sitten toimii annetuilla vaihtoehdoilla; onneksi Suomessa on olemssa tukijärjestelmä työttömille. Jos on jotain, jota haluaa tehdä, niin siihen hankkii sitten pätevyyden opettelemalla.

Voi olla, että olet lost case, jos et todellakaan psykiatrikäynneistä huolimatta ole löytänyt merkitystä elämään. Tai sitten se sinulla vaan vaatii oman aikansa. Olen huomannut, että yksi motivaation saamiseen tähtäävä keino on oikeasti käydä siellä pohjalla, antaa oikeasti itselle se aika katsoa ja kokea mitä elämä on ilman tavoitteita ja motivaatiota niihin.

En nyt ota selkoa tekstistäsi, että haluatko löytää motivaation vai haluatko säilyttää nykyisen tilan. Mutta jokatapauksessa tuolla ylläolevalla voi sitä kerätä tai sitten totutella ja !hyväksyä! se valitsemansa tyyli elää.

Lue lisää

Mistäköhän sinä nappasit tuon että raha keksittiin ettei kaikkien tarvitse tehdä kaikkea?
Onkohan se ihan totta vai nopeasti keksitty.
Jos se olisi että kaikki joutuu tekemään kaikkea niin ei kyllä pystyisi edes ajatettelemaan tällä tavalla koska niitä joutuisi sitten tosissaan tekemään että pysyisi elossa.

Nykymaailmassa ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään että voi elää, no ainakaan Suomessa. Voi elää minimirahalla istumalla vain. Eihän siinä voi juhlia eikä yhtään mitään, istua paikallaan vain. Mutta samaa elämää se on.

Aika turhaa elää jos joutuu tekemään asioita mistä ei pidä, koko elämä kidutusta. Parempi kuolla niin ei tarvitse kitua.
Jos ihmistä kirjaimellisesti kidutettaisiin vain niin tuskinpa siinä enää on halua elää.

Niinhän se on että siihen mitä haluaa niin joutuu kulkemaan epämieluista tietä, mutta minä en yksinkertaisesti halua. Parempi vain jättää kuin kulkea epämukavasti. Etenkään jos opittavilla asioilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä lopulta haluaa tehdä.

Yleisesti en opettele asioita mistä en pidä ja jos en osaa heti automaattisesti. Ja turha liikaa opiskellakaan kun kuolee niin ne menee roskikseen.

Kyllähän tämä elämän tarkoitus on jo tässä, olemista. Eläimetkään ei tee muuta kuin syö ja nuku, ehkä vähän leikkii. Mutta ne ei kyseenalaistakaan olemassaoloa.

Eihän tässä motivaatiota tarvitse, kun tiedetään etteivät maailman asiat muut.

La Resistance kirjoitti:

Mistäköhän sinä nappasit tuon että raha keksittiin ettei kaikkien tarvitse tehdä kaikkea?
Onkohan se ihan totta vai nopeasti keksitty.
Jos se olisi että kaikki joutuu tekemään kaikkea niin ei kyllä pystyisi edes ajatettelemaan tällä tavalla koska niitä joutuisi sitten tosissaan tekemään että pysyisi elossa.

Nykymaailmassa ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään että voi elää, no ainakaan Suomessa. Voi elää minimirahalla istumalla vain. Eihän siinä voi juhlia eikä yhtään mitään, istua paikallaan vain. Mutta samaa elämää se on.

Aika turhaa elää jos joutuu tekemään asioita mistä ei pidä, koko elämä kidutusta. Parempi kuolla niin ei tarvitse kitua.
Jos ihmistä kirjaimellisesti kidutettaisiin vain niin tuskinpa siinä enää on halua elää.

Niinhän se on että siihen mitä haluaa niin joutuu kulkemaan epämieluista tietä, mutta minä en yksinkertaisesti halua. Parempi vain jättää kuin kulkea epämukavasti. Etenkään jos opittavilla asioilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä lopulta haluaa tehdä.

Yleisesti en opettele asioita mistä en pidä ja jos en osaa heti automaattisesti. Ja turha liikaa opiskellakaan kun kuolee niin ne menee roskikseen.

Kyllähän tämä elämän tarkoitus on jo tässä, olemista. Eläimetkään ei tee muuta kuin syö ja nuku, ehkä vähän leikkii. Mutta ne ei kyseenalaistakaan olemassaoloa.

Eihän tässä motivaatiota tarvitse, kun tiedetään etteivät maailman asiat muut.

Lue lisää

Kyllä tosiaan raha on vaihdon väline ja ihmiset käyneet kauppaa ikuisuuksia, ennen asian korvasivat esim. oravannahat. Kehitys on ajanut siihen pisteeseen. Aluksi ihmiset toimivat juuri omatuottoisina kotitalouksina ja tuottivat tarvitsemansa teoillaan. Ihmisten preferenssit ja tarpeet kuitenkin ovat niin monimuotoiset, että esimerkiksi se kanoja ja lehmiä omistava maatilalainen haluaa myös muutakin kuin maitoa ja kanaa. Siten hän myy kanoja/munia/lehmiä/maitoa ja vaihdossa saa jotain mitä haluaakin. Raha on vain linkki näiden asioiden välillä, jolla arvotetaan munat ja maidot. Samalla tavalla nykyäänkin työssä käydään, saadaan rahaa ja ostetaan haluaminsa tavaroita ja palveluita käyttäen rahaa vaihdon välineinä. Eikä ne maatilallisetkaan pakolla työstään yhtään sen enempää pitäneet. Tästä voit varmaan lukea talousteorian perusoppikirjoistakin.

Tosiaan pohjoismaisessa mallissa meillä on tarjolla tuo toimeentuloturva ja muut julkiset palvelut, joten osalla ihmisistä ei tulekaan sitä halua ja motivaatiota tehdä sen enempää. Ja mitä tulee elämään; ei kenenkään elämä ole samanlaista - jokainen räätälöi siitä omilla panostuksillaan omanlaisensa niistä lähtökohdista, jotka annettu. Ja elämiseen voi kuulua paljon enemmän kuin pelkkää istumista ja olemista; monilla siihen kuuluu esim. perheen muodostaminen (on muuten yksi asia, jossa oikeasti se oma maailmaa muuttuu), joillakin uralla eteneminen, mielekkäät harrastukset, joista saa tyydytystä. Ihminen on siitä hassu olento, että se toisaalta kulkee tavoitteilla ja haaveilla, joiden myötä ihminen toimii.

Mutta tsemppiä nyt ja anna itsellesi aikaa, sulla elämää jäljellä vaikka kuinka paljon ja jos itse sen oman askeleen ottaa eteenpäin, niin siitä se lähtee. Mutta kukaan ei voi sua repiä sieltä tuolilta, jos et sitä halua. Jokainen ihminen on vastuussa omasta elämästään.

Äläkä huolehdi nyt vielä koko maailmasta, huolehdi aluksi siitä omasta piiristäsi ja elämästäsi - se on sinulle tärkein ja sä olet siitä vastuussa. Ehkä myös kannattaa huomioida miten hyvin asiat maailmassa lopulta onkaan.

Toi on myös tuota aikuistumista; On osattava tehdä asioita, jotka ei pakolla ole kivoja, koska ne mahdollistavat sen mitä haluaa. Esimerkiksi omaishoitaja hoitaa sairasta puolisoaan/vanhempaansa, laittaa ruoat, siivoaa, hoitaa lääkkeet ja vaihtaa vaipat. Henkisesti todella rankkaa, fyysisesti myös kun se oma elämä hoidettavana. Tässä ei tavoitteena raha ja sillä saatavat asiat vaan se läheisen hyvinvointi ja silti sen tekee vaikka kamalaa on. Aikuistuessa myös huomaa ettei se maailma ole täydellinen paikka, mutta siinä sinä elät ja siihen tyydyttävä, mutta sen sijaan sinua lähellä olevien ja omaa maailmaasi voit muuttaa vaikka miten - siihen tarvitaan vain tahto (motiivi) ja oma panos. Mitäköhän olisi käynyt jos vaippaiässä meidänkin vanhemmat olisivat heittäytyneet maahan ja raivonneet, että he eivät kyllä halua vaippaa vaihtaa, kun se ei ole kivaa eikä ole yhtään motivaatiota?

Käytännön asioita:
Oletko tutustunut kunnolla työelämän sijoittumismahdollisuuksiin ja koulutuksiin?
Etkä oikeasti halua tehdä muuta kuin istua? Etsipä niitä mitä nyt oikeasti haluat tehdä ja mieti miten voisit niistä muodostaa ammatin.
Mietipä onko sinulla muita motivaatioita, työelämään liittymättömiä.

........................ kirjoitti:

Kyllä tosiaan raha on vaihdon väline ja ihmiset käyneet kauppaa ikuisuuksia, ennen asian korvasivat esim. oravannahat. Kehitys on ajanut siihen pisteeseen. Aluksi ihmiset toimivat juuri omatuottoisina kotitalouksina ja tuottivat tarvitsemansa teoillaan. Ihmisten preferenssit ja tarpeet kuitenkin ovat niin monimuotoiset, että esimerkiksi se kanoja ja lehmiä omistava maatilalainen haluaa myös muutakin kuin maitoa ja kanaa. Siten hän myy kanoja/munia/lehmiä/maitoa ja vaihdossa saa jotain mitä haluaakin. Raha on vain linkki näiden asioiden välillä, jolla arvotetaan munat ja maidot. Samalla tavalla nykyäänkin työssä käydään, saadaan rahaa ja ostetaan haluaminsa tavaroita ja palveluita käyttäen rahaa vaihdon välineinä. Eikä ne maatilallisetkaan pakolla työstään yhtään sen enempää pitäneet. Tästä voit varmaan lukea talousteorian perusoppikirjoistakin.

Tosiaan pohjoismaisessa mallissa meillä on tarjolla tuo toimeentuloturva ja muut julkiset palvelut, joten osalla ihmisistä ei tulekaan sitä halua ja motivaatiota tehdä sen enempää. Ja mitä tulee elämään; ei kenenkään elämä ole samanlaista - jokainen räätälöi siitä omilla panostuksillaan omanlaisensa niistä lähtökohdista, jotka annettu. Ja elämiseen voi kuulua paljon enemmän kuin pelkkää istumista ja olemista; monilla siihen kuuluu esim. perheen muodostaminen (on muuten yksi asia, jossa oikeasti se oma maailmaa muuttuu), joillakin uralla eteneminen, mielekkäät harrastukset, joista saa tyydytystä. Ihminen on siitä hassu olento, että se toisaalta kulkee tavoitteilla ja haaveilla, joiden myötä ihminen toimii.

Mutta tsemppiä nyt ja anna itsellesi aikaa, sulla elämää jäljellä vaikka kuinka paljon ja jos itse sen oman askeleen ottaa eteenpäin, niin siitä se lähtee. Mutta kukaan ei voi sua repiä sieltä tuolilta, jos et sitä halua. Jokainen ihminen on vastuussa omasta elämästään.

Äläkä huolehdi nyt vielä koko maailmasta, huolehdi aluksi siitä omasta piiristäsi ja elämästäsi - se on sinulle tärkein ja sä olet siitä vastuussa. Ehkä myös kannattaa huomioida miten hyvin asiat maailmassa lopulta onkaan.

Toi on myös tuota aikuistumista; On osattava tehdä asioita, jotka ei pakolla ole kivoja, koska ne mahdollistavat sen mitä haluaa. Esimerkiksi omaishoitaja hoitaa sairasta puolisoaan/vanhempaansa, laittaa ruoat, siivoaa, hoitaa lääkkeet ja vaihtaa vaipat. Henkisesti todella rankkaa, fyysisesti myös kun se oma elämä hoidettavana. Tässä ei tavoitteena raha ja sillä saatavat asiat vaan se läheisen hyvinvointi ja silti sen tekee vaikka kamalaa on. Aikuistuessa myös huomaa ettei se maailma ole täydellinen paikka, mutta siinä sinä elät ja siihen tyydyttävä, mutta sen sijaan sinua lähellä olevien ja omaa maailmaasi voit muuttaa vaikka miten - siihen tarvitaan vain tahto (motiivi) ja oma panos. Mitäköhän olisi käynyt jos vaippaiässä meidänkin vanhemmat olisivat heittäytyneet maahan ja raivonneet, että he eivät kyllä halua vaippaa vaihtaa, kun se ei ole kivaa eikä ole yhtään motivaatiota?

Käytännön asioita:
Oletko tutustunut kunnolla työelämän sijoittumismahdollisuuksiin ja koulutuksiin?
Etkä oikeasti halua tehdä muuta kuin istua? Etsipä niitä mitä nyt oikeasti haluat tehdä ja mieti miten voisit niistä muodostaa ammatin.
Mietipä onko sinulla muita motivaatioita, työelämään liittymättömiä.

Lue lisää

Piti vielä kirjoista tarkastaa kun jäi tuo oma tökerö ilmaisu häiritsemään rahasta. Väite on siis revitty talousteoriaa koskevista kirjoista ja löydät itsekin saman tiedon kirjastosta:

Rahalla on kaksi tehtävää. Se on vaihdon väline ja toimii arvon mittana. Eli näistä vaihdon välineen tarpeesta ja arvottamisesta muodostuu ne tekijät, joiden vuoksi "raha" on syntynyt. Esimerkki: Osaat ommella, mutta sinulla ei ole kangasta. Tahdot paidan päällesi. Menet töihin, jossa ompelet vaatteita ja saat työpanoksestasi palkan rahamääränä X, tällä X rahalla ostat itsellesi kangasta liikkeestä, jossa on eri kankaat arvotettu rahamääräisesti. Ostat kankaan. Eli teitte kauppiaan kanssa välillisen vaihtokaupan; sinä vaihdoit työpanoksesi kankaaseen. Ilman rahaa olisit mennyt tuohon liikkeeseen ja kysellyt tarvitseeko kauppias ompelutaitojasi tai haluaako jotain muuta, jota sinä voit tarjota. Sitten kiistelisitte kuinka paljon työtä tietty määrä kangasta maksaa. Eli raha on syntynyt ihmisten kaupankäynnin helpottamiseksi.

Ja tosiaan; harva ihminen on sellainen monitaituri, että voi itse yksin kaiken tarvitsemansa tuottaa; kasvattaa puut, takoa rautaa ja jotenkin saada katon päälleen, teurastaa lihaa, kasvattaa eläimiä, viljaa jne mitä nyt kokeekaan ruokatarpeekseen, tehdä kangasta tyhjästä jne jne. Varsinkaan nykyaikana, kun ihmisellä tuntuu olevan jopa kännykkä must-juttu. ;)Eli rahan ja vaihtokaupan eli kaupankäynnin tarve on tullut ihmisen rajoittuneisuudesta ja siitä, että ihminen ei ole lopulta "istuva eläin" vaan on kehittynyt ja oppinut omaa elämää helpottavia malleja.

.................. kirjoitti:

Piti vielä kirjoista tarkastaa kun jäi tuo oma tökerö ilmaisu häiritsemään rahasta. Väite on siis revitty talousteoriaa koskevista kirjoista ja löydät itsekin saman tiedon kirjastosta:

Rahalla on kaksi tehtävää. Se on vaihdon väline ja toimii arvon mittana. Eli näistä vaihdon välineen tarpeesta ja arvottamisesta muodostuu ne tekijät, joiden vuoksi "raha" on syntynyt. Esimerkki: Osaat ommella, mutta sinulla ei ole kangasta. Tahdot paidan päällesi. Menet töihin, jossa ompelet vaatteita ja saat työpanoksestasi palkan rahamääränä X, tällä X rahalla ostat itsellesi kangasta liikkeestä, jossa on eri kankaat arvotettu rahamääräisesti. Ostat kankaan. Eli teitte kauppiaan kanssa välillisen vaihtokaupan; sinä vaihdoit työpanoksesi kankaaseen. Ilman rahaa olisit mennyt tuohon liikkeeseen ja kysellyt tarvitseeko kauppias ompelutaitojasi tai haluaako jotain muuta, jota sinä voit tarjota. Sitten kiistelisitte kuinka paljon työtä tietty määrä kangasta maksaa. Eli raha on syntynyt ihmisten kaupankäynnin helpottamiseksi.

Ja tosiaan; harva ihminen on sellainen monitaituri, että voi itse yksin kaiken tarvitsemansa tuottaa; kasvattaa puut, takoa rautaa ja jotenkin saada katon päälleen, teurastaa lihaa, kasvattaa eläimiä, viljaa jne mitä nyt kokeekaan ruokatarpeekseen, tehdä kangasta tyhjästä jne jne. Varsinkaan nykyaikana, kun ihmisellä tuntuu olevan jopa kännykkä must-juttu. ;)Eli rahan ja vaihtokaupan eli kaupankäynnin tarve on tullut ihmisen rajoittuneisuudesta ja siitä, että ihminen ei ole lopulta "istuva eläin" vaan on kehittynyt ja oppinut omaa elämää helpottavia malleja.

Lue lisää

Minun näkökulmasta raha ja se nyt ei kuulu tähän mutta uskonnot ovat kaksi maailman suurinta ongelmaa. Niiden takia rähistään ja hölmöillään.

La Resistance kirjoitti:

Minun näkökulmasta raha ja se nyt ei kuulu tähän mutta uskonnot ovat kaksi maailman suurinta ongelmaa. Niiden takia rähistään ja hölmöillään.

Itse ajattelin samaa ennen. Mutta uskonnot ovat vain ihmisen keksintö - ihmiset rähinöivät. En ole itse uskonnollinen, mutta sen olen sattunut itse huomaamaan, että kovasti tässäkin sokeasti halutaan nähdä vain ja ainoastaan ne ääripäät; joko uskonto on joku suuri onni ja autuus tai sitten pelkkää "sitä itseään". Totta on, että pahaa tullut ihmisten uskontojen mukana. Mutta totta on myös se, että kirkkojen kautta rahaa menee myös niille autettaville; lapsiin ja nuoriin, tukevat esim. Pankin toimintaa, ulkomaanapuun ja uskonto voi sopia ja helpottaa joidenkin ihmisten elämää esim. surun keskellä. Kuten eräs täysin uskontoon liittymätön asia eli usko (joka voi kohdistua vaikka omaan tulevaisuuteen tai itsensä uskoon - nämähän ovat siis kaksi täysin eri asiaa).

En edes muista mitä olen voinut uskonnoista erityisemmin puhua, mutta tässäkin olen kanssasi eri mieltä. Vaikka uskonnollinen en olekaan, niin tässäkin asiassa on monia eri puolia eikä niin mustavalkoinen asia, itselleni ei sovi, mutta tutustumalla esim. kirkkojen tilinpäätöksiin, ihmisten kokemuksiin ja muihin kirkkojen keinoihin tarjota apua, huomasin, ettei sekään ole mikään kamala pahuuden ruummillistuma. Ainostaan ihmisten keksintö, jolle joku voi antaa ruman merkityksen ja toinen hyvän. Otapa vaikka se kätesi kasvojesi eteen ja katso sitä kämmentä. Käännä kätesi ja huomaat, että perkule sehän on ihan erilainen toiselta puolelta.

VIELÄKÄÄN SIIS SE MAAILMA EI OLE MUSTAVALKOINEN PASKA PAIKKA. Se on paskaa ja kivaa vaihtelevin sekoituksin. ;)

Ps. Ihmiset rähinöivät kaatuneiden tuoppien, avioerojen, pettämisten, verojen, naapureiden ja vaikka minkä vuoksi.

Katso edellinen vastaukseni.
Ja sitten niin kuka tahansa järkevä masentuu tämmöisessä yhteiskunnassa ja maailman meiningissä.
Okei minä välitän pelaamisesta, mutta se on ainoa tekeminen ja sisältö elämässäni niin sitä pidetään huonona asiana. Jos vaikka sama asia jalkapallon kanssa niin ei pidetä huonona asiana.

Kirjoittelen näitä koska toivoisin että joku edes viitsii ajatella omilla yksilö aivoillaan. Kun suurinpiirtein kaikki ihmiset ajattelee niin kuin pitää ja on opetettu, eikä ajatella itse asioita.

La Resistance kirjoitti:

Katso edellinen vastaukseni.
Ja sitten niin kuka tahansa järkevä masentuu tämmöisessä yhteiskunnassa ja maailman meiningissä.
Okei minä välitän pelaamisesta, mutta se on ainoa tekeminen ja sisältö elämässäni niin sitä pidetään huonona asiana. Jos vaikka sama asia jalkapallon kanssa niin ei pidetä huonona asiana.

Kirjoittelen näitä koska toivoisin että joku edes viitsii ajatella omilla yksilö aivoillaan. Kun suurinpiirtein kaikki ihmiset ajattelee niin kuin pitää ja on opetettu, eikä ajatella itse asioita.

Lue lisää

kuka tahansa masentuu tällaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskuntamme ja koko maailma on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Maailma on niin sairas, että voi sanoa paremminkin niin, että sellainen ihminen ei ole terve, joka ei jo oireile jollain tapaa. Lähes jokaisella on jo vähintään jonkinlaisia neurooseja.

Vain kaikkein kovimmat voi olla oireilematta, mutta nehän ei olekaan ihmisiä vaan koneita ja tän yhteiskunnan pönkittämiseksi ohjelmoituja robotteja. Mutta menkääs kysymään heiltä, onko he onnellisia! Ei ne edes ymmärrä kysymystä eikä ne ehdi huomata rahantekokiireittensä ja muiden täysin turhien menojensa keskellä, miltä niistä tuntuu ja mitä ne oikeasti haluais elämältä.

Lohdutan itseäni ja muita sillä, että kuitenkin edelleen löytyy myös hyviä asioita. Mä yritän ite elää niin, että pyrin sulkemaan silmät ja korvat asioilta, joihin en itse pysty vaikuttamaan. Asiat joihin voin mielestäni vaikuttaa, niille taas yritän tehdä jotain. Jos en saa mitään aikaiseksi, suljen siinäkin asiassa silmäni, koska olen jo tehnyt parhaani eikä turha murehtiminen auta.

Sullekin varmaan tulee vielä motivaatiota, kun keksit, mikä on se homma, mitä tekemällä susta olis hyötyä muillekin kuin itselles. Jokainen ihminen haluaa, että häntä tarvitaan ja kun sen oman tekemisensä löytää, siitä tulee onni.

Ehkä me ei voida muuttaa koko maailmaa eikä edes tätä pientä surkeaa yhteiskuntaa, mutta jotain mekin voidaan tehdä omassa lähipiirissä kumpikin ja olla sitä kautta tärkeitä joillekin.

Hyvä, että sulla on jo jokin tekeminen, mikä tuo sisältöä sun elämään. Mitä sä voisit tehdä pelaamiskuvioissa, mistä olis hyötyä myös toisille? Siinä vois olla sun juttu.

La Resistance kirjoitti:

Katso edellinen vastaukseni.
Ja sitten niin kuka tahansa järkevä masentuu tämmöisessä yhteiskunnassa ja maailman meiningissä.
Okei minä välitän pelaamisesta, mutta se on ainoa tekeminen ja sisältö elämässäni niin sitä pidetään huonona asiana. Jos vaikka sama asia jalkapallon kanssa niin ei pidetä huonona asiana.

Kirjoittelen näitä koska toivoisin että joku edes viitsii ajatella omilla yksilö aivoillaan. Kun suurinpiirtein kaikki ihmiset ajattelee niin kuin pitää ja on opetettu, eikä ajatella itse asioita.

Lue lisää

Kiinnostaisiko sinua pelien tekeminen? Jos kiinnostaa, alat opiskella koodaamista tai grafiikan tekoa. Urankin pystyy alamaan luomaan, jos on hyvä.

Nektar kirjoitti:

kuka tahansa masentuu tällaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskuntamme ja koko maailma on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Maailma on niin sairas, että voi sanoa paremminkin niin, että sellainen ihminen ei ole terve, joka ei jo oireile jollain tapaa. Lähes jokaisella on jo vähintään jonkinlaisia neurooseja.

Vain kaikkein kovimmat voi olla oireilematta, mutta nehän ei olekaan ihmisiä vaan koneita ja tän yhteiskunnan pönkittämiseksi ohjelmoituja robotteja. Mutta menkääs kysymään heiltä, onko he onnellisia! Ei ne edes ymmärrä kysymystä eikä ne ehdi huomata rahantekokiireittensä ja muiden täysin turhien menojensa keskellä, miltä niistä tuntuu ja mitä ne oikeasti haluais elämältä.

Lohdutan itseäni ja muita sillä, että kuitenkin edelleen löytyy myös hyviä asioita. Mä yritän ite elää niin, että pyrin sulkemaan silmät ja korvat asioilta, joihin en itse pysty vaikuttamaan. Asiat joihin voin mielestäni vaikuttaa, niille taas yritän tehdä jotain. Jos en saa mitään aikaiseksi, suljen siinäkin asiassa silmäni, koska olen jo tehnyt parhaani eikä turha murehtiminen auta.

Sullekin varmaan tulee vielä motivaatiota, kun keksit, mikä on se homma, mitä tekemällä susta olis hyötyä muillekin kuin itselles. Jokainen ihminen haluaa, että häntä tarvitaan ja kun sen oman tekemisensä löytää, siitä tulee onni.

Ehkä me ei voida muuttaa koko maailmaa eikä edes tätä pientä surkeaa yhteiskuntaa, mutta jotain mekin voidaan tehdä omassa lähipiirissä kumpikin ja olla sitä kautta tärkeitä joillekin.

Hyvä, että sulla on jo jokin tekeminen, mikä tuo sisältöä sun elämään. Mitä sä voisit tehdä pelaamiskuvioissa, mistä olis hyötyä myös toisille? Siinä vois olla sun juttu.

Lue lisää

Se onkin mennyt huononpaan suuntaan ja menee koko ajan, tuskinpa kovin moni oikeastaan edes ajattelee tai myöntää sitä. Ainakaan ei ajatella.
Tämäkin niin aina vain pistetään masennuksen ja mielisairauden piikkiin ja sairaaloihin ja odotetaan että parannutaan vaikka ei ole mitään mistä parantua. Halutaan vain nopeasti saada työhön, muulla ei ole väliä.

Niinhän se on että suurin osa elää tuossa "normaalitilassa" eli hankkii rahaa ja elää normaalisti eikä ajattele paljon mitään.
Se on kun kaikki opetetaan elämään tuolla lailla.

Ne jotka viitsii tehdä hyvää tekee tuon että sulkee ongelmat pois mihin ei itse voi vaikuttaa.
En minä pelkästään ympäristöäni yritä parantaa, että kyllä sen vain koko maailman pitää olla.
Minullakaan ei muka ole kunnianhimoa, kun se nykyään tarkoittaa vain menestymistä isolla työllä ja rahamäärällä. En välitä kummastakaan vaan kunnianhimoni kattaa ihmiskunnan paramisen.
Mutta eihän mitään voi tehdä kun tyydytään elämään tälleen.

gegek kirjoitti:

Kiinnostaisiko sinua pelien tekeminen? Jos kiinnostaa, alat opiskella koodaamista tai grafiikan tekoa. Urankin pystyy alamaan luomaan, jos on hyvä.

Se kuulostaa yksinkertaiselta että tekee pelejä, mutta ei se ihan niin vain ole.

Täällä päin alkaa pelintekokoulutus, ensinnäkin pääsykokessa vaaditaan asioita mistä en ymmärrä mitään enkä välitä enkä halua edes tietää niistä.
Sitten mentäisiin insinööri koulutukseen mistä en välitä enkä halua tietää mitään. Sitten erikoistuttaisiin pelintekoon.
Ja vielä niin koodaaminen ei pahemmin kyllä kiinnostaisi enkä osaa piirtää, osaan vain ajatella.

Ja loppujen lopuksi jos pääsisikin jonneen pelintekoon, niin mitä todennäköisemmin joutuisi tekemään pelejä mistä ei itse pidä sinänsä.

La Resistance kirjoitti:

Se onkin mennyt huononpaan suuntaan ja menee koko ajan, tuskinpa kovin moni oikeastaan edes ajattelee tai myöntää sitä. Ainakaan ei ajatella.
Tämäkin niin aina vain pistetään masennuksen ja mielisairauden piikkiin ja sairaaloihin ja odotetaan että parannutaan vaikka ei ole mitään mistä parantua. Halutaan vain nopeasti saada työhön, muulla ei ole väliä.

Niinhän se on että suurin osa elää tuossa "normaalitilassa" eli hankkii rahaa ja elää normaalisti eikä ajattele paljon mitään.
Se on kun kaikki opetetaan elämään tuolla lailla.

Ne jotka viitsii tehdä hyvää tekee tuon että sulkee ongelmat pois mihin ei itse voi vaikuttaa.
En minä pelkästään ympäristöäni yritä parantaa, että kyllä sen vain koko maailman pitää olla.
Minullakaan ei muka ole kunnianhimoa, kun se nykyään tarkoittaa vain menestymistä isolla työllä ja rahamäärällä. En välitä kummastakaan vaan kunnianhimoni kattaa ihmiskunnan paramisen.
Mutta eihän mitään voi tehdä kun tyydytään elämään tälleen.

Lue lisää

sua kuitenkin jokin eikä edes kovin pieni asia, maailman parantaminen. Musta jo sekin, että sä kirjoitat täällä, on merkki siitä, että olet kiinnostunut jostain ja kiinnostunut tekee jotain.

Maailmassa on niin paljon parannettavaa, että kun asiaa alkaa ajatella, asia tuntuu toivottomalta. Kuitenkin maailma voi parantua, jos kaikki sitä haluavat vaikuttavat aluksi omaan lähipiiriinsä ja sitä kautta kehitys etenee... pienestä suurempaan.

Mutta tosiaan yritän tarkoituksella sulkea silmät kaikelta, mihin omat voimat ja vaikutusmahdollisuudet ei riitä.

Nektar kirjoitti:

sua kuitenkin jokin eikä edes kovin pieni asia, maailman parantaminen. Musta jo sekin, että sä kirjoitat täällä, on merkki siitä, että olet kiinnostunut jostain ja kiinnostunut tekee jotain.

Maailmassa on niin paljon parannettavaa, että kun asiaa alkaa ajatella, asia tuntuu toivottomalta. Kuitenkin maailma voi parantua, jos kaikki sitä haluavat vaikuttavat aluksi omaan lähipiiriinsä ja sitä kautta kehitys etenee... pienestä suurempaan.

Mutta tosiaan yritän tarkoituksella sulkea silmät kaikelta, mihin omat voimat ja vaikutusmahdollisuudet ei riitä.

Lue lisää

Niin kuin sanoin kirjoitan sen takia että jotkut viittisi miettiä, kun yleisesti kaikki elää normaalitilassa. Onhan se silleen järkevää, ei tarvitse ajatella mitään muuta kuin omaa lähipiiriä ja viis veisata muista asioista. Luulisin että itsehän se on kaikista tärkein.

Se on ihan kylmää logiikkaa että ei tämä tästä yhtään parane, jatketaan vain samaa rataa.
En minä yritä pitää toivoa yllä koska sen tietää että hukassa ollaan. Ei se vain koskaan menisi maailmanlaajuiseksi että ihmiskunta muuttuu.

La Resistance kirjoitti:

Se kuulostaa yksinkertaiselta että tekee pelejä, mutta ei se ihan niin vain ole.

Täällä päin alkaa pelintekokoulutus, ensinnäkin pääsykokessa vaaditaan asioita mistä en ymmärrä mitään enkä välitä enkä halua edes tietää niistä.
Sitten mentäisiin insinööri koulutukseen mistä en välitä enkä halua tietää mitään. Sitten erikoistuttaisiin pelintekoon.
Ja vielä niin koodaaminen ei pahemmin kyllä kiinnostaisi enkä osaa piirtää, osaan vain ajatella.

Ja loppujen lopuksi jos pääsisikin jonneen pelintekoon, niin mitä todennäköisemmin joutuisi tekemään pelejä mistä ei itse pidä sinänsä.

Lue lisää

Otat selvää, mitä pääsykokeissa vaaditaan ja opettelet ne asiat hyvin. Mitä muutakaan tekemistä sinulla on? Jos osaat ajatella analyyttisesti ja omaat ongelmanratkaisukykyä, opit kyllä ohjelmoimaan. Piirtämäänkin oppii piirtämällä, mikään mestari ei tarvitse olla, voi jättää ne hommat muille. Eikä edes joudu tekemään pelejä, joista ei itse pidä. Voi aina perustaa oman firman ja tehdä juuri sitä, mitä tahtoo, jos vain kykyjä löytyy.

Jos et olisi tuollainen vellihousu, et keskittyisi vain vaikeuksien miettimiseen vaan tekisit jotain niiden voittamiseksi. Yrität naamioida laiskuutesi nihilismiksi.

La Resistance kirjoitti:

Niin kuin sanoin kirjoitan sen takia että jotkut viittisi miettiä, kun yleisesti kaikki elää normaalitilassa. Onhan se silleen järkevää, ei tarvitse ajatella mitään muuta kuin omaa lähipiiriä ja viis veisata muista asioista. Luulisin että itsehän se on kaikista tärkein.

Se on ihan kylmää logiikkaa että ei tämä tästä yhtään parane, jatketaan vain samaa rataa.
En minä yritä pitää toivoa yllä koska sen tietää että hukassa ollaan. Ei se vain koskaan menisi maailmanlaajuiseksi että ihmiskunta muuttuu.

Lue lisää

Ajatellut yhtään, että jos tavoitteena on maailman muuttaminen ja tiedät ettei koko maailmaa voi muuttaa, niin silloin on lähtevä tavoitteiden asettamisesta. Jos asetat tavoitteeksi maailmanrauhan ja jokaisen masun kylläiseksi tulet tottakai epäonnistumaan. Mutta jos asetat tavoitteeksi lapsesi hyvinvoinnin, sen naapurin vanhuksen yksinäisyyden kitkemisen tai tietyn hyväntekeväisyyskohteen olojen parantamisen, niin tavoite voidaan saavuttaa ja eroa tehty. Maailmoja on olemassa tasan niin monta kuin on maapallolla ihmistä. Jos pystyt sen yhden maailmaa parantamaan (enkä tarkoita vaan itseäsi vaan niitä lähellä olevia myös - tai kauempana olevia), niin sille ihmiselle se merkitsee eikä se ole asia, jota voi ylenkatsoa ja aliarvioida.

Se mihin apunsa kohdistaa, niin on jokaisen oma päätös eikä ole väärää kohdetta. Itse näen lähellä olevien sellaisena, koska tiedän että heille sitä apua ei maailman jokaisesta nurkasta ja kauempaa tulla tarjoamaan. Myös osaksi niistä kaikkein lähimmistä ihmisistä voi olla itse pääasiassa vastuussa kuten omista lapsistaan.

Voit joko lannistua ja ajatella että vitut maailmasta ja ihmiset välittää vain itsestään ja lähipiiristä. Tai sitten voit tunnistaa sen, että ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa ja kukaan ei voi kaikkia maailmoja muuttaa. Mutta yksikin, oli se kohde kuka tahansa läheltä tai kaukaa, on parempi muutos kuin vellominen ja itkeminen maailmanrauhan puuttumisesta. Tavoitteessa merkitsee sen asetanta - merkkaako vain 100 prosenttinen muutos tai vaikka edes sen naapurin mummon maailman muutos.

Ja btw. totta kai ollaan "hukassa" - ei eletä satumaailmassa ja tiedätkö, että joskus ennemmin tai myöhemmin tämäkin pallo lopettaa elonsa. Ihminen voi valita joko surra tätä asiaa lopun elämäänsä lamaantuneena tai sitten pyrkiä tekemään matkasta edes osittain hauskan.

Joskus rehellisesti sanottuna inhottaa sellainen inhorealistinen näkemys, että kun jokin asia ei olekaan hyvin niin heitetään koko elämä roskakoriin eikä yhtään oikeasti osata arvostaa omia resursseja ja potentiaalia ihmisissä. Kaikista nähdään ainoastaan se kurja puoli ja kaikki vaikutettavissa olevat asiat unohdetaan, koska sokeana tuijottaa ainoastaan niitä problemaattisimpia yhteiskunnan ongelmia. Maailma hyvelevää ideologiaa, jossa ei lopulta tehdä muuta kuin soitetaan suuta eikä edes niitä ihmisiä huomioida, joiden elämää voisi parantaa sillä eiväthän he merkitse mitään kun "maailma on niin perseestä". Esimerkiksi Suomi, jossa asiat on ihan helkutin hyvin ja oikea lintukoto - jos edes sitä kukaan ei osaa arvostaa, niin miksi ihmeessä tavoitella maailmasta parempaa paikkaa kun se parempi ei loppujen lopuksi merkitse? Hyvinvoinnin pahoinvointia.

................... kirjoitti:

Ajatellut yhtään, että jos tavoitteena on maailman muuttaminen ja tiedät ettei koko maailmaa voi muuttaa, niin silloin on lähtevä tavoitteiden asettamisesta. Jos asetat tavoitteeksi maailmanrauhan ja jokaisen masun kylläiseksi tulet tottakai epäonnistumaan. Mutta jos asetat tavoitteeksi lapsesi hyvinvoinnin, sen naapurin vanhuksen yksinäisyyden kitkemisen tai tietyn hyväntekeväisyyskohteen olojen parantamisen, niin tavoite voidaan saavuttaa ja eroa tehty. Maailmoja on olemassa tasan niin monta kuin on maapallolla ihmistä. Jos pystyt sen yhden maailmaa parantamaan (enkä tarkoita vaan itseäsi vaan niitä lähellä olevia myös - tai kauempana olevia), niin sille ihmiselle se merkitsee eikä se ole asia, jota voi ylenkatsoa ja aliarvioida.

Se mihin apunsa kohdistaa, niin on jokaisen oma päätös eikä ole väärää kohdetta. Itse näen lähellä olevien sellaisena, koska tiedän että heille sitä apua ei maailman jokaisesta nurkasta ja kauempaa tulla tarjoamaan. Myös osaksi niistä kaikkein lähimmistä ihmisistä voi olla itse pääasiassa vastuussa kuten omista lapsistaan.

Voit joko lannistua ja ajatella että vitut maailmasta ja ihmiset välittää vain itsestään ja lähipiiristä. Tai sitten voit tunnistaa sen, että ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa ja kukaan ei voi kaikkia maailmoja muuttaa. Mutta yksikin, oli se kohde kuka tahansa läheltä tai kaukaa, on parempi muutos kuin vellominen ja itkeminen maailmanrauhan puuttumisesta. Tavoitteessa merkitsee sen asetanta - merkkaako vain 100 prosenttinen muutos tai vaikka edes sen naapurin mummon maailman muutos.

Ja btw. totta kai ollaan "hukassa" - ei eletä satumaailmassa ja tiedätkö, että joskus ennemmin tai myöhemmin tämäkin pallo lopettaa elonsa. Ihminen voi valita joko surra tätä asiaa lopun elämäänsä lamaantuneena tai sitten pyrkiä tekemään matkasta edes osittain hauskan.

Joskus rehellisesti sanottuna inhottaa sellainen inhorealistinen näkemys, että kun jokin asia ei olekaan hyvin niin heitetään koko elämä roskakoriin eikä yhtään oikeasti osata arvostaa omia resursseja ja potentiaalia ihmisissä. Kaikista nähdään ainoastaan se kurja puoli ja kaikki vaikutettavissa olevat asiat unohdetaan, koska sokeana tuijottaa ainoastaan niitä problemaattisimpia yhteiskunnan ongelmia. Maailma hyvelevää ideologiaa, jossa ei lopulta tehdä muuta kuin soitetaan suuta eikä edes niitä ihmisiä huomioida, joiden elämää voisi parantaa sillä eiväthän he merkitse mitään kun "maailma on niin perseestä". Esimerkiksi Suomi, jossa asiat on ihan helkutin hyvin ja oikea lintukoto - jos edes sitä kukaan ei osaa arvostaa, niin miksi ihmeessä tavoitella maailmasta parempaa paikkaa kun se parempi ei loppujen lopuksi merkitse? Hyvinvoinnin pahoinvointia.

Lue lisää

Sitä ymmärretään että maailma on hukassa ja silti juhlitaan?
Kyllähän minä nyt sen tiedän että jossain kohtaa maailma loppuu ja sitähän tässä odotetaan.

Sehän on kaikki tai ei mitään. Niinkuin ilmastonmuutos. Joko lopetetaan kokonaan tai kaasutetaan täysillä. Nyt vain ollaan siinä puolivälissä ja kidutetaan pikkuhiljaa.

Kyllä varmaan suomalaisten mielestä on lottovoitto syntyä Suomeen. Saahan täällä elää tekemättä mitään. Mutta ei täällä minulle ole yhtään mitään.

gegek kirjoitti:

Otat selvää, mitä pääsykokeissa vaaditaan ja opettelet ne asiat hyvin. Mitä muutakaan tekemistä sinulla on? Jos osaat ajatella analyyttisesti ja omaat ongelmanratkaisukykyä, opit kyllä ohjelmoimaan. Piirtämäänkin oppii piirtämällä, mikään mestari ei tarvitse olla, voi jättää ne hommat muille. Eikä edes joudu tekemään pelejä, joista ei itse pidä. Voi aina perustaa oman firman ja tehdä juuri sitä, mitä tahtoo, jos vain kykyjä löytyy.

Jos et olisi tuollainen vellihousu, et keskittyisi vain vaikeuksien miettimiseen vaan tekisit jotain niiden voittamiseksi. Yrität naamioida laiskuutesi nihilismiksi.

Lue lisää

Niin otinkin selvää, ja ne oli asioita mistä en tiedä mitään enkä halua tietää. Eihän minulla olekaan tekemistä sinänsä, mutta ei se tarkoita että alettaisiin sitten tekemään ajan kuluksi inhottavia asioita.

Enhän nyt ohjelmoinnista tiedäkään paljoa, kun ei ole mahdollisuutta kokeilla.
En osaa piirtää ja se on sen verran taidokas laji etten ala opettelemaankaan, ja niinhän mie jättäisinkin sen muille jotka osaa.

Oman firman kasaaminen maksaa mitä lie miljoonia, ja minun rahat on alle 400€:ssa. Ehkä voisin tehdä yhden oman pelin ja sitten konkurssiin, koska ihmiset eivät halua omituisia tai uudenlaisia pelejä, eikä aikuiset halua tietokone elokuvia nähdä. Eli joutuisin tekemään juuri sitä mitä yleisö haluaa, ja mitä itse en halua.

No, antakaa minulle loputtomasti rahaa niin sitten ei ole ongelmia.
Ja katsoin mitä nihilismi tarkoittaa, niin minähän olenkin semmoinen.

La Resistance kirjoitti:

Sitä ymmärretään että maailma on hukassa ja silti juhlitaan?
Kyllähän minä nyt sen tiedän että jossain kohtaa maailma loppuu ja sitähän tässä odotetaan.

Sehän on kaikki tai ei mitään. Niinkuin ilmastonmuutos. Joko lopetetaan kokonaan tai kaasutetaan täysillä. Nyt vain ollaan siinä puolivälissä ja kidutetaan pikkuhiljaa.

Kyllä varmaan suomalaisten mielestä on lottovoitto syntyä Suomeen. Saahan täällä elää tekemättä mitään. Mutta ei täällä minulle ole yhtään mitään.

Lue lisää

muiden ihmisten, et välttämättä edes omiesi, tunteita et voi määrätä. Maailma on aina ollut virheellinen, jokainen ihminen on virheellinen muut eläimet. Täydellisyys on höpönpöppöä ja sen puuttumisella perustelu vain tosi huono tekosyy. Voit itse päättää surra ettei satumaailmaa olekaan, mutta älä estä muita kokemasta iloa. Ja koskeeko tämä myös ihmisiä, jotka kokevat vastoinkäymisiä? Täytyykö heidänkin haudata kaikki mahdollisuudet iloon ja istua paikoillaan mököttämässä ja odottamassa kuolemaa? En kyllä yhtään ihmettele, että tuolla logiikalla ei motivaatiota löydy; mitään et muuta ja jopa omasta elämästäsi teet turhan.

Mutta juu, ymmärrän kyllä, että nuo aatteet kumpuavat masennuksesta. Joten toivottavasti asiantuntijat löytävät ratkaisun sinullekin, mahdotonta sekään ei ole. Mutta oikeasti olen tosiaan sitä mieltä, että ehkä sun nyt kannattaisi kiinnittää huomio sen maapallon ja yhteiskunnan sijaan ihan omaan itseesi. Tiettyä itsekkyytä ja kykyä rakastaa itseään täytyy olla, että voi muistakin ihmisistä välittää. Joten ihan turhaan tunnet huonoa omatuntoa epätäydellisessä maailmassa iloitsemisesta ja siihen haluamisesta.

La Resistance kirjoitti:

Niin otinkin selvää, ja ne oli asioita mistä en tiedä mitään enkä halua tietää. Eihän minulla olekaan tekemistä sinänsä, mutta ei se tarkoita että alettaisiin sitten tekemään ajan kuluksi inhottavia asioita.

Enhän nyt ohjelmoinnista tiedäkään paljoa, kun ei ole mahdollisuutta kokeilla.
En osaa piirtää ja se on sen verran taidokas laji etten ala opettelemaankaan, ja niinhän mie jättäisinkin sen muille jotka osaa.

Oman firman kasaaminen maksaa mitä lie miljoonia, ja minun rahat on alle 400€:ssa. Ehkä voisin tehdä yhden oman pelin ja sitten konkurssiin, koska ihmiset eivät halua omituisia tai uudenlaisia pelejä, eikä aikuiset halua tietokone elokuvia nähdä. Eli joutuisin tekemään juuri sitä mitä yleisö haluaa, ja mitä itse en halua.

No, antakaa minulle loputtomasti rahaa niin sitten ei ole ongelmia.
Ja katsoin mitä nihilismi tarkoittaa, niin minähän olenkin semmoinen.

Lue lisää

"Enhän nyt ohjelmoinnista tiedäkään paljoa, kun ei ole mahdollisuutta kokeilla."

Jos on tietokone, on myös mahdollisuus ohjelmoida. Haet vaikkapa C -kirjan kirjastosta ja netistä jonkun ilmaisen kääntäjän ja alat ohjelmoida. Toki työtä ja itsekuria vaatii tuo.

................... kirjoitti:

Ajatellut yhtään, että jos tavoitteena on maailman muuttaminen ja tiedät ettei koko maailmaa voi muuttaa, niin silloin on lähtevä tavoitteiden asettamisesta. Jos asetat tavoitteeksi maailmanrauhan ja jokaisen masun kylläiseksi tulet tottakai epäonnistumaan. Mutta jos asetat tavoitteeksi lapsesi hyvinvoinnin, sen naapurin vanhuksen yksinäisyyden kitkemisen tai tietyn hyväntekeväisyyskohteen olojen parantamisen, niin tavoite voidaan saavuttaa ja eroa tehty. Maailmoja on olemassa tasan niin monta kuin on maapallolla ihmistä. Jos pystyt sen yhden maailmaa parantamaan (enkä tarkoita vaan itseäsi vaan niitä lähellä olevia myös - tai kauempana olevia), niin sille ihmiselle se merkitsee eikä se ole asia, jota voi ylenkatsoa ja aliarvioida.

Se mihin apunsa kohdistaa, niin on jokaisen oma päätös eikä ole väärää kohdetta. Itse näen lähellä olevien sellaisena, koska tiedän että heille sitä apua ei maailman jokaisesta nurkasta ja kauempaa tulla tarjoamaan. Myös osaksi niistä kaikkein lähimmistä ihmisistä voi olla itse pääasiassa vastuussa kuten omista lapsistaan.

Voit joko lannistua ja ajatella että vitut maailmasta ja ihmiset välittää vain itsestään ja lähipiiristä. Tai sitten voit tunnistaa sen, että ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa ja kukaan ei voi kaikkia maailmoja muuttaa. Mutta yksikin, oli se kohde kuka tahansa läheltä tai kaukaa, on parempi muutos kuin vellominen ja itkeminen maailmanrauhan puuttumisesta. Tavoitteessa merkitsee sen asetanta - merkkaako vain 100 prosenttinen muutos tai vaikka edes sen naapurin mummon maailman muutos.

Ja btw. totta kai ollaan "hukassa" - ei eletä satumaailmassa ja tiedätkö, että joskus ennemmin tai myöhemmin tämäkin pallo lopettaa elonsa. Ihminen voi valita joko surra tätä asiaa lopun elämäänsä lamaantuneena tai sitten pyrkiä tekemään matkasta edes osittain hauskan.

Joskus rehellisesti sanottuna inhottaa sellainen inhorealistinen näkemys, että kun jokin asia ei olekaan hyvin niin heitetään koko elämä roskakoriin eikä yhtään oikeasti osata arvostaa omia resursseja ja potentiaalia ihmisissä. Kaikista nähdään ainoastaan se kurja puoli ja kaikki vaikutettavissa olevat asiat unohdetaan, koska sokeana tuijottaa ainoastaan niitä problemaattisimpia yhteiskunnan ongelmia. Maailma hyvelevää ideologiaa, jossa ei lopulta tehdä muuta kuin soitetaan suuta eikä edes niitä ihmisiä huomioida, joiden elämää voisi parantaa sillä eiväthän he merkitse mitään kun "maailma on niin perseestä". Esimerkiksi Suomi, jossa asiat on ihan helkutin hyvin ja oikea lintukoto - jos edes sitä kukaan ei osaa arvostaa, niin miksi ihmeessä tavoitella maailmasta parempaa paikkaa kun se parempi ei loppujen lopuksi merkitse? Hyvinvoinnin pahoinvointia.

Lue lisää

tänne kirjoittanut! Toivottavasti mahdollisimman moni lukee kirjoituksesi.

Tosin tuo, että Suomi on lintukoto, niin sitä on mielestäni aika pahasti revitty päättäjien toimesta hajalle jo muutaman hallituksen aikana, mutta tähänkin asiaan voidaan tehdä muutos valitsemalla toiset ja erilaisin arvoperustoin toimivat kansanedustajat ja sen myötä ministerit.

21 vuotta

Eli, sun ongelma tiivistettynä on se että tahdot vaan olla eikä ihmiset anna sun tehdä sitä. Ne tunkee sut väkisinkin joka paikkaan... For God's sake sä edelleen oot täysikänen. Eihän ne VOI pakottaa sinua minnekkään. Nyt vaan olet ja odottelet maailmanloppua. Problem solved.