ihastukseesi? Ja jos, niin miksi.
Kerrotko hänelle?
Kerrotko hänelle?
Oletko
jotenkin pettynyt
91128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen pettynyt, että hän ei tee aloitetta:(
en ole pettynyt ihastukseeni. En ole pettynyt itseeni.
Olen pettynyt elämään
..pitikö sen käydä näin ja tällä tavalla.
Jotain oli, tunsin sen, mihin se häipyi.
En uskalla kysyäkään.
Miksi kohtasimme,miksi oli parempi, että läksin..
tuhatsata kysymystä.
Ei yhtään vastausta, tekstariin, ei haluakaan mistään sen kummemmasta..
työkaveri vain.. :(
pikemminkin itseeni oleen pettynyt. Luulen että olen jo ryssinyt kaiken kauniin mikä meistä olisi voinut tulla. Ja toisaalta en tiedä mitä hän odottaa minun tekevän vai onko jo unohtanut.
Tykkään hänestä, toivon että hänkin musta. En odota, että hän olisi rohkea. Olen itse rohkeampi, joku päivä... Jotain toivon tapahtuvan, mutten usko että mitään tapahtuu, jos en itse potki palloa liikkeelle. Odota kulta, jotain vielä yritän, kerran vielä.
Täällä on taas niin paljon näitä viestejä missä puhutaan luovuttamisesta ja mietin ajatteleeko hän niin. Itse en ole kirjoittanut tänään yhtään viestiä tänne ja vasta nyt illalla tulin lueskelemaan. Vaikka uskon tämän naiseni olevan sen verran ajattelevainen ettei näiden viestien perusteella mitään johtopäätöksiä tee. Toivon että tulee vielä päivä jolloin saamme kaiken puhuttua selväksi. Se mitä välillämme oli ja on edelleenkin on jotain, mitä emme saa heittää hukkaan. Uskon että voimme vielä onnistua.
välillä surettaa, mutta eivät hänen tekemisensä
päin vastoin. Sen sijaan tunnen syvää pettymystä itseäni kohtaan, kaiketi yritän vakavissani syyttää kohtaloa..
Miksi minun piti ihastua häneen niin voimakkaasti. Luulin hänellä jopa olleen tunteita minua kohtaan, välillä vieläkin aistin jotain sen suuntaista. Hänellä on jo toinen mies ja häitäkin lienevät pitkään jo suunnitelleet.
Hänen näkemisensä sattuu niin kovasti, tuo mieleen, että mistä kaikesta jäin paitsi.. Meillähän olisi voinut olla vuosikymmeniä yhteistä elämää edessä :(
hmm... mutta tämähän on vaan mun elämä!
enää jaksa olla kuin petynyt kaikkeen, itseeni, ja häneenkin.
Helvetin miehenturjake, olisit sinä voinut edes vastata, että pidä pusus, arvaas kuinka kauan tein töitä sen kuvan kanssa.