mitä olette mieltä lukkopainista?

Syy minkä takia lukkopainijoita (pois lukien ainakin Toni VAltonen, Mikko Rupponen, Jerry Kwarnström, Ville Manninen) ei nähdä sankoin joukoin kreko tai vapaapainikisoissa on ihan selvä. Me siellä emme pärjää. Alavientien treenaaminen suhteessa matossamöyrimiseen on sen verta vähäistä, että pelkällä lukkopainitreenillä tuskin pärjää missään olympia tyylin kisoissa.
Helpompi on siis kreko tai vapaa -miehen pärjätä pelkästään omilla skilsseillään lukkopainissa kuin lukkopainijan vapaassa tai krekossa. :)

Niin, kyllähän kisoja varten saa ihan treenatakin niitä siellä sallittuja tekniikkoja, ei niihin tarvitse ihan kylmiltään lähteä. :)

Kysyjä ei varmaankaan tarkoittanut, mitä mieltä olette lähtemisestä kisaamaan ilman yhtään lukkopainitreeniä, vaan lukkopainimisesta (submission wrestling) yleensä, siis noin vaikka ihan harrastusmielessä, mahdollisilla kisasuunnitelmilla tai sitten ei. Painijoitahan on tuolla ADCC:ssäkin pärjännyt ihan hyvin, mutta toki he ovat painiuransa jälkeen/ohella treenanneet vuosia sitä lukkopainimistakin.

Painijathan (käytän tätä ilmaisua lyhyyden vuoksi krekon ja vapaan painijoista) usein lopettavat painimisen tykkänään kilpailemisen jättäessään, ja kumman harva jatkaa sitä noin kunto- ja harrastusmielessä. Lukkopainin ja varsinkin brasilialaisen jujutsun (pitkälti lukkopainia takki päällä) harrastajilla on toisin. Myös iäkkäitä harrastajia löytyy, ja jatkossa varmasti yhä enemmän kun lajit hieman vanhenevat.

Kunto- ja harrastuspainiryhmiä ei paljoa löydy, joten lukkopaini/BJJ (noissa molemmissa treeniryhmissä käy usein pitkälti sama porukka - vapaaottelijoiden tosin painottaessa enemmän sinne takittomalle puolelle) voisivat toimia kilpailemisen lopettaneelle painijalle harrastus- ja kuntoilumuotoina.

Eikä tarvitsisi aloittaa nollasta uutta harrastusta, vaan vuosikausien harjoittelusta olisi suuri hyöty, jonka päälle uudet tekniikat rakentuvat nopealla vauhdilla. Kisoissakin pärjäisi vanhemmalla iällä paremmin, koska lukkopainissa tekniikan osuus verrattuna fyysiseen puoleen on suurempi kuin meillä perinteisissä painilajeissa, ja BJJ:ssä isomman tekniikkavalikoiman ja kitkan vuoksi vieläkin suurempi.

Kuumaverisimmäthän saattavat sitten jatkaa harrastustaan lukkopainin/BJJ:n kautta jopa vapaaotteluihin, joita siis nykyään löytyy myös varsin kevyillä ja naamavärkkiä hillitysti modifioivilla aloittelija/harrastelijasäännöillä.

Tähän joku voisi liittää muutaman lajeja esittelevän linkin.

Kisata ehtii kun siltä tuntuu kirjoitti:

Niin, kyllähän kisoja varten saa ihan treenatakin niitä siellä sallittuja tekniikkoja, ei niihin tarvitse ihan kylmiltään lähteä. :)

Kysyjä ei varmaankaan tarkoittanut, mitä mieltä olette lähtemisestä kisaamaan ilman yhtään lukkopainitreeniä, vaan lukkopainimisesta (submission wrestling) yleensä, siis noin vaikka ihan harrastusmielessä, mahdollisilla kisasuunnitelmilla tai sitten ei. Painijoitahan on tuolla ADCC:ssäkin pärjännyt ihan hyvin, mutta toki he ovat painiuransa jälkeen/ohella treenanneet vuosia sitä lukkopainimistakin.

Painijathan (käytän tätä ilmaisua lyhyyden vuoksi krekon ja vapaan painijoista) usein lopettavat painimisen tykkänään kilpailemisen jättäessään, ja kumman harva jatkaa sitä noin kunto- ja harrastusmielessä. Lukkopainin ja varsinkin brasilialaisen jujutsun (pitkälti lukkopainia takki päällä) harrastajilla on toisin. Myös iäkkäitä harrastajia löytyy, ja jatkossa varmasti yhä enemmän kun lajit hieman vanhenevat.

Kunto- ja harrastuspainiryhmiä ei paljoa löydy, joten lukkopaini/BJJ (noissa molemmissa treeniryhmissä käy usein pitkälti sama porukka - vapaaottelijoiden tosin painottaessa enemmän sinne takittomalle puolelle) voisivat toimia kilpailemisen lopettaneelle painijalle harrastus- ja kuntoilumuotoina.

Eikä tarvitsisi aloittaa nollasta uutta harrastusta, vaan vuosikausien harjoittelusta olisi suuri hyöty, jonka päälle uudet tekniikat rakentuvat nopealla vauhdilla. Kisoissakin pärjäisi vanhemmalla iällä paremmin, koska lukkopainissa tekniikan osuus verrattuna fyysiseen puoleen on suurempi kuin meillä perinteisissä painilajeissa, ja BJJ:ssä isomman tekniikkavalikoiman ja kitkan vuoksi vieläkin suurempi.

Kuumaverisimmäthän saattavat sitten jatkaa harrastustaan lukkopainin/BJJ:n kautta jopa vapaaotteluihin, joita siis nykyään löytyy myös varsin kevyillä ja naamavärkkiä hillitysti modifioivilla aloittelija/harrastelijasäännöillä.

Tähän joku voisi liittää muutaman lajeja esittelevän linkin.

Kyllähän tuolla suuressa maailmassa on jo useita aktiiviuralla olevia kilpapainijoita jotka käyvät menestyksekkäästi paini- sekä lukkopainikisoissa.
Lukkopainin suosion kasvu (etenkin jenkeissä) varmaan perustuu siihen, että siinä voi kilpailla kuka tahansa jolla on kokemusta jostain vääntölajista. Kynnys kisoihin lähtemiseen ei ole niin iso ja monesti kisoissa ilmapiiri on rento. (onhan noissa suurissa kisoissa jo ihan kohtalaiset palkintorahat).

Tässä esimerkki noista tyylieroista. Mike Van Arsdale (NCAA mestari, myös kansainvälistä menestystä), joka on "jäähdytellyt" painiuransa jälkeen lukkopainissa ja vapaaotteluissa. Vastassa Marcelo Garcia, jota voitaneen pitää tällä hetkellä maailman parhaimpana lukkopainijana. Painoeroa miehillä on yli 30kg
http://www.youtube.com/watch?v=8wTAdM9tLWc
Tekniikoita jotka poikkeavat eniten perinteisistä painimuodoista:
http://www.dailymotion.com/popular/search/adcc/video/xwirr_a-tribute-to-flying-submissions_extreme

Eri järjestöjä ja sääntöjä:
FILA suosii enemmän säännöissään alasvientejä joten saattaa sopia paremmin painijoille.
http://www.fila-wrestling.com/index.php?option=com_content&task=view&id=111&Itemid=103

ADCC suosituimmat säännöt ja vuosittain kuuluisin ja arvostetuin "mm-kisa"
http://www.adcombat.com/
http://www.mma.tv/tuf/index.cfm?ac=ListMessages&PID=1&TID=748960&FID=1&pc=5

jenkkien suurin
http://www.nagafighter.com/naga_judging.asp

Kisata ehtii kun siltä tuntuu kirjoitti:

Niin, kyllähän kisoja varten saa ihan treenatakin niitä siellä sallittuja tekniikkoja, ei niihin tarvitse ihan kylmiltään lähteä. :)

Kysyjä ei varmaankaan tarkoittanut, mitä mieltä olette lähtemisestä kisaamaan ilman yhtään lukkopainitreeniä, vaan lukkopainimisesta (submission wrestling) yleensä, siis noin vaikka ihan harrastusmielessä, mahdollisilla kisasuunnitelmilla tai sitten ei. Painijoitahan on tuolla ADCC:ssäkin pärjännyt ihan hyvin, mutta toki he ovat painiuransa jälkeen/ohella treenanneet vuosia sitä lukkopainimistakin.

Painijathan (käytän tätä ilmaisua lyhyyden vuoksi krekon ja vapaan painijoista) usein lopettavat painimisen tykkänään kilpailemisen jättäessään, ja kumman harva jatkaa sitä noin kunto- ja harrastusmielessä. Lukkopainin ja varsinkin brasilialaisen jujutsun (pitkälti lukkopainia takki päällä) harrastajilla on toisin. Myös iäkkäitä harrastajia löytyy, ja jatkossa varmasti yhä enemmän kun lajit hieman vanhenevat.

Kunto- ja harrastuspainiryhmiä ei paljoa löydy, joten lukkopaini/BJJ (noissa molemmissa treeniryhmissä käy usein pitkälti sama porukka - vapaaottelijoiden tosin painottaessa enemmän sinne takittomalle puolelle) voisivat toimia kilpailemisen lopettaneelle painijalle harrastus- ja kuntoilumuotoina.

Eikä tarvitsisi aloittaa nollasta uutta harrastusta, vaan vuosikausien harjoittelusta olisi suuri hyöty, jonka päälle uudet tekniikat rakentuvat nopealla vauhdilla. Kisoissakin pärjäisi vanhemmalla iällä paremmin, koska lukkopainissa tekniikan osuus verrattuna fyysiseen puoleen on suurempi kuin meillä perinteisissä painilajeissa, ja BJJ:ssä isomman tekniikkavalikoiman ja kitkan vuoksi vieläkin suurempi.

Kuumaverisimmäthän saattavat sitten jatkaa harrastustaan lukkopainin/BJJ:n kautta jopa vapaaotteluihin, joita siis nykyään löytyy myös varsin kevyillä ja naamavärkkiä hillitysti modifioivilla aloittelija/harrastelijasäännöillä.

Tähän joku voisi liittää muutaman lajeja esittelevän linkin.

Kyllä lukkopaini on pirun rankkaa käsille. Kädet menee ainakin kaksi kertaa enemmän puhki kuin kreikkalaisroomalaisessa painissa.

Vapaapainista alasviennit jaloista on hankalampia koska lukkopainissahan pitää säilyttää matossa kontakti jos haluaa pisteitä. jos oikein tiedän '''

Mutta kyllä kaikkien painijoiden kannattaa mennä lukkopainikilpailuihin ja toistepäin.

painija77777 kirjoitti:

Kyllä lukkopaini on pirun rankkaa käsille. Kädet menee ainakin kaksi kertaa enemmän puhki kuin kreikkalaisroomalaisessa painissa.

Vapaapainista alasviennit jaloista on hankalampia koska lukkopainissahan pitää säilyttää matossa kontakti jos haluaa pisteitä. jos oikein tiedän '''

Mutta kyllä kaikkien painijoiden kannattaa mennä lukkopainikilpailuihin ja toistepäin.

Ennen kaikkea lukkopaini ja BJJ on kivaa. Tulee paljon uutta ja mielenkiintoista tekniikkaa, jota on hauska opetella, sekä lukemattomia variaatioita sekä siirtymisiä tekniikasta ja positiosta toiseen - edistyneellä tasolla kuin shakkia matossa.

Perinteisen painin pohjalta homma muuttuu sellaiseksi, että jatkuvasti opetellaan uusia ja taas uusia tekniikoita, joita toki hiotaan paremmiksi, mutta yksittäisiin tekniikoihin käytetään selvästi vähemmän aikaa kuin perinteisissä painilajeissa, joissa niitä hinkataan ja hinkataan kyllästymiseen asti, jos hyväksi haluaa. Eli lukkopainissa ja varsinkin BJJ:ssä uuden oppimisen osuus korostuu, eikä ole niin saman toistoa ja junnausta.

Mielestäni positiivisena puolena on myös lopetusten suora yhteys todelliseen kamppailuun, kun päämääränä on vastustajan saaminen luovuttamaan raajan tai nivelen rikkomisen tai tajuttomaksi kuristamisen uhan edessä. Realistisempaa kuin tavoite, jossa hartiat yritetään saada hetkeksi mattoon, mikä on oikeastaan aika hassu päämäärä.

". Omasta kokemuksestani nimittäin laji on vielä enemmän voimalaji kuin kreko."

Katsohan esim. tuo yksi yllä linkitetty Garcian matsi. Harvoin krekokisoissa taitaa olla vapaatapainoluokka?? niinkuin esim. judossa, bjj:ssä ja lukkopainissa.