Millä perusteilla valita tiedostojärjestelmä:
-Pitääkö kestää sähkökatko tai äkkisammutus muusta syystä?
-Suorituskyky, odotteluajat?
-Miten isoja tiedostoja pitää voida tallentaa?
(esim. fat:issa max koko on n.4GB)
Ja osa edellisistä riippuu ainakin seuraavista seikoista:
-Muistitikku,kovalevy vai optinen?
-Luentakerrat?
-Kirjoituskerrat?
-Pieniä tiedostoja vai isoja tiedostoja, keskikoko tai mediaanikoko?
-fragmentoituminen ajan myötä?
-----------
Kannattaako /home hakemisto olla eri partitiossa, jotta voisi käyttää luotettavampaa tiedostojärjestelmää kuin ohjelmistopuolella, jossa puolestaan suorituskyky on tärkeämpi?
Levyissä "neula" liikkuu kiekon pintaa pitkin ja flash-muistitikulla pitää deletoida blokit ennen (uudelleen)kirjoitusta. Onko taattu, että esim. ext3:n blokit ovat vastaavia kuin muistitikun fysikaaliset blokit?
-Pitääkö kestää sähkökatko tai äkkisammutus muusta syystä?
-Suorituskyky, odotteluajat?
-Miten isoja tiedostoja pitää voida tallentaa?
(esim. fat:issa max koko on n.4GB)
Ja osa edellisistä riippuu ainakin seuraavista seikoista:
-Muistitikku,kovalevy vai optinen?
-Luentakerrat?
-Kirjoituskerrat?
-Pieniä tiedostoja vai isoja tiedostoja, keskikoko tai mediaanikoko?
-fragmentoituminen ajan myötä?
-----------
Kannattaako /home hakemisto olla eri partitiossa, jotta voisi käyttää luotettavampaa tiedostojärjestelmää kuin ohjelmistopuolella, jossa puolestaan suorituskyky on tärkeämpi?
Levyissä "neula" liikkuu kiekon pintaa pitkin ja flash-muistitikulla pitää deletoida blokit ennen (uudelleen)kirjoitusta. Onko taattu, että esim. ext3:n blokit ovat vastaavia kuin muistitikun fysikaaliset blokit?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiintolevylle Ext3, JFS, ReiserFS tai XFS. Kaikki ovat hyviä ja luotettavaia. Tiedostojärjestelmän valinta on lähinnä makuasia. Normaalikäytössä eroja ei huomaa.
Muistitikulle ext2 ja flashlkiintolevylle vielä noatime-optiolla. Flashissa kun on rajalliset kirjoituskerrat.
Flashilla ja kiintolevyllä fyysiset lohkot eivät näy ulos, vaan ovat levyn ohjauslogiikan luomaa lumetta.
http://linux.fi/index.php/Tiedostojärjestelmä
"Normaalikäytössä eroja ei huomaa. "
Jaha, ja mitä ihmettä se normaalikäyttö mahtaa olla?
Uudellakin koneella joutuu odottelemaan pikku ohjelmien latautumista monta sekuntia ja huonommalla laitteistolla tietysti kauemmin.
Ei-insinöörikin saattaa käyttää jotain todella tehosyöppöä, joka käyttää jatkuvasti kovalevyä raskaasti.
"Flashilla ja kiintolevyllä fyysiset lohkot eivät näy ulos, vaan ovat levyn ohjauslogiikan luomaa lumetta."
Flashin lohkoilla luulisi olevan selvä ohjelmistomerkitys, joka toivottavasti huomioidaan käyttöjärjestelmässä. Esim. jos joku ext2 lohko kattaa yhden flash-lohkon ja 25% toisesta flash-lohkosta, niin sitten sen tietyn yhden ext2 lohkon muuttaminen voi vaatia kahden eri flash-lohkon pyyhkimistä ja uudelleenkirjoittamista.
tiedostojärjestelmän valinta riippuu kovalevylle tallnnettavista tiedostoista.
ReiserFS pienille tiedostoille
XFS suurille tiedostoille
EXT3 normaali valinta. Ei ole parhaimmillaan ilmeisesti ääripäissä.
...että sitä tuskin enää kehitetään, projekti kuoli kasaan kun tää heppu meni ja tappo akkansa. ext3 on järkevin valinta, yleinen ja kehitetään takuulla tulevaisuudessakin.
XFS, ftw.
http://oss.sgi.com/projects/xfs/
XFS: A high-performance journaling filesystem.
XFS combines advanced journaling technology with full 64-bit addressing and scalable structures and algorithms. This combination delivers the most scalable high-performance filesystem ever conceived.
Flash in pitäisi kestää 100.000 (satatuhatta) kertaa. Miten tiedostojärjestelmään saa laskurin, joka varoittaa kertojen täyttymisestä? Tarkan määrän luulisi riippuvan lämpötiloista. Entä ennakkovaroitus bad sectorien ilmaantumisesta?
Varsinkin läppärissä on hyvä jos kovalevyä voi pitää kiinni 90% ajasta. Gigan flash-tikun vaihtelu esim. 6kk välein lienee sopiva hinta virransäästöstä ja yhden melulähteen vaimentamisesta.
Ehkä USB-haaroittimen päähän 4GB flash harvemmin kirjoitettavalle datalle ja halvempi 1GB flash useammin kirjoitettavalle datalle, jotta selviäisi vain sen halvemman USB-flashin vaihtelemisilla.
Latenssit pitää laskea isoksi miinukseksi kovalevyille. Siksi pienten hajanaisten tiedonpalasten haku sieltä täältä on vahvinta aluetta flashille ja voisin kuvitella, että siinä tehtävässä kovalevyjen tiedonsiirtonopeudet ylittyvät. Mitkä linux hakemistot ovat sellaisessa käytössä kaikkein suurimmassa määrin?