Nyksät nalkuttaa kun kalkkunat, haukkuu ja mesoo kuin viimeistä päivää? Eihän tää enää oo edes keskustelua. Täällä jo on muijasota päällä. Pysytäänpäs asiassa ja keskustellaan, se ei ole keneltäkään pois, ei nyksiltä eikä exiltä, eikä edes tulevilta nykyisiltä nyksien nyksiltä jotka ovat kohta exiä.
Annetaan exien hoitaa omat lapsensa niinkuin he ovat tehneet aina ennekin hyvin ja äidillisesti, eikä arvostella heitä, he osaavat asiansa. Kun annetaan äideille perherauha, kaikki toimii. Nyksien aika tulee sitten, kun heillä on oma perhe, silloin he voivat näyttää miten he osaavat lapsiaan, niitä omia hoitaa.
Tää tämmönen kun ei johda mihinkään.
Sopu sijaa antaa, jos miehellä on kaksi perhettä, se edellinen ja kenties tämä tuleva tai oleva, niin siihen nyksien pitää sopeuta. Eivät he itsekkään jättäisi painostuksen alaisena omia lapsiaan, miksi sitä pitää vaatia eronneelta mieheltä. Tässä sen verran yleistystä, että sopuratkaisu olisi hyvä. Keskustellaan antoisasti ja kerrotaan tutnemuksia, ei haukuta toisen tapaa, sillä jokaisen tapa on oikea, väärää tapaa ei ole.
Annetaan exien hoitaa omat lapsensa niinkuin he ovat tehneet aina ennekin hyvin ja äidillisesti, eikä arvostella heitä, he osaavat asiansa. Kun annetaan äideille perherauha, kaikki toimii. Nyksien aika tulee sitten, kun heillä on oma perhe, silloin he voivat näyttää miten he osaavat lapsiaan, niitä omia hoitaa.
Tää tämmönen kun ei johda mihinkään.
Sopu sijaa antaa, jos miehellä on kaksi perhettä, se edellinen ja kenties tämä tuleva tai oleva, niin siihen nyksien pitää sopeuta. Eivät he itsekkään jättäisi painostuksen alaisena omia lapsiaan, miksi sitä pitää vaatia eronneelta mieheltä. Tässä sen verran yleistystä, että sopuratkaisu olisi hyvä. Keskustellaan antoisasti ja kerrotaan tutnemuksia, ei haukuta toisen tapaa, sillä jokaisen tapa on oikea, väärää tapaa ei ole.
Vastaukset 34
Vanhimmat
"Liisaihmemaassa".
Aloitat heti uusia puolisoita moittimalla? Hymyilyttää tuo "nyksät, jotka ovat kohta exiä".
Ei kovin sopuisa aloitus. Hyvä verhoamisyritys kylläkin. ;)
"Nyksien aika tulee sitten, kun heillä on oma perhe, silloin he voivat näyttää miten he osaavat lapsiaan, niitä omia hoitaa."
Mitä jos menisit sinne eronneiden palstalle?
ja rauhaisassa mielessä kirjoitettu. Ja ei ollut liisaihmemaassa kylläkään.
itse kirjoittamieni juttujen kehumista. Ihan noin yleisen vaatimattomuuden nimissä. Hih!
ok?
"aloittajan kirjoitus oli hyvä ja rauhaisassa mielessä kirjoitettu. Ja ei ollut liisaihmemaassa kylläkään."
Mistä tämän lauseen kirjoittaja tietää, kuka oli kirjoittanut aloituksen, ellei hän ITSE?
Nyt tulee kaikuja kaukaa: "Aloittajan kirjoitus oli ensimmäinen ja paras. Seuraavat kirjoitukset ovat aina kakkosia ja vähempiarvoisia. Siihen on vain seuraavien kirjoittajien tyytyminen, että ensimmäiset kirjoitukset ovat aina ykkösiä."
nimimerkillään. Ja kait mä tiedän kuka olen....
aloittajan olevan "liisaihmemaassa"???
Tekisi mieli kysyä ap:ltä, että etkö oikeasti parempaan pysty? Ei mikään ihmekään, että palstalla pitää tapella, kun yrityksistä huolimatta viha, asenteellisuus ja katkeruus paistaa läpi. :( Mutta en kysy, koska ilmiselvä provohan tämä on, sillä kukaan ei pystyisi olemaan huomaamatta tuollaista asenteellisuutta. Sitä tosiaan mietin, että kun täällä ei yksikään ex vs. nyx riita ole selvinnyt, niin kannattaisiko exien oikeasti rantautua omalle palstalleen eli avioero/avoero/yh-palstalle? Ei tosta tule yhtään mitään, joten miksi ihmeessä lähteä haastamaan riitaa naapuriin huvin vuoksi? Ja tarkoitan näitä ap:n kaltaisia tapauksia, en yleisesti exiä, jotka oikeasti kohdanneet jonkun ongelman ja tulevat ratkaisumielessä kyselemään sitä toista näkökantaa tai omia kokemuksia.;)
Sinänsä omasta mielestäni koko suomi24 lost case eikä keskustelua edes kannata hakea tälläiseltä paikalta.
Melko ristiriitaista kirjoittaa, että tahdot elää sovussa kun oma tekstisi on asenteita täynnä: nyksät, jotka ovat kohta exiä jne.
Mitäpä, jos sinä poistuisit palstalta ohjeinesi, koska tämä on uusperhepalsta ja sinä et uusperheessä elä. Miten ihmeessä sinä siis niissä asioissa toisia neuvomaan itsekään...
Kohta 1: "Nyksät nalkuttaa kun kalkkunat, haukkuu ja mesoo kuin viimeistä päivää?"
-Nyksätkö täällä keskenään kinastelee???
Kohta 2: "Annetaan exien hoitaa omat lapsensa niinkuin he ovat tehneet aina ennenkin hyvin ja äidillisesti"
-KYLLÄ, kyllä annetaan kunhan ne exätkin hyväksyisivät, että kenties siellä isän luona voi olla toisenlaiset säännöt eivätkä puuttuisi niihin!
Kohta 3: "Nyksien aika tulee sitten, kun heillä on oma perhe, silloin he voivat näyttää miten he osaavat lapsiaan, niitä omia hoitaa."
-Mistä päättelet että kaikki nyksät ovat lapsettomia? Jos uusperheeseen kuuluu "sun, mun ja meidän"" lapsia, niin eiköhän nyksällä ole samanlainen oikeus KAIKKIEN lasten kasvatukseen, vai pitäisikö aina miehen lasten läsnäollessa pysytellä nurkassa ja odotella exän ohjeita?
Kohta 4: "Jos miehellä on kaksi perhettä...."
-HALOO, miten niin kaksi perhettä????? Luuletko sinä kuuluvasi vielä ex-miehesi perheeseen??? Ex-miehesi perheeseen kuuluu hänen VAIMONSA, sekä lapset(uudet sekä vanhat), et sinä!
Tässä nämä päällimmäiset tuntemukset kirjoituksestasi!
kanssani eri mieltä, mutta TÄMÄ kirjoitus oli hyvä!
ainakin mitä (ex)-appivanhempien suusta kuulen, lasten vuoksi ex-vaimokin on perhettä/sukua. Ainakin meillä näin.
kunnes lapsi on täysi-ikäinen. sitten se on soromnoo.
kysypä exältäsi, oletko hänen perhettään!
Joka antoi ap:lle palautetta.
Olen kertaalleen eronnut, ex-mieheni kanssa saimme 2 lasta. Nykyisen mieheni kanssa olemme olleet naimisissa jo yli 7 vuotta. Miehelläni on edellisestä avoliitostaan yksi lapsi, yhteisiä meillä ei ole jos yhtä nelijalkaista ei lasketa mukaan, meidän "karvavauvaa" =o)!!!!
Itselleni ei tulisi mieleenkään moinen väite, että olisin missään määrin perhettä ex-mieheni kanssa, puistattaakin moinen ajatus vaikka tulemmekin hyvin toimeen. Hänellä on oma perheensä, ja lapsiemme isä hän on koko loppuelämänsä!!!
Lapset saavat olla isällään ja hänen nyksällään niin paljon kuin haluavat, enkä minä tunne tarvetta antaa neuvojani nyksälle heidän kasvatuksestaan. Luotan heidän maalaisjärkeensä lasten kanssa. Ja jos joku lasten sieluun siellä sattuu, niin sattukoon! Siellä saa minun puolestani olla erilaiset säännöt kuin meillä.
Ihan samalla tavalla kohtelen mieheni lasta silloin kun hän on meillä. Tasa-arvoisena muiden kanssa. Eli vaadin häneltä samoja asioita kuin omiltanikin, niin "hyvässä kuin pahassa", ja suljen korvani mieheni exän ohjeilta!
Nyt en tarkoita, että kiusallanikin tekisin aina päinvastoin kuin mieheni ex "määrää", mutta oma kotini on kuitenkin oma kotini, ja siellä ei määrää kukaan muu kuin mieheni ja minä!
Tulipa taas tekstiä, ja nyt päätin etten enää kirjoittele "puskista", nimeni olkoon tästä lähtien HelmiOrvokki*
koira :-)
Koirathan on aivan ihania!!!
Olen lämpimästi tervetullut lapseneni exäni vanhemmileen ja meillä on aina anopin kanssa hauskaa. Käymme yhdessä shoppailemassa ym, ollaan tosi hyvi ystäviä, aina autetaan toista. Exmiehen naiset taas eivät ole edes väleissä, kun heitä suututtaa että minä olen lapsineni anopin kanssa väleissä. Hih, se on tosi hauskaa. Anoppi ja appi sanoikin että olet kuin tytär heille, parasta mitä heillä on. Sanoin että samoin teille.
paras polttoaine. Noinko sinä aiot toimia oman poikasi kanssa, jos hän joskus päättää erota: hylkäät oman lapsesi ja otat ex-miniän "tyttäreksesi"? Kyllähän ex-miniän kanssa täytyy olla väleissä jo lastenkin vuoksi, mutta että hylätä oma poikansa....huh.
Olen itsekin ex, enkä ikimaailmassa olisi kokenut mielihyvää, jos mies olisi menettänyt välinsä vanhempiinsa meidän eromme vuoksi. Kun parisuhde päättyy, se on kahden ihmisen välinen asia, eikä sukua pidä siihen sotkea. Miehelläsi on ollut syynsä jättää sinut, eikä niitä kukaan ulkopuolinen voi tuomita.
ja ex mieheni olemme molemmat lastemme kanssa tervetulleita yhdessä ja erikseen anoppilaan, mutta suoraan ovat pojalleen sanoneet, että ei tuo nuorikkoansa, koska petti lastensa äitiä hänen kanssaan ja perhe hajosi. Ex-mieheni on ymmärtänyt yskän, nyksä suuttunut ja vannoo kostoa apelle ja koko maailmalle.
eronsa sivistyneesti, ilman että muut suku ja ystävät siitä kärsii? Opettele sinäkin.
olen hoitanut eron sivistyneesti niin, etten ole vaatinut sukulaisia, omia tai miehen, ottamaan kantaa tai valitsemaan puolia. Sinä sen sijaan olet nostattanut sodan ja tehnyt railon exäsi ja hänen sukunsa väliin. Tyylikästäkö? Huh!
Ja olen muuten erinomaisissa väleissä ex-mieheni sukuun. Juuri tapaninpäivänä olivat luonani kylässä.
onko äiti hoitanut lapsensa "äidillisesti" jos oma tytär ei halua tavata tätä äitiään ollenkaan?? Vihaa kuulemma niin paljon!
En ole koskaan kuullutkaan, että lapset äitiä vihaisi, ilman että joku olisi siihen yllyttänyt.
Onkohan tällä äidillä tapahtunut ex-miehen ja nyksän taholta painostusta,uhkailua ja muuta, että äidin mielenterveys pettänyt totaalisesti kun ei ole jaksanut puolustella? Ja lapset käännytetty äitiänsä vastaan...mietin vain kun tätä mulle yritettiin, mutta onneksi selvisin..
Kirjoitin taannoin, että Lissu "myrkyttää omien lastensa mielet."
Great! Nyt Lissukin "myrkyttää" ("vastaan" tosin, mutta kuitenkin)! Hän on myös alkanut käyttää sanaa "päsmäröidä". Minusta on mukavaa, että uudet ilmaukset tarttuvat häneen näin nopeasti. Näin se sanavarasto laajenee ja yleissivistys karttuu.
Nyt ei tarvitse enää niin kovasti sovittaa sitä täällä oppimaansa "asema" -sanaa lauseisiin, kun ei sitä millään saa ymmärrettävästi sopimaan.
Hienoa "vuorovaikutusta", Lissu!
on päässyt osalliseksi miehen sukuun, niin hän kuvittelee liikoja itsestään. Samalla hän on kateellinen miehen ex vaimolle, koska hänestä suvun keskellä puhutaan pelkkää hyvää ja muistellaan. Verrataan aina kun edellinen miniä teki niin ja näin, niin sinunkin pitää tehdä samalla lailla. Nyksää suututtaa kun miehen ex vaimo on edelleen tärkeä siellä miehen suvussa. Miksei olisi. Hän on kuitenkin miehen lasten äiti.
Heräähän taas unestasi!
Jos ihmisillä on vähääkään niitä sosiaalisia taitoja, ei kukaan kehuskele toiselle exän erinomaisuudesta. Ja jos sellaiseen joku sortuukin, on kypsymättömyyttä siltä exältä kokea asiasta mielihyvää.
Olen itse ex-vaimo, eikä minulla ole koskaan ollut tarvetta kilvoitella ex-anopin suosiosta exäni nykyisen puolison kanssa. Ja ovatpa ex-appivanhempani ja muu suku niin fiksuja, ettei moisia höpinöitä ole koskaan ollutkaan. Molemmat olemme mahtuneet suvun kanssa saman pöydän ääreen ja tulleet hyväksytyksi omina itsenämme, vaikka erilaisia olemmekin. Ja sehän on lastenkin etu.
Itse en myöskään koskaan keskustelisi nykyisten appivanhempieni kanssa mieheni exästä, lasten äidistä, millään tavoin negatiiviseen sävyyn. Ikinä en ole myöskään kokenut tulevani vertailluksi exään heidän puoleltaan. Olen käsittänyt, että appivanhemmilla on miehen exään asialliset välit, kun kohtaavat, vaikka eivät ole tekemisissä muuta kuin lapsiin liittyvissä tilaisuuksissa.
Mitä, jos ihan oikeasti lakkaisit miettimästä exääsi ja hänen uuteen kumppaniin liittyviä asioita ja suuntaisit katseesi tulevaan. Tunnut elävän vain tämän yhden asian ympärillä, kun käyt täällä nettipalstalla päivittäin pyörittelemässä samaa asiaa.
Ovatko naiset tosiaan niin heikkoja tänä päivänä, ettei uskalleta selvittää eroa yksin sen osapuolen kanssa, jota se oikeasti koskee: sitä ex-miestä?
Kerätään koko suku kummin kaimoja myöden haukkumaan miestä ja tämän uutta puolisoa ja hykerrellään tyytyväisenä, kun saadaan jättäjä kärsimään. Kukaan ei sitten viitsi kysyä siltä lähteneeltä osapuolelta, miksi tämä lähti. Olisiko siinä parisuhteessa voinut kuitekin olla sellaisia asioita, että siinä eläminen oli mahdotonta? Jätetty osapuoli kerää helposti kaikki sympatiat (ja nyt en tarkoita, etteikö saisi saada sympatiaa ja että hänessä olisi kaikki vika), mutta liitto on aina kahden kauppa.
Samalla sitten laitetaan uusi puolisokin maan rakoon, vaikka tällä ei olisi mitään tekemistä eron kanssa ja joka pahaa-aavistamatta avoimin mielin on aloittamassa parisuhdetta.
En väitä kaikkien exien toimivan näin, mutta tästä kirjoituksesta kyseinen toimintatapa ja ajatusmaailma kuultavat selvästi.
Ihmiset eivät uskalla usein miettiä omaa osuuttaan siihen, miksi toinen otti ja lähti ja hakeutui uuden kanssa suhteeseen. Itse tiedostan omatkin virheeni suhteissa, ja erään pitkäaikasen kihlattuni kanssa kun suhde meni poikki, niin kävimme yhdessä läpi asioita, jotka tähän eroon johtivat. Kumpikin tiedostaa oman osuutensa, ja voi jatkossa yrittää välttää tekemästä näitä samoja virheitä uusissa suhteissa.
Ja tosiaan, miksi ihmeessä sotkea koko toisen suku mukaan koko hommaan? En voi tajuta. Itseäni ei ees pahemmin kiinnosta, mitä kenenkin suku minusta ajattelee. Enhän ole seurustelusuhteessa sukuun, vaan mieheen? Itselläni on muutenkin paljon muuta tärkeämpää ajateltavaa kuin se, miten pääsisi toisen suvun ihanneminiäksi. Nykyinen miesystäväni ei kovin kauan ehtinyt lapsensa äidin kanssa yhdessä olla eikä myöskään naimisissa, joten mitään liittoa en ole rikkonut enkä kyllä edes suhdetta. Mutta jos näin vaikka miehen suku haluaisi joskus ajatella, niin siitä vaan. Ei ole minun päänsärkyni eikä ole edes kauheeta hinkua olla paljon tekemisissä sukulaisten kanssa, ei omien (ihan lähipiiriä lukuunottamatta) eikä toisenkaan. Mitä vähemmän sukulaisia hääräämässä ympärillä, sen parempi minulle :) Läheisimmät riittävät täysin mainiosti.
Töissä kaikki eronneet ihmiset lähes tulkoon ovat samaa mieltä.
kaikki olivat samaa mieltä :D Todella edustava otanta...Minun ystäväpiirissäni, itseni mukaan lukien, ero on johtunut parisuhteen ongelmista. Siitä syystä uskon, että eroihin ei koskaan liity kolmatta osapuolta ;)
Hei, kuten varmasti ymmärsit: eroja ja niiden syitä on moninaisia, osalla on jo uusi katsottuna valmiiksi ja toisilla ei. Siitäkin huolimatta alkuperäinen syy on siinä epätyydyttävässä liitossa.
Mutta olennaiseen et ottanut kantaa: miksi kaksi ihmistä ei voi hoitaa eroa keskenään, vaan siihen vedetään (huom. usein naiset) koko suku naapureita myöden mukaan?
korostunutkaan jouluna, kun olet täällä taas egoasi korottamassa :)
näin voisi päätellä....
meillä on aika pieni suku toisaalta ja toisaalta en halua olla kaikkien serkkujen ym kanssa kauheasti tekemisissä. En vain ole sen tyyppinen ihminen, joka jaksaisi kauheasti sukujuhlia ym.