Kiva nähdä että äidit innostuneina tekee pakkauksia miehilleen,itselläni ei kyl kävis mielessäkään.
Kyl se musta on niin että äidit ne sen kovimman duunin loppujen lopuks tekee ja isän pitäis kyl hemmotella ja ostella äidille ja vaaville juttuja.
Ja onhan niitä supermiehiä toki olemassa jotka näin tekevät,vievät vaimon lomalle kun äiti toipunut synnytyksestä jne... Se on minusta hienoa ja mielellään sellaista miestä äitikin jaksaa muistaa. Monet miehet vaan tuppaa pitämään äitiyttä itsestäänselvyytenä eivätkä välttämättä ihan arvosta sitä kaikkea mitä äidit tekevät.
Ystäväpiirissäni on miehiä jotka jääneet isyyslomalle juuri siitä syystä että ovat halunneet myöskin kantaa kortensa kekoon eli ovat olleet vuoden lapsen kanssa kotona,näin lapselle ja isällekin muodostuu hyvä suhde jo pienestä pitäen.
Ei se 9kk raskaana ainakaan minulla herkkua ole koskaan ollut pikemminkin todella rankkaa aikaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Tottakai sitä välillä haluaa myös itsekin juoda yhden siiderin tai kun ottaa päähän niin polttaa tupakan mutta lapsen voinnin takia ei sitä tee mutta mies sitten voi juosta baareissa minkä jaksaa tai käydä töiden jälkeen "yhdellä".
Ex-mieheni oli valmis luopumaan alkoholista ja tupakasta raskauteni ajan ja se oli minusta hienoa,osasi asettua minun asemaani ja näinhän se onkin helpompaa. Ei tarvitse riidellä siitä kun toinen juoksee kokoajan milloin missäkin vaan voidaan yhdessä odottaa lasta.
Synnytyskään ei ole mikään pikku juttu ja naiset harvemmin pitäävt varpajaisia vaikka eivätkö he juuri tee sen kovimman duunin?
Toisaalta harvaa edes kiinnostaa mikään baari ilta kun saanut ihanimman nyytin käteen :)
Edelleenkin vaan tuntuu ettei naista äitinä tulla koskaan tässä yhteiskunnassa arvostamaan. Miehen on helppo sanoa haluavansa lasta ja sitten häipyvänsä tai toteavan ettei ollutkaan valmis mutta me äidit,kuinka moni meistä pystyy oikeasti oman lapsensa hylkäämään ja elämään itsekkäästi sitä omaa elämää?
Enemmän kunniaa meille äideille jotka haluamme ja ajattelemme lastemme parasta,valvomme yöt,unohdamme kiireen keskellä syödä,väsyneinäkin hoidamme kotiaskareet ja lista on loputon....
JA teille isille/miehille jotka jaksatte olla vaimon tukena ja muistatte äitiä aina välillä ettekä unohda hänen arvokasta työtään,on hienoa nähdä että maailmassa on vielä miehiä jotka eiv't pidä naista itsestäänselvyytenä!!!
Kyl se musta on niin että äidit ne sen kovimman duunin loppujen lopuks tekee ja isän pitäis kyl hemmotella ja ostella äidille ja vaaville juttuja.
Ja onhan niitä supermiehiä toki olemassa jotka näin tekevät,vievät vaimon lomalle kun äiti toipunut synnytyksestä jne... Se on minusta hienoa ja mielellään sellaista miestä äitikin jaksaa muistaa. Monet miehet vaan tuppaa pitämään äitiyttä itsestäänselvyytenä eivätkä välttämättä ihan arvosta sitä kaikkea mitä äidit tekevät.
Ystäväpiirissäni on miehiä jotka jääneet isyyslomalle juuri siitä syystä että ovat halunneet myöskin kantaa kortensa kekoon eli ovat olleet vuoden lapsen kanssa kotona,näin lapselle ja isällekin muodostuu hyvä suhde jo pienestä pitäen.
Ei se 9kk raskaana ainakaan minulla herkkua ole koskaan ollut pikemminkin todella rankkaa aikaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Tottakai sitä välillä haluaa myös itsekin juoda yhden siiderin tai kun ottaa päähän niin polttaa tupakan mutta lapsen voinnin takia ei sitä tee mutta mies sitten voi juosta baareissa minkä jaksaa tai käydä töiden jälkeen "yhdellä".
Ex-mieheni oli valmis luopumaan alkoholista ja tupakasta raskauteni ajan ja se oli minusta hienoa,osasi asettua minun asemaani ja näinhän se onkin helpompaa. Ei tarvitse riidellä siitä kun toinen juoksee kokoajan milloin missäkin vaan voidaan yhdessä odottaa lasta.
Synnytyskään ei ole mikään pikku juttu ja naiset harvemmin pitäävt varpajaisia vaikka eivätkö he juuri tee sen kovimman duunin?
Toisaalta harvaa edes kiinnostaa mikään baari ilta kun saanut ihanimman nyytin käteen :)
Edelleenkin vaan tuntuu ettei naista äitinä tulla koskaan tässä yhteiskunnassa arvostamaan. Miehen on helppo sanoa haluavansa lasta ja sitten häipyvänsä tai toteavan ettei ollutkaan valmis mutta me äidit,kuinka moni meistä pystyy oikeasti oman lapsensa hylkäämään ja elämään itsekkäästi sitä omaa elämää?
Enemmän kunniaa meille äideille jotka haluamme ja ajattelemme lastemme parasta,valvomme yöt,unohdamme kiireen keskellä syödä,väsyneinäkin hoidamme kotiaskareet ja lista on loputon....
JA teille isille/miehille jotka jaksatte olla vaimon tukena ja muistatte äitiä aina välillä ettekä unohda hänen arvokasta työtään,on hienoa nähdä että maailmassa on vielä miehiä jotka eiv't pidä naista itsestäänselvyytenä!!!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Todella hyviä pointteja!
Tosin sen verran, että voihan sitä miehelleen oota isyyspakkauksen ihan rakkaudesta ja pyyteettömästi. Sitähän se toisen rakastaminen pohjimmiltaan on, että tehdään toiselle asioita joista tämä nauttii ilman etä odotetaan aina vastapalvelusta.
(Eikä minun tilanteessani ainakaan olisi ollenkaan jees jos mies jäisi isyyslomalle siis minun tilalleni kotiin - hän kun ansaitsee tuplasti sen mitä minä!)
Ole vähän sitä mieltä, että myöskin se, että nainen kantaa lasta sen 9 kk antaa naiselle paremmin aikaa a mahdollisuuden sopeutua uuteen tilanteeseen. Miehelle se taa on vaikeampaa sillä hän ei itse tunne potkuja ja muita oloja mitä raskaus tuo tullessaan!
Mutta noita "uhrausia" olenkin tässä viime aikoina pohtinut, onko oikein vaatia miestä jättämään alkoholi ja tupakkatuotteet vain sen takia, että minäkään en niitä voi käyttää?
Mitenkäs sitten, jos naisen ei tee mieli seksiä yhtään, koko raskauden aikana, niin pitääkö toinen tyydyttää siitäkin huolimatta ettei itse koe yhtään mitään (ehkä pikemminkin jopa vasten tahtoaan)
Missä se raja menee ja miten paljon pitää saada extrahemmottelua omaan suuntaansa?
tukea, lämpöä tai hellyyttä ole isä liiemmin jaellut mutta olen ajatellut että ehkä se sitten asia konkretisoituu hänellekin kun vauva syntyy ja onhan se, ainakin itse näin ajattelen, että hänellä on tällainen ylläri odottamassa jossa on ajateltu hänen ja vauvan tulevia yhteisiä hetkiä... Rakkauttani minä tämän haluan tehdä, ei kaikki miehet osaa olla pitkänä odotusaikana hengessä mukana kun eivät voi tietää mitä nainen käy läpi.
t. Toiveissa eläen
Mikä se isyyspakkaus on? tekeekö siis naiset miehilleen jonkun pakkauksen ja mitä siihen tulee?
Muutama otsikko sitten oli yksi äippä listannut mitä laittaa omaan isyysboxiinsa. Lueppa sieltä niin saat käsityksen aiheesta. Siinä oli tosi kaiken kattava lista mitä sinne voi laittaa ja yleensä tämä kotitekoinen isyyspakkaus on siis äiskän tekemä pakkaus vaavin isälle:)
Noh, oma raskausaikani oli viimeksi ihanaa aikaa, alun pahoinvointeja ja väsymyksiä lukuunottamatta. Niistä yli päästyä loppuun asti oli olo, kuin ei raskaana olisikaan..
Eli ihan tasa-arvon nimissä, en ymmärrä miksi siitä tehdään niin iso numero ja miksi naista pitäisi palvoa raskausaikana. Hemmottelua pitäisi saada muulloinkin! Synnytystäkään en näe minään ihme tapahtumana, sehän on luontoon kuuluva tapahtuma ja miljoonat naiset ovat synnyttäneet ennen meitä ja synnyttävät yhä..
Ihan naurettavinta on mielestäni tuo miehen kotiin kahlitseminen, että mies ei saa käydä baarissa jos odottava äiti ei voi mennä.
Naiset tässä tuntuvat muuttuvan koko ajan itsekkäimmiksi, että miehillä ei pitäisi olla kohta arvoa enää ollenkaan.
Todellakin teen miehelleni isyyspakkauksen, ja eikös apnkin pitäisi tehdä tuolla logiikallaan, että isä sopeutuu asemaasi - itse saat äitiyspakkauksen, kuuluuhan isänkin siis saada. Eikun ai niin, sehän menikin niin että tasa-arvoa käytetään vain silloin, kun nainen siitä hyötyy.
"isyyspakkaus" on täysin turha ja itse olisin loukkaantunut jos olisin sellaisen saanut.
Onneksi vaimoni ei luule, että olen niin heikko etten voi vaihtaa vaippaa ilman suojaimia.
Muutenkin nuo lukemani sisällöt ovat syvältä.
Itselläni ainakin on tärkeintä vaimon ja lapsen hyvinvoiminen ei oma napa.
Hienoa kuulla miehen mielipide tästä asiasta sillä uskon että kovinkaan moni mies ei oikein innostu tuosta isyyspakkauksesta muutenkaan.
Sitäpaitsi äitiyspakkauksessa on enimmäkseen tavaroita lapselle vaikka kantaakin nimeä äitiyspakkaus ja siks musta ei voi verrata isyyspakkausta isyyspakkaukseen.
Hienoa myös kuulla että sinulle vaimosi ja lapsesi hyvinvointi on etusijalla,juuri tuollaisia miehiä tarvitaankin lisää!!!
Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi :)
jos raskautesi on ollut helppo ja ihanaa aikaa. Et sitten voi millään ymmärtää, mitä se on silloin, kun se alun pahoinvointi (tarkoittaa oksentamista puolen tunnin välein vuorokauden ympäri) ei menekään ohi alussa. Sen takia joutuu olemaan päiviä sairaalassa tiputuksessa ja on vatsataudissa yhdeksän kuukautta. Et myöskään tiedä, mitä tarkoittavat ennenaikaiset supistukset, jotka kahlitsevat vuodelepoon, lantionlöystymiskivut, jotka kahlitsevat vuoteeseen vielä sittenkin kun vauva jo saisi syntyä ja monet muut isot vaivat, joita toiset raskausaikana kokevat.
Kyllä, naiset ovat synnyttäneet ja olleet raskaana aina, mutta aina siihen luonnolliseen tilaan on monia kuollutkin. Nykyisin vähemmän, kiitos siitä, että raskausajan vaivat otetaan huomioon.
Äitiyspakkaus on vauvan tarvikkeita. Isyyspakkaus on isän tarvikkeita. Missä on se pakkaus, joka tulee äidille? Ei missään. Vai hankkiiko joku mies sellaisen vaimolleen?
Ei naista tarvitse palvoa raskausaikana. Mutta kyllä hänen rajoitteet pitää ottaa huomioon ja elää niiden mukaan. Kun minun mieheni on vatsataudissa, hän makaa sängyssä koko ajan ja juoksuttaa minua hakemaan vettä ja mehua ja mitä milloinkin tarvitsee. Ihan ok, mutta entäs kun minä olen vatsataudissa (päivän tai yhdeksän kuukautta, ihan sama). Mies menee vähintäänkin autotalliin, ettei tarttesi vahingossakaan tehdä mitään.
Miksi miehen pitäisi saada jotain ylimääräistä huomiota vauvan takia, kun nainen kerran ei saa sitä saada?
Mikä touhotus ja vouhotus tämä isyyspakkaus vs. äitiyspakkaus on? Luin toisesta ketjusta, että isä saa kaikenlaista krääsää pornofilmistä ihkusödeliikkis-iskä t-paitaan. Ja sitten äitiyspakkauksen tulkitaan tulevan pelkästään äidille.
En tiedä, olemmeko ymmärtäneet äitiyspakkauksen idean väärin. Meillä kun molemmat vanhemmat ovat pukeneet tasapuolisesti lapselle äp:n potkupukuja ja bodeja sekä lueskelleet paketin esitteitä. Pakkaus on meidän perheessämme "perhepakkaus". Tästä pitäisikin soittaa jonnekin kielitoimistoon.
Minä en tykkää siitä, että minut korotetaan raskaana jollekin jalustalle. Myöskään mieheni ei tule saamaan mitään - anteeksi nyt vaan - mautonta ja väkisin väännettyä isihanipuppelisödenuppuli-pakkausta; koita kestää paisuvaa möhköfanttiasi ja siitostesi tuloksia rakkaudella kyhätyn pakettini avulla! Luulen, että mieheni lähinnä vaivaantuisi moisesta.
Huomiointia on meillä tavallisessa arjessa ja toden totta minä vaadin hienon naisen kohtelua joka päivä. Me ollaan tietyssä mielessä varsin konservatiivinen perhe. Minä teen ruuat aina lapseni seuraavaksi hoitopäiväksi (meillä on kotihoitaja) ja huolehdin pyykkirumban. Mieheni puolestaan hoitaa enemmän vaippailuja, nukutusta ja minun laittamani ruuan antamista lapselle jne. Tietysti hän hoitaa enemmän fyysisiä töitä varsinkin loppuvaiheessa. Eli tuo on sitä arjen huomiointia. Ja sitten tietysti on hääpäivät ym. satunnaiset romantiikan teot. Totta kai naisten pitää saada kukkia! Mutta ei ylenpalttisesti sen ansioista, että hoitaa luonnon määräämää tehtävää vapaaehtoisesti luopumalla ehkäisystä.
Kyllä tiedän todellakin, mitä on voida pahoin puolen tunnin välein ja oksentaa ensimmäisenä aamulla miehensä tyynylle. Tiedän, mitä on olla moisessa tilassa ja siltikin vääntäytyä yliopistolle. Liitoskipuja on ollut jne. Tuolloin mieleni ei kuitenkaan kohene siitä, että mieheni edistää ilmastonmuutosta tuomalla minulle kaiken maailman krääsää vaan että hän auttaa tavallisissa arjen asioissa! Eli jos oksentelu vaivaa ja pitäisi tehdä ruokaa seuraavaksi päiväksi, niin silloin ruuanlaittotaidoton mieheni menee lähimarketin valmisruokatiskille jne.
Mutta kuten sanoin jo aiemmin, en ymmärrä tätä nykyajan ostamis- ja kulutushysteriaa. Varsinkaan kun voin itse kävellä kauppaan tai mikä parasta, tilata netistä omilla rahoillani tai mahdollisesti mieheni rahoilla haluamiani tavaroita. Sehän se vasta raskauden kannalta vaarallista olisi, jos mieheni toisi mulle pehmolelun. Siitä voisi seurata mun tapauksessa vaikka sydänhalvaus!
No joo, taidan olla vähän liian vanha ja huumorintajuton tähän keskusteluun. Älkää ottako kaikkea kirjaimellisesti, mulla on sarkasmipäivä.
Menetkö kanssani mahdollisiin seuraaviin naimisiin? ;)
Minulla on juuri sellainen vaimo, joka on kova vaatimaan hellyyttä, kehumista, huolenpitoa ym. huomaavaista kohtelua. Jos hän ei sitä saa, olen minä hänen käsityksensä mukaan moukka. Rahaakin pitäisi olla jaossa runsaasti ja elämän kivaa.
Vaimo on mielestäni surkea äiti, ei osaa hoitaa lapsia saamatta hermoromahdusta, ei osaa tehdä ruokaa ja ei käy kaupassa. Lisäksi minä hoidan kaikki päiväkotikuljetukset. Seksiäkin on saatavilla hyvin harvoin.
Ainakin meillä nainen on kova vaatimaan mieheltä kaikkea mahdollista, mutta itse tarjoaa kovin vähän mitään sellaista, joka helpottaisi miehen elämää. Minä pärjäisin hyvin ilman vaimoa lasten kanssa, mutta hän ei pärjäisi päivääkään lasten kanssa ilman minua.
Avioerosta on puhuttu ja kyllä se lähiaikoina tuleekin.
Kirjoitit juuri kuin menneestä avioliitostani. Exä oli kans aina jotain vailla ja valitti joka asiasta, sit se läks ja tiesin ettei lasten kans jaksa. Psykiatrisella se on ollutkin 2005 lähtien 1-2 kertaa 2kk jaksoja. Eli siis ilman että lapset olisivat asuneet luonani eron jälkeen paljon, ne olisi otettu huostaan.
Ja huomaa tässä Suomalainen oikeuskäytäntö! Käräjät ja hovit antoivat lapset äidillensä, vaikka minun lasten hoidossa ei ollut mitään vikaa ja vaikka sossutätitkin halusivat lapset asumaan luokseni.
Tiedän että sellainen itsekeskeinen nainen ei kertakaikkiaan osaa nähdä kuinka mulkku on, en osaa siihen antaa neuvoja ellei se halua mennä psykiatrille käymään, ja käykää nyt jossain perheneuvolassa ennenku erootte, ompahan kaikki mahdollinen tehty sitten.
tsekin olin vastaan aikoinani perheneuvolaa, mutta ne psykologit oliki tavallaan mun puolella sielläki :D
Että lycka till pelleoikeuslaitoksen kanssa...
Mä en tiedä, onko tämä nyt toisen lapsen ja pienen asunnon myötä synnyttämää inhorealismia, mutta itse en oikein edes aina muista olevani raskaana. Siis tottakai tunnen fyysiset tuntemukset, kun esim. oksennan harva se päivä. Psyykkisesti se ei ole niin ihkuihmeellinen asia, vaikka tänään oli aivan ihanaa nähdä pikkukakkonen ultrassa.
Meillä on mieheni kanssa sellainen sääntö tavaran suhteen, että mitään rakkaustodisteluja ei tarvitse ostaa. Olemmehan olleet naimisissa jo neljä vuotta jne. Ja toinen seikka on se, etten todellakaan halua mitään tavaraa. Inhoan sydämeni pohjasta kaikenlaisia koriste-esineitä, nallehömpötyksiä, vauvasettejä ja muita juttuja. En siis usko, että miehenikään kaipaa mitään isyyspakkauksia. Eiköhän tuo osaa itsekin vanhasta tottumuksesta ostaa tarvittavat tavarat, joita tuleva isä tarvii.
Jos mieheni haluaa minua jotenkin muistaa ja hemmotella - tosin en ole omasta mielestäni mitenkään vajaa tai sairas tai muutenkaan erityiskohtelun tarpeessa - niin ostakoon vaikkapa kukkapuskan tai lahjakortin hierontaan yms. mikä ei jää nurkkiin pyörimään. Helsingissä asutaan nimittäin usein ahtaasti!
En ole koskaan myöskään ymmärtänyt ns. synnytyslahjoja, jotka nainen saa pukattuaan lapsen maailmaan. Yhteinenhän se lapsi on! Toki kukat sain laitokselle ja jotakin ruokaa, mitä itse pyysin, mutta siinäpä se.
Toisen lapsen kohdalla mua itse asiassa ahdistaa aivan suunnattomasti taas mahdollinen lahjarumba. Meillä on paljon sukua ja tuttuja, jotka varmasti haluavat muistaa vauvaa tavalla tai toisella. Kuitenkin vaatteita, leluja ja kamaa on jäljellä edellisestäkin ihan liikaa! Ajattelinkin ehdottaa sievästi, että jos tulette vauvaa katsomaan, niin älkää täyttäkö hyllypintojamme vaan tuokaa sen sijaan kahvipullat tullessanne.
Älkää ymmärtäkö väärin. En ole mikään romantiikan vastainen "jätkä" tai sukupuoleton huoltaja mieheni rinnalla kotona. Ehkä vain omintakeinen maku ja pieni asunto sekä tuoreessa muistissa oleva vauvan roina ei jaksa nyt sytyttää, kun on muitakin asioita mietittävänä kuin raskaus. Sen verran kuitenkin tsemppasin, että keräsin ns. vähemmän tunnearvoa sisältäviä Disney-romuja ja muita ihkusödejä leluja muovikassillisen ja vein ne läheiseen pakolaisten vastaanottokeskukseen.
tuo isyyspakkaus. Itse elän huumorisuhteessa, joten uskon että tuleva iskä ymmärtää huumoria, jos saa pakkauksen. Onpahan jotain hauskaa!! Ja onhan se tavallaan kiitos minun ihanalle miehelleni siitä, että on pitänyt minusta hyvää huolta odotuksen aikana! Ihana mies..
Äitiyspakkauksessa tulevat tarvikkeet on vauvalle ja jos siellä nyt jotain kortsuja ja liukkaria on niin eiköhän ne ihan yhteisessä käytössä vanhemmilla ole (toivottavasti ainakin ;))
En henkilökohtaisesti taida kallistua tuohon isyyspakkaukseenkaan. Jos jotain tarpeellista tulevalle isukille pitää hankkia niin hankin ne sitten muuten vaan. Meillä ei juurikaan ostella lahjoja.
Minä en kaipaa kukkapuskia ja inhoan kaikkea hilipatia. Se mitä minä tarvitsen on arvostusta ja kunnioitusta mikä näkyy ihan tavallisessa arjessa. Ja ymmärrystä siitä miksi en jaksa olla yhtä pirteä ja vouhottaa koko ajan, tai miksi ei aina huvita. Ihan siksi vaan kun tämä raskaus on ollut paljon rankempi alusta kun viimeksi ihan naurettavan helppo odotus.