Osaako joku kertoa, pystyykö lakiteitse perimään velkaa, josta ei ole velkakirjaa, mutta voidaan osoittaa rahan liikkuneen. Eli olen siirtänyt käyttöluottotililtä omalle tililleni rahaa, ja sen jälkeen siirtänyt sen kaverini tilille. Hän lyhentänyt sitä muutaman kerran, (senkin voin tiliotteella todistaa) mutta nyt ei tunnu mitään kuuluvan. Onko minkälaisia mahdollisuuksia saada tuota rahaa takaisin lakiteitse? Eikö tilisiirrot ole riittävä todiste siitä, että raha on lainattu?
velan perintä ilman velkakirjaa?
todiste löytyy kuitenkin
8835
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Velallinen sanoo että sinä maksoit vekasi hänelle
hänen pitäisi voida todistaa, että hän minulle ne rahat lainannut, eikö? Ja miksi hän maksaisi minulle sen jälkeen, kun minä olisin velkani maksanut?
Jos todistajaa ei löydy, niin vastapuolen juristi väittää velkasuhteen olleen toisinpäin. Oikeus sitten mietiskelee sitä, kuka on uskottava ja kuka ei.
Alle 5.000 euron juttuja ei käräjille kannata yleensä viedä, ellei juttu ole kiistaton.
Ehkä kannattaisi sijoittaa porsessonnista säästyvät rahat rulettiin tai lottoon. Voi olla voittaminen todennäköisempää.
voit voittaa
Yksi mahdollisuus on viedä asia käräjäoikeuteen jossa vaadit käräjäoikeutta vahvistamaan saatavan. Jos velallinen ei vaatimukseen reagoi vahvistaa käräjäoikeus saatavan yksipuolisella tuomiolla jonka jälkeen saatava on ulopsmittauskelpoinen. Mitään velkakirjoja tai muitakaan todisteteita ei tarvita.
Sen sijaan jos velallinen kiistää saatavan käsittelee käräjäoikeus asian todisteet ja päättää sitten uskooko velan olemassaoloon vaiko ei. Jos uskoo niin saatava vahvistetaan, jos ei usko niin maksat velallisen kulut. Velkomustuomiossa oikeudenkäyntikuluja tuomitaan max., 222 euroa silloin kun velkamäärä on yli 250 euroa. Noin muistelisin. Lisätietoja lähimmästä käräjäoikeudesta.
Kiitos tiedosta! Näinköhän olisi kamalan tyhmää lähteä tuolle tielle, kun on kysymys 200 eurosta? Asia vaan vituttaa niin paljon, että vaikka joutuisin ite maksamaan, niin kunhan vaan saan vastapuolen jotenkin reagoimaan, niin olisin tyytyväisempi... Näköjään sitä ihmiset kehtaa tehdä tuollaista, että jättää kaverille maksamatta, eikä ilmoittele mitään.
Oikeus on aika pitkälti luonnevikaisia varten.
Kukaan normaali ihminen ei lähde sinne alle 5.000 euron asian kanssa.
Jos velkakirjaa ei ole, niin 200 takia ei kannata lähteä turhaamaan vapaa-aikaansa. Siinä ei pääse edes tuntipalkalle.
Kysymyksessä on peräytys. Ei tosin minkään sen kummemman lain mukaan vaan aikakoneella. Yhtä helppo keino.
Ihmisten välisten luottamuksen pettämistä ei korjaa laki, ei aika, ei raha, ei sana.
Anteeksianto. Tai 10 000 vuotta. Suuntaan jos toiseen.