oikein aloititte? Kuinka pystytte kituuttamaan n. 300 kcal per päivä? Mä syön n. 1000 kcal per päivä, ja tarkoitus on päästä kesällä 700 kcal.
Mä olin ennen lihava, mutta kun mua alettiin kiusata ja huomautella aloitin ensimmäisen tuhoon tuomitun dieetin. Nyt olen ollut laiharilla n. 1,5 vuotta. Ennen herkuttelin viikonloput, mutta en enää. Laskiaisena aion pitää päivän, jolloin en laske mitään. Olenko mielestänne ahmatti?
Mä olin ennen lihava, mutta kun mua alettiin kiusata ja huomautella aloitin ensimmäisen tuhoon tuomitun dieetin. Nyt olen ollut laiharilla n. 1,5 vuotta. Ennen herkuttelin viikonloput, mutta en enää. Laskiaisena aion pitää päivän, jolloin en laske mitään. Olenko mielestänne ahmatti?
Vastaukset 2
Vanhimmat
No et ole, et kuulu tänne. Sinun tulisi syödä terveellisesti ja hyvin, et tiedä mikä helvetti anoreksia on!!!!!!!! juosta ja jaksaa nauraa ystäviesi kanssa. Ei viettää iltoja nukkuen, valvoen, pää tyhjänä, vatsa tyhjänä kituen mutta silti tuntematta mitään laskemassa kaloreja.
sinulla ei selvästikään vielä oli anorektikon ajatusmaailmaa..
Anorexia on yksilöllistä. Ensinnäkään kaikki anorektikot ei oo ängst ängst yhyy, niin ku jotkut anorektikot tuntuu ajattelevan - et helvetinmoinen masennus ja kaikenpeittävä itseinho on kriteereinä anorexialle. Että jos joskus jaksaa hymyillä, ei pidä ruumistaan tyydyttävänä, eikä itseään täydellisenä, muttei maailman paskimpanakaan ihmisenä, mutta syö 200 kalorii päiväs, epäterve suhtautuminen ruokaan, kaloreihin, lihomiseen, epäterve ruumiinkuva, ei oo anorexiaa? En nyt just sulle sano, vaan yleisesti.
Anorexia ja masennus on kaks ihan täysin erillistä mielen häiriötä / ongelmaa / sairautta. Anorexian yhteydes voi esiintyy masennusta enemmän tai vähemmän, yleensä esiintyykin. Mut "jaksaa nauraa ystävien kanssa?" Kyl mä ainakin jaksan. Vaik on niit synkempiiki hetkii. Eikä muutkaan anorektikot mitä tunnen oo mitään hirveitä ängstäreitä.
Toki se riippuu siitki mis vaihees anorexiaa on. Ja siit, mitä syitä siel on taustal. Ja millanen pohjavire siin on - onks se enemmän puuttuvan elämänhallinnan korvaamista, kontrollii, osoittamista itselleen että pystyy hallitsemaan itseään, omaa elämäänsä (ja ehkäpä myös muita - laihuus -> muiden ihailuhan on muiden manipulointia) vai minä teen itsestäni paremman ihmisen / onnistun ainakin yhdessä asiassa, itsensä paremmaksi / täydelliseksi tekemistä/hiomista.
Ei toi alkuperänen kirjottaja mustakaan kyl anorektikolt kuulosta - siihen suuntaan kuitenki menos.
Ja häiriintyny suhtautuminen ruokaan ja omaan ruumiiseensa sillä ainakin on.