otetaanpas tämä uuteen threadiin tuosta edellisestä koska väittämän heittänyt ei vastannut: perustele kiviyläpohjan paremmuus verrattuna kevytrakenteiseen käyttäen perusteena tutkimustuloksia tai puolueettomia asiantuntijalausuntoja.
Tällä kertaa vastaukseksi EI siis kelpaa:
-eikö meinaa harkot mennä kaupaksi
-kyllähän sen nyt kaikki tietää
-talomyyjä kertoi
-mieti nyt vähän itekkin
Kerrataan nyt vielä taustoja tähän nibeille: minä rakentelen tässä toista vuotta lecataloa jossa on kevyt yp. Taloa ei ole ostettu pakettina vaan osina rautakaupoista, ontelolaattatoimittajilta etc. Talo on suunnittelutettu arkkitehdilla ja rakennesuunnittelijalla jotka eivät ole sidoksissa mihinkään talo- tai materiaalivalmistajaan.
Taloa harkittiin lähes kaikista eri "kivi"materiaaleista joita markkinoilla on, ja olen myös ehdottanut suunnitteluvaiheessa kivisen yläpohjan tekoa. Jos se vaihtoehto olisi toteutettu, talo olisi eri näköinen koska nyt meillä on järven puoleinen oh seinä lähes pelkkää lasia, joten tämän osuuden kannattaminen olisi vaatinut vähän toimenpiteitä. Tärkein syy kevyeen yh:hen oli kuitenkin kaikkien tuntemieni rakennusalan ammattilaisten mielipide että kevyestä saa aivan yhtä hyvän ja toimivan yläpohjan vähemmällä työllä.
Euroissa ero olisi ollut ehkä n. 4t€, eli sama kuin meidän välipohjan onteloiden hinta. Toisaalta kattotuolit olisi säästyneet, toisaalta sinne olisi pitänyt rakentaa samanlainen rakennelma onteloiden päälle kattoa kannattamaan. Vino sisäkatto on koko ajan ollut poissuljettu, samoin kivipintainen sisäkatto kaikissa oleskelutiloissa. Tekniikka olisi kiviyläpohjaisenakin rakennettu yläpohjan alapuolelle, eli alaslaskuja olisi täytynyt rakentaa samaan osaan kuin nytkin, eli yläkerran aula, wc, kph ja vaatehuone.
Valaisinasennuksen vuoksikin oleskelutiloihin olisi täytynyt tehdä joko koolaus tai vaihtoehtoisesti jonkinlaiset lipat esim. epäsuoraa valaistusta varten.
Sen verran vielä rakenteista, että meillä muovit on painettu vastakkain rimoilla saumakohdissa, ja koolausten naulat ammuttu kumilätkien läpi. Yläjuoksun alla on muovikaista, joka on taitettu pariin kertaan yp muovin kanssa ja painettu seinää vasten koolinkipuulla. Voisi siis sanoa, että yläpohjan kanssa on nähty huomattavasti paljon enemmän vaivaa kuin urakoidussa talossa, mutta toisaalta käytetty "ylimääräinen" aika on ehkä 1 viikon tunnit.
Vastauksia innokkaasti odotellen.
Tällä kertaa vastaukseksi EI siis kelpaa:
-eikö meinaa harkot mennä kaupaksi
-kyllähän sen nyt kaikki tietää
-talomyyjä kertoi
-mieti nyt vähän itekkin
Kerrataan nyt vielä taustoja tähän nibeille: minä rakentelen tässä toista vuotta lecataloa jossa on kevyt yp. Taloa ei ole ostettu pakettina vaan osina rautakaupoista, ontelolaattatoimittajilta etc. Talo on suunnittelutettu arkkitehdilla ja rakennesuunnittelijalla jotka eivät ole sidoksissa mihinkään talo- tai materiaalivalmistajaan.
Taloa harkittiin lähes kaikista eri "kivi"materiaaleista joita markkinoilla on, ja olen myös ehdottanut suunnitteluvaiheessa kivisen yläpohjan tekoa. Jos se vaihtoehto olisi toteutettu, talo olisi eri näköinen koska nyt meillä on järven puoleinen oh seinä lähes pelkkää lasia, joten tämän osuuden kannattaminen olisi vaatinut vähän toimenpiteitä. Tärkein syy kevyeen yh:hen oli kuitenkin kaikkien tuntemieni rakennusalan ammattilaisten mielipide että kevyestä saa aivan yhtä hyvän ja toimivan yläpohjan vähemmällä työllä.
Euroissa ero olisi ollut ehkä n. 4t€, eli sama kuin meidän välipohjan onteloiden hinta. Toisaalta kattotuolit olisi säästyneet, toisaalta sinne olisi pitänyt rakentaa samanlainen rakennelma onteloiden päälle kattoa kannattamaan. Vino sisäkatto on koko ajan ollut poissuljettu, samoin kivipintainen sisäkatto kaikissa oleskelutiloissa. Tekniikka olisi kiviyläpohjaisenakin rakennettu yläpohjan alapuolelle, eli alaslaskuja olisi täytynyt rakentaa samaan osaan kuin nytkin, eli yläkerran aula, wc, kph ja vaatehuone.
Valaisinasennuksen vuoksikin oleskelutiloihin olisi täytynyt tehdä joko koolaus tai vaihtoehtoisesti jonkinlaiset lipat esim. epäsuoraa valaistusta varten.
Sen verran vielä rakenteista, että meillä muovit on painettu vastakkain rimoilla saumakohdissa, ja koolausten naulat ammuttu kumilätkien läpi. Yläjuoksun alla on muovikaista, joka on taitettu pariin kertaan yp muovin kanssa ja painettu seinää vasten koolinkipuulla. Voisi siis sanoa, että yläpohjan kanssa on nähty huomattavasti paljon enemmän vaivaa kuin urakoidussa talossa, mutta toisaalta käytetty "ylimääräinen" aika on ehkä 1 viikon tunnit.
Vastauksia innokkaasti odotellen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
uskovaisilta. Täällä on kymmeniä sipotaloja sipoyläpohjilla. Yhtä paljon niissä kuitenkin on puurakenteita peltikattoa varten kuin puisin kattotuolein varustetussa talossa.
Ensi viikolla väittelen teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Yläpohjan vaikutus sipo-uskiksen jumaluuskäsitykseen".
Aidossa kivitalossa on rossilattiat.!!
perusteluja esitit tuossa jo puisen yläpohjan puolesta. Aivan kuten omassa kohteessasikin olet harkinnut molempia vaihtoehtoja, on valinta tapauskohtainen. Molemmat (kivi/puu-YP) voidaan rakenteellisesti toteuttaa kohteessa kuin kohteessa, tosin kustannuksissa voi tulla suuriakin eroja. Kuten palstalla luettavista kannanotoistakin voi päätellä, on pitkälti mielikuva/tunne asia, joka ratkaisee valinnan kivi- ja puuyläpohjan välillä. Molemmissa on puolensa.
"perustele kiviyläpohjan paremmuus verrattuna kevytrakenteiseen käyttäen perusteena tutkimustuloksia tai puolueettomia asiantuntijalausuntoja."
Omasta kokemuksestani voisin perustella seuraavasti:
-äänieristävyys parempi
-joissain tapauksissa edullisempi (työkustannukset, materiaalit varauksin, telineet..)
-aikataulullisesti nopeampi
Äänieristyksen pitäisi tosiaan olla olennaisesti parempi, suunnilleen 60 dB vs 40 dB Isoverin rakennedetaljien mukaan.
Entäpä sitten akustiikka: kiviyläpohjalla kivitalon sisätiloihin tulee kova, ääntä heijastava pinta joka suuntaan. Tuleeko taloon kaikuvat sisätilat?
kovan yläpohjan puolesta
- työmaakäytössä turvallinen alustana kattotöille
- äänen vaimennusominaisuudet ylivoimaiset
- paloturvallisuus ylivoimainen
eli antaa aikaa poistua organisoidusti ja pidättää suurpalon muodostumista (yli600C) eli korjauksesta selviää pintarempalla, vai montako rakentamaasi kivitaloa on purettu tulipalon takia. Yleensä valokuvissa vain mustuneet ikkuna-aukot.
- turvallisuus vesivahingon sattuessa (oikein rakennettuna kuivaa itsekseen villoja vaihtamatta)
- tiiveys saavutetaan helposti
- lämpötalous yleensäkin (tasaa lämmönvaihteluita)
- yksinkertaisuus ja nopeus tekovaiheessa, vaikea tehdä kohtalokkaita virheitä
- kestävyys ylivoimainen
- helppohoitoisuus
- luotettavuus
- ulkonäkö
- yksiaineisuus (ontelo tai siporex eli betonia)
- jälleenmyyntiarvo ylivoimainen
- edullisuus (muutaman tunnin työt ruiskutasoitus lateksi sisäpuolella ja korotuspaloilla tila eristeelle ja kattosarikoille yläpuolella)
- helppo pystytys omatoimisesti myös vinokattoon
- RHS-palkeilla saa kannatettua vaikka koko katon, joten ikkunoita voi tehdä mihin vain.
- 5-9sentin tukipinta riittää, joten jännevälin saa kasvatettua riittäväksi.
- kivirungolla bonus vakuutusmaksussa
- Rakenteen tiiveys (puuseinä vs. kiviseinä). Vaikka seinissä on enemmän höyrysulussa reikiä, niin ei niitä katossakaan mitään vähää ole. Reikien tukkiminen on helppoa urskan avulla, tai minne tarvitaan paloeristystä käyttämällä vilaa ja urskaa. Onnistuu vaikka syksyllä, tai talvella. Tällaisia läpivientejä ovat esim.
- Kattovalojen läpiviennit
- Osa valokytkimistä
- Osa termostaateista
- Viemärin huohotusputki
- Liesituuletin
- Radonputki
- LTO molemmat läpiviennit
- Hormi
- Varaava massa tasaamassa lämpötilavaihteluita. Lämpö kun nousee ylös, niin yläpohjassa varaavan massan vaikutus on isoin. Asia vielä korostuu kovilla lämpökuormilla, kuten takan polttamisella.
nämä ovat juuri niitä perusteluita joita tässä on vatkattu edestakaisin joka ketjussa aina parin kuukauden välein. Siksi halusinkin tietää mistä lähteistä nämä tulokset on kerätty?
(Osa on tosin mielipiteitä, joista voi olla täysin vastakkaistakin mieltä, kuten ulkonäkö)
Esimerkiksi vesivaurio: se on vaan niin, että kevyessä vaihtoehdossa vesivauriosta valunut kosteus -> märkä lammikko valuu yläpohjassa villojen alle johonkin muovin poimuun ja alkaa kasvattaa siellä sammakoita eikä kuiva millään, ellet puhjaise alakautta sitä lätäkköä olkkarin matolle tai vaihda yläkautta villat. Talvella poimu saattaa jäätyä ja repiä teipin saumat ja sitten keväällä kuitenkin tirahtaa siihen matolle kumminkin.
Kova yläpohja haihduttaa kosteuden eli tuulettuu villoineen päivineen itsestään ja imee ylipäätään vähemmän nesteitä sisäänsä. Tietysti yläpohjan tuuletus täytyy olla kunnossa molemmissa vaihtoehdoissa.
Jaa, ulkonäkö, kovan yläpohjan ulkonäkö ei poikkea levypinnasta, mikäli urien täytöt tekee huolellisesti eikä heti palkkien ladonnan jälkeen. Molemmat vaihtoehdot voi ruiskuttaa röpelöksi tai tasoittaa sileiksi. On jopa niin, että kova palkkiratkaisu antaa useampia vaihtoehtoja, joko tai.
Toiseen tulee aikanaan (50v sisällä) se vesivauriofläkki ja toiseen ei.
Tässäpä mutu-pohjalta järkeviltä vaikuttavia lähdetietoja...
Isoverin rakennekirjastosta:
http://www.isover.fi/fi/Rakennesuunnittelu/Rakennekirjasto/
Äänieristys
puuyläpohjat - R'w=35 dB
ontelolaatta - R'w=60 dB
Palonkesto
Puuyläpohjat - REI 30 min jos sisäpintana tuplagyproc tai palogyproc, muuten ei paloluokitusta
ontelolaatta - REI 60 min
Lämmönvaraus
puuyläpohja - eristeiden sisäpuolella massaa gyprocin verran = 9 kg/m^2 (gyproc.fi) tmv.
ontelolaatta 200mm - massa 260 kg/m^2 (ks. lujabetoni.fi)
Noiden lämpökapasiteetti on n. 1 kJ/kgK, jolloin vaikkapa 100 m^2 katolle saadaan
puuyläpohja 900 kJ/K = 0.25 kWh/aste
ontelolaatta 26 MJ/K = 7 kWh/aste
"Kova yläpohja haihduttaa kosteuden eli tuulettuu villoineen päivineen itsestään ja imee ylipäätään vähemmän nesteitä sisäänsä"
Muovi taitaa imeä vielä vähemmän nesteitä itseensä. Tuossa sun lauseessasi on pieni ristiriita, oikeiden rakenneleikkausten mukaan onteloyp varustetaan hyörynsululla:
http://www.isover.fi/download.aspx?intFileID=296
Koko tapaus riippuu ihan villasta jota ontelon tai muovin päällä on. Selluvilla kuivunee, samaten kivivilla, lasivillat menee vaihtoon.
"Jaa, ulkonäkö, kovan yläpohjan ulkonäkö ei poikkea levypinnasta, mikäli urien täytöt tekee huolellisesti eikä heti palkkien ladonnan jälkeen. "
Kyllä tasokkaammassa rakentamisessa käytetään aika monesti muita kattopintoja kuin sileää valkoista. Ainakaan meillä oleskelutilat eivät voisi olla sen enempää gyproccia kuin röpelöonteloakaan. Esim puukaton ja alaslaskujen koolaus kovaan yläpohjaan vaan on paljon työteliäämpi kuin kevyeen.
muovinkin (jos sellaista välttämättä haluaa käyttää) paremmin ryhdissä, joten niitä vesitaskuja ei synny. Lasivillakin kuivuu ontelon päällä, kokeile vaikka seuraavaan taloosi.
alaslaskut koolataan helposti naulapyssyllä, mutta käytä kuulosuojaimia ja säädä panos sopivaksi.
Joku voi pitää ympäripontattua mdf-levypanelia tai pian katossa kellastuvaa laudan lisua tasokkaana, toinen jotain muuta ratkaisua.
Eihän maalin tarvitse aina olla valkoista tai pinnan tasaista. Maalin voi sekoittaa (20%) suoraan viimeiseen tasoitekerrokseen ruiskutusvaiheessa, joten säästyy maalaamisen vaivalta.
Älä nyt vaan kerro, että päällystät kattosi alapuolelta muovisilla koristekivillä?, joita joku pitänee myös tasokkaina materiaaleina toiset ei.
nyt ollaan oikeilla raiteilla.
En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että tuo äänieristys on jossain päin joku pointti, koska meillä pahin melunlähde on tintit ja oravat ja joku satunnainen varis. Varmaan valintaperuste jollekin.
Palonkestosta hyötyvät vakuutusyhtiöt, ja nekin ilmeisesti aika vähän koska vuosialennus kotivakuutuksesta taitaa olla joku 1-2%, oikaiskaa jos olen väärässä? Asukkaiden turvallisuudelle tällä ei ole merkitystä.
Varaavaa massaa katto tietysti tuo. Toisaalta esim meillä on jo pitkälti yli 100 tonnia lämmöneristeen sisäpuolella tällaisenaan.
ylhäällä, jos paineita halutaan hillitä.
Eipä niitä paljon alapohjan tai edes seinän kautta ole. lienet kuullut hormi-ilmiöstä.
Sinulla on aina samat perusteet tuolla puuyläpohjalle. Vähän ehkä tuntuu että et hyväksy muiden ajatuksia siitä että kiviyläpohja parempi, koska et ole valmis kysenalaistamaan valintaasi.
Haluat vastaväitteeksi tutkimuksia mutta et niitä pahemmin itsekään esitä. Onhan näitä tiiveyksiä tutkittu ja kiviyläpohjalla varustetut todettu tiiviimmäksi. Tutkimuksia en nyt ala kaivamaan, mutta sen verran näistä ollut juttua että ehkä ole kuullutkin. Ainahan sinä ja raksaaja-sh täällä perustelee että huolellisella työllä se puuyläpohja saadaan tiiviiksi. En tiedä mutta ainakin normaalilla työllä puinen selvästi hatarampi. Puu myös elää enemmän ja höyryn sulun liitoksille isommat vaatimukset. Teipin luotettavuuteen taas ei kovin moni usko. USkotko sinä? On tieteknin niin että jos kaiken haluaa ottaa huomioon ja noudattaa kaikkia hyvän rakentamistavan ohjeita myös ontelolaatta vaatii höyrynsulun. TL2-luokan bitumikermeillä laattaan saa kuitenkin idioottivarman höyrynsulun kun saumat hitsaa. Tiiveys säilyy vaikka laatastoon tulisi halkema, mitkä tosin aika harvinaisia.
Minä toteutan taloni kiviyläpohjana 265mm laatoilla. Minulle laatat eivät tulleet maksamaan 4ke.tä yläpohjaan. Laitan myös bitumikermin (tl-2) laatan päälle. Tietenkin tämä maksaa, mutta panostan runkorakenteeseen vähän enemmän, ehkä rugon sisälle tuleviin asioihin osin vähän vähemmän. Kuitenkin se että rungon tekee viimeisen päälle ei maksa kohtuuttomasti lisää. Se sitten maksaakin jos huonekalut/kalusteet/pintamateriaalit/varusteet- talon sisällä valitsee viimeisen päälle
Pidkäikäisyydessäkin ontelolaatta on vahvoilla. Yläpohjassa ontelolaatan laskennallinen elinikä on reippaasti yli 200vuotta. Puurakenne toki voi kestää, mutta alttiimpi painumille ja kosteusongelmille.
Itselleni erityisen tärkeä oli myös lämmönvarauskyky. Äänieristyksellä oli vain vähän merkitystä
Ihan hyvin toki voi hyvän talon rakentaa puuyläpohjalla. tosin minä alan silloin miettimään mielessäni että onko kiviseinissä järkeä kun loppu hoidetaan kuitenkin puulla. Yläpohjassa tiiveys on keikista tärkeintä. Vesihäyryn kulkeutuminen tapahtuu helpointen juuri yläpohjan kautta. Ylhäällä lämpötilat isoimpia ja paine-erot.
SAnoisin siis että puurakenne voi olla tarkoituksenmukainen ja hyvä seinässä sekä katossa, mutta kivirakenne voi olla vieläkin parempi.
paremmuuden sijaan lisäarvosta. Kaikilla on omat kriteerinsä ja tietysti asiat arvotetaan sen mukaan. En ole koskaan väittänyt että puuyläpohja olisi absoluuttiseesti parempi, mutta se tuo minulle lisäarvoa. Jotkut tuntuvat pitävän puuyläpohjaa yksiselitteisesti huonompana, siksi tuo aloitus.
Tämä tiiviysasia on väännetty moneen kertaan, ja pysyn kannassani että muovi on tiivis kun se tehdään hyvin. Kukaan ei varmaan tosissaan usko että se onnistuu teippaamalla, vaan vähän enemmän panostusta tarvitaan.
Kermi maksaa urakoituna jotakin 20€/m2 eli tuo höyrynsulku 150 neliön kattoon maksaa karkeat 3t€. Tietysti vähän halvemmaksi tulee itse tehden, mutta ensi yrittämällä kaikki eivät ehkä saa tehtyä höyrynpitävää kermiä?
Meidä ontelolaatat (27 ja 20) välipohjaan maksoi muistaakseni 40€/m2, paljonko sinä olet maksanut ja koska?
Lämmönvarauksesta jo kirjoitin tuohon edelliseen,
että meillä on pitkästi yli 100 tonnia lämmöneristeen sisäpuolella, eli en näe että lisäinvestointi olisi tuossa kohtaa järkevä.
Eikö lisäarvo ole oikeasti sama asia kuin parempi/ huonompi? En tällä kuitenkaan tarkoita kyllä/ei, vaan toinen voi hieman parempi, toisen olematta täysin huono.
Voidaan tietenkin laskea jokin rahallinen arvo tuolle lisäarvolle, mutta tuo lienee niin tapauskohtaista, monimutkaista, arvostuksista riipuvaa ym., että on mahdotonta.
Mutta kun kirjoitat. "En ole koskaan väittänyt että puuyläpohja olisi absoluuttiseesti parempi, mutta se tuo minulle lisäarvoa." Mitä tällä tarkoitat?
Omasta mielestäni, kun aikoinaan vertasin eri vaihtoehtoja totesin, että puuyläpohjan erot olivat minulle samoja kuin seinän. Kun puhuit noista lähteistä, niin niitä löytyy aika paljon. Hakusana ei kuitenkaan ole yläpohja, vaan vaippa.
Puisen yläpohjan plussana on mielestäni kaksi asiaa
- Joskus rakenteellisista (esim. keveys) syistä johtuen perusteltua ja parempi
- Monessa tapauksissa se on halvempi
Todettakoon kuitenkin, että kyllä siitä puisestakin yläpohjasta hyvä tulee, jos hyvin tekee ja sama pätee seiniinkin.
kysy tuon dokumentin tekijöiltä tutkimuksista joihin viittaavat
http://www.kevytsoraharkko.fi/files/files/Yläpohjan tiivistysohje_25kt.pdf
Luin tämän koko ketjun läpi. Ja olet tosiaan ilmeisesti todennäköisesti saanut tiiviin yläpohjan. Viikon työ on kuitenkin minusta aika paljon
Paljon oli huonoja perusteita minustakin laattojen puoleen. varsinkin tuossa kosteusteknisessä luetettavuudessa.
Kuitenkin hyvin voi koko kiviseinän kyseenalaistaa. Miksi vain puuronko ja kiviverhous (esim tiili)? itselläni on omat perusteet kiveen, mutta toisissa tapauksissa puu ehkä järkevämpi.
selvittää tätä mun henkilökohtaista kivifetissiäni joskus.. mulle kaikki mitä kosken pitää olla kiveä, eli väliseinät on kaikki kahia. Kumisevat gyprocseinät antaa yleisen laaduttomuuden vaikutelman, sen sijaan yläpohjan materiaalista mulla ei ole mitään intohimoja. Tuo tiiviys oli mullakin suunnitteluvaiheessa pointtina, ja ehkä muovi ei kestä 200 vuotta. Olen kuitenkin vakuuttanut itseni siitä, että olen saanut toimivan rakenteen tällä tavalla.
Oikeastihan tätä ei voi todistaa ennenkuin VTT rakentaa pari mallitaloa kummankin tavan oikeilla työmenetelmillä ja mittaa. Sitä odotellessa.
No yhtälailla voin väittää että puuväliseinistä saadaan natisemattomat ja ihan yhtä hyvin ääntä eristävät hyvällä suunnitelulla ja huolellisella työllä. Tämä kuitenkin vaati vähän työtä ja keskimääräisesti tehdyt puurakenteet eivät eristä ääntä ja voivat jopa natista. Tämä pätee puuvälipohjiinkin. Puuvälipohjasta voi saada natisemattoman vaikka ne ei sitä läheskään aina ole.
Aina ei lämmönvarauksesta paljoa hyötyä, mutta harvoin haittaakaan. Minulle tulee eristeen sisäpuolelle karkeasti 150t lämpöä varastoivaa massaa 140 neliön asunnossa ja kaikki varastoiva massa on myös hyvin lämpöä johtavaa jolloin se toimii tehokkaasti lämpöä tasaavana. Silti lisämassa aina kelpaisi. Talo on matalaenergiaversio ja lämmitys lähinnä tulisijalla. Usein kuitenkin lämmitysjärjestelmä toisenlainen ja massasta ei niin selkeää etua, että se riittäisi kivitalon perusteeksi.
Onko sinulla muuten rosteriraudat eristeen ulkopuolella harkkoseinässä. Kiinnostuin vain kun tuossa pitkästä eliniästä mainitsit. Onhan ne kokemuksen pohjalta mustat raudatkin tosin kevytsoraharkoissa hyvin kestäneet tähän saakka.
Mitenkäs siporex-talossa lasketaan varaava massa? Siinä kun ei ole yhtään varaavaa massaa eristeen sisäpuolella :)
eristeen ulkopuolellakaan. Talo ei ilmeisesti paina mitään ;)
Eihän se muuten kelluisikaan! :)
Sipon tapauksessa pitäisi hyvin karkean mallin sijasta laskea asiaa hieman tarkemmin... Eristekerroksen sisälläkin oleva massa toimii jollain painoarvolla varaavana massana. Vastaavasti puurakenteellakin pitäisi ottaa huomioon eristeen ja puun painosta jokin osa.
Paksuilla rakenteilla on myös merkitystä sillä, kuinka nopeasti 'tieto' ulkopuolisista lämmönvaihteluista kulkeutuu sisälle. Se riippuu lämmönvarauskyvyn ja lämmönjohtavuuden suhteesta ja kerroksen paksuudesta. Sipo lienee erittäin hidas reagoimaan.
eiköhän tuo "reagointikyky" ole täysin suoraan verrannollinen U-arvoon. U-arvohan kuvaa lämmönjohtavuutta. Siporeksilla se on n. 0,35, Leca Designillä 0,18.
Mutta eiköhän siporistit taio taas jotain maagisia selityksiä, miksi siporeksi on niiiiiiiiin hyvä, vaikka U-arvo sanoisi mitä tahansa :)
siporex sopii sekä jatkuvalämmitteisen omakotitalon että kesämökin runkorakenteeksi.
Ainakin minä oletan, että omakotitalossani on tasainen lämpö ja tähän siporex-rakenne soveltuu varsin hyvin ja energiataloudellisesti. Jos väität vastaan, niin esitä paremmat kulutuslukemat olkoot U/K-arvosi mitkä tahansa.
Kunhan kesämökin lämpö pidetään muutaman asteen plussan puolella koko vuoden, käy siporex hyvin myös sen rakennusaineeksi.
Koska hiirillä ei ole lusikkaa, eivät pääse sisään kuten puurunkoisissa tai kevyen yläpohjan omaavissa ratkaisuissa.
Täällä kun on tapana kysellä noin, niin kysytäänpä nyt tässäkin tapauksessa. Sipolle annetaan parempi U- arvo esim. C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMASSA. Itse pidän tuota suhteellisen puolueettomana lähteenä. Mistä lähteestä sinä saat tietosi?
Toinen asia oli reagointikyky. Et ilmeisesti ymmärtänyt tätä ollenkaan. Jos varaava massa on eristeen sisällä, niin se on hidas reagoimaan. Tämä ei liity U- arvoon mitenkään.
Otetaanpa esimerkki. Toisessa on rakenne betoni styroksi ja toisessa styroksi betoni. Molemmilla on täysin sama U- arvo, mutta täysin erilainen reagointikyky.
ilmoitus?
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen/motivoittajamatalaenergiapientalo/motivoittajatalot.html
Sieltä pdf-tiedosto Duetto, jossa sanotaan Siporex-seinästä näin:
Rappaus
Siporex-harkko 375 mm
Pinnoite
U-arvo 0,347 W/m2K
(Ok, eli liioittelin 0,003 W/m2K...)
...että betoni 100 mm styrox 100 mm on täysin sama kuin styrox 100 mm betoni 100 mm.
Reagointikyky on täysin sama. Lämpö tulee sisälle täysin samalla nopeudella ja samalla teholla.
Lämmönvarauskyky taas on eri asia. Sisällä se betoni varaa sisälämpötilaa ja tasaa sitä, ulkona ollessaan taas ei.
loistava linkki! Mutta missä olivat lammit ja muut "matalaenergiaharkot"? Niistä ei ilmeiseste matalanergiataloja voikaan rakentaa....
Reagointikyvyllä tarkoitettiin edellä kykyä varastoida/ luovuttaa lämpöä.
Varaavan massalla on taipumusta nimensä mukaisesti varata lämpöä itseensä. Kuinka nopeasti jokin aine tätä lämpöä varaa ja vastavasti luovuttaa tarkoitettiin reagointikyvyllä.
Äh. Antaapa olla. En jaksa.
Siis tuo motivan Motivoittaja-talo on rahalla ostettua mainontaa! Luuletko että Motiva ihan ilmaiseksi mainostaa taloja?
Oikeat matalaenergiatalot käyvät kaupaksi ilman motivoittajajuttujakin.
Sori että pilasin ilosi.
ulkoilma-anturi lämmityslaitokseen kytkettynä.
Mökki on niin lämmin, että säädän syksyllä käppyrät alakanttiin. Vielä tänä vuonna ei lämmitys ole ollut päällä ja kevät tulee jo kohisten.
Rehvastele sinä niillä U-arvoillasi ja käytä hyödyksesi.
Minusta tuntuu, että ne ovat seuraava verotuksen kohde. Mitä pienempi U-arvo, sen isompi vero.
taas on alettu myymään energiaa sähkölaitokselle takaisin päin. Rahantuloa ei voi estää.